“Emon Me Emon Epwe Pwisin En Me Uwei Osan”
“Emon Me Emon Epwe Pwisin En Me Uwei Osan”
“Kich meinisin sipwe en me püsin pwäratä föförün lon manauan ngeni Kot.”—ROM 14:12.
1. Ifa wisen ekkewe ülümön alüwölün Ipru atun a toriir sossot?
A TORI ülümön ätin Ipru mi nonnom lon Papilon eü kefil mi chou, nge a tongeni atoto ngeniir manau are mälo. Itä repwe chapetiu ngeni eü watten ululun me ren allükün ewe fönü? Are, repwe koturulong lon eü ekkei mi ngetenget ika resap fakkun fel ngeni? Esor fansoun Satrak, Mesak, me Apetneko repwe kapas eis ngeni emön; ese pwal wor lamoten ar repwe föri ena. Ra müttir apasa: “En am king kopwe silei pwe am aisap fel ngeni om kewe kot, aisap pwal chapetiu ngeni om we ululun aramas mi för seni kolt ka aüetä.” (Taniel 3:1-18) Ekkewe ülümön re Ipru ra en me uwei osan.
2. Iö a wesewesen filatä filien Pailat ussun met epwe fis ngeni Jises Kraist, iwe, a itä musolo tipisin ena kepinaan Rom?
2 Wonopuku som ier mwirin, ewe kepina a rongorong minne aramas ra tipi ngeni ewe mwän. Mwirin an chosani ewe pworaus, a wesewesen lükü pwe esor tipisin ätewe. Iwe nge, ewe pwiin aramas ra fakkun anicho pwe epwe ninnilo. Mwirin an a resin appölüer, ewe kepina ese pwisin uwei osan nge a föri letiper lon chök osenimu. A tölü pöün kewe, iwe, a erä: “Esor tipisi ren chaan atei mi pung.” A mütatä än Jises epwe ninnilo. Ewer, Pontius Pailat ese pwisin uwei osan le filatä minne epwe fis ngeni Jises Kraist, nge a mut ngeni ekkewe aramas ar repwe filatä. Inaamwo ika epwe töttöl pöün ren lömmongun konik, nge esap tongeni tölüelö mwäällin an kapwüng won Jises.—Mattu 27:11-26; Luk 23:13-25.
3. Met popun sisap mut ngeni aramas ar repwe wisen filatä fän äsengesich?
3 Nge en? Lupwen kopwe filatä, ka ussun chök ekkena ülümön re Ipru, are ka mut ngeni aramas ar repwe wisen filatä fän äsengesum? Ese mecheres ewe mettoch kefil. A lamot emön epwe äsimaü are tipenmwän fän iten an epwe kefilöch. Awewe chök, epwe lamot ekkewe säm me in repwe filiöch fän iten nöür kewe kükkün. Pwüngün pwe a weires ach sipwe apwüngalo minne sipwe filatä lupwen a chou ewe pworaus me a sokkopat ekkewe mettoch sipwe ekiek won. Iwe nge, ewe mettoch kefil esap kapachelong lein “ekkewe wosochou” are “chourek” ir kewe mi tipenmwän repwe älisikich le mwärei. (Kalesia 6:1, 2) Kefil, ina eü osach epwe kapachelong lupwen “kich meinisin sipwe pwarata en me manauan ngeni Kot.” (Rom 14:12) Ewe Paipel a apasa, “Kich emon me emon sipwe fakkun pwisin en me uwei osan.” (Kalesia 6:5) Iwe, ifa ussun sipwe kefiliöch lon manauach? Akkom, a lamot ach sipwe esinna ach kewe tufichingaü me käeö ifa ussun sipwe atufichiir.
Eü Mettoch mi Fakkun Lamot
4. Ifa ewe lesen mi lamot ussun ach kewe kefil sipwe käeö seni älleäsolapen ewe popun pean pwüpwülü?
4 Le poputään uruwon aramas, ewe äeüin pean pwüpwülü a filatä minne a fakkun watte pwününgaüan. Ra filatä ar repwe mongo seni ewe irään silei öch me ngaü. (Keneses 2:16, 17) Ifa longolongun ar kefil? Ewe Paipel a apasa, “Nge lupwen ewe fefin a nennengeni ewe irä, a mefi pwe a mürinnö le mongo, o a amochenia ngeni mesan, ewer, ewe irä a lingöch le katol. Iei popun ewe fefin a angei üwan ewe irä o mongo. Mürin a ngeni pwülüwan we, iwe, a pwal mongo.” (Keneses 3:6, NW) Än If kefil a alongolong won mochenia-ingaü. An föfför a emmwen ngeni än Atam fiti. Sopwoloon, tipis me mälo “ra tori aramas meinisin.” (Rom 5:12) Än Atam me If älleäsolap epwe äiti ngenikich eü lesen mi fakkun lamot ussun än aramas kewe tufichingaü: Ika rese älleäsochisi än Kot emmwen, lap ngeni repwe päppäe ngeni filingaü.
5. Met sokkun emmwen Jiowa a akkawora fän äsengesich, me met sipwe föri fän iten ach sipwe küna feiöch seni?
5 A ifa me watten ach kilisou pwe Jiowa Kot a ngenikich kapasen emmwen! Ewe Paipel a erenikich: “Iwe, lupwen oua kul ngeni peliifich ika peliimong, selingemi repwe rongorong me lukun sokurumi, ‘Iei ewe al oupwe aleni.’” (Aisea 30:21) Jiowa a kapas ngenikich ren an we Kapas, ewe Paipel, mi mak fän emmwenien ewe ngün mi fel. A lamot sipwe käeö ekkewe wokisin lon Paipel me angei sile mi enlet ussur. Ren ach sipwe kefilöch, epwe lamot sipwe angei “mongo pochokkul mi fich ngeni aramas asimau.” Sia “fen ökkööreni” ach sipwe “esinna lefilen minne mi pwüng o minne mi mwääl.” (Ipru 5:14) Sipwe tongeni amürinnölo ach tufichin alefila lefilen minne mi pwüng me minne mi mwääl ren ach apwönüetä minne sia käkkäeö seni än Kot we Kapas.
6. Met epwe lamot fän iten miritin letipach epwe emmweniöchükich?
6 Lon ach föfförün kefil, a fakkun lamot eü mettoch sia alemwiri, ina mwelien letipach. Ena mettoch a tongeni apwüngü, me a tongeni “tipi ngenikich” are “angasakich”. (Rom 2:14, 15) Iwe nge, ren an epwe emmweniöchükich, mwelien letipach epwe fakkun saramolö ren ach silefichi met än Kot we Kapas a enletin apasa, me sipwe mefikäeei ren ach apwönüetä masouen ena Kapas. Epwe mecheres pwe eörenien aramasen fönüach me föfförür kewe repwe tongeni etipetipa mwelien letipach esaamwo saramaram. Nonnomun leeniach me ekiekin aramas repwe pwal tongeni emmweningaüakich. Met epwe fis ngeni mwelien letipach lupwen sipwe chök tuttunalo an emmwen me atai allükün Kot? Mwirin och fansoun, epwe “usun itä nge [a] kar ren efoch mächä mi fokun sarara”, iwe, epwe ussun lemool kar—esap mefi och me ussun itä nge a mä. (1 Timoti 4:2) Iwe nge, eü mwelien letip mi miritilo ren än Kot we Kapas, ina eü minen emmwen mi lüküchar.
7. Ifa eü mettoch mi fakkun lamot fän iten ach sipwe kefilöch?
7 Iwe, iei eü mettoch mi fakkun lamot ren ach pwisin en me uwei osan le kefilöch, ach sipwe silefichi enletin weween ewe Paipel me ach tufichin apwönüetä. Sisap atapwalapwal are mwittir mwökütüküt lupwen epwe torikich kefil, nge sipwe akkawora naföchün fansoun le kükkütta kapasen alongolongun allük lon Paipel me anganga ach tufichin ekiek le apwönüretä. Pwal mwo nge atun a atapwalapwal ach sipwe föri och kefil—ussun an a fis ngeni Satrak, Mesak, me Apetnego—sipwe fen mmonlefich ika mei wor rech sile mi enlet ussun än Kot we Kapas me met miritin letipach a fen sukul ren. Ren ach sipwe weweiti ifa ussun ach feffeitä ngeni äsimaü epwe amürinnölo ach tufichin kefilöch, sipwe chosani ruu kinikinin manauach.
Sipwe Chiechi Ngeni Iö?
8, 9. (a) Ikkefa ekkoch kapasen alongolongun allük mi menlapei lamoten ach sipwe sü seni chiechi mi ingaü? (b) Itä chiechi mi ngaü a chök wewe ngeni ach chieneni aramas mi mutatä föfför-mwääl are chon föfföringaü? Aweweei mwo.
8 Ewe aposel Paul a makkei, “Ami oute mwalilo, ‘Chienach mi ingau repwe alimengaualo ach kewe fofor murinno.’” (1 Korint 15:33) Jises Kraist a ereni nöün kewe chon käeö: “Ämi ouse peppeni fönüfan.” (Jon 15:19, NW) Lupwen sia käeö ekkena kapasen alongolongun allük, sia müttir weweiti lamoten ach sisap chiechi ngeni chon lisowu-mwääl, chon lisowu ngeni mi pwüpwülü, chon solä, chon ünümmong me ünüpuch, me met kana. (1 Korint 6:9, 10) Iwe nge, atun sipwe feffeitä lon ach silei ewe enlet lon Paipel, sipwe mirititi pwe epwe pwal aingaüakich ach sipwe chiechi ngeni ena sokkun aramas ren ach akkatoleer lon kachito, lon TV, are won computer, are ren ach älleäni ussur lon puk. A pwal ina ussun ren ach chiechi ngeniir “mi tukumalo wesewesen lapalaper” won computer.—Kölfel 26:4.
9 Nge sipwe itä chiechi ngeniir mi limöch manauer nge rese lükü ewe Kot mi enlet? Ewe Paipel a erenikich: “Sia silei pwe kich sia nöün Kot, inamwo ika unusen fanüfan a nom fän nemenien Ewe mi Ngau.” (1 Jon 5:19) A älisikich le mirititi pwe ewe kapas chiechi mi ngaü esap chök weneiti ir kewe mi mutatä föfför-mwääl are ir chök mi föfföringaü. Ina minne, sipwe tipatchem ika sipwe chök chiechi ngeni ir mi tongei Jiowa.
10. Met epwe älisikich le filiöch ren ach chiechi ngeni fönüfan?
10 Esap tufich ach sipwe unusen imulo seni chon fönüfan. (Jon 17:15) Lon ach fiffiti ewe angangen afalafal, fiffiti sukul, feffeilo angang, sipwe nom ren aramas rese kan feffel ngeni Jiowa. Epwe pwal lap än emön chon Kraist mi pwüpwülü ngeni emön ese fiffiti Chon Pwäratä Jiowa an epwe nom ren chon lükün. Iwe nge, pokiten sia ökkööreni le esinna lefilen minne mi mürinnö me minne mi ngaü, sia mirititi pwe ach nom ren chon lükün ren eü popun mi lamot a fakkun sokkolo seni ach chiechi ngeniir. (Jemes 4:4) Ina popun, kich mi äsimaü sipwe tongeni filatä pwe sisap fiffiti kukkunou mwirin särin sukul, awewe chök ren urumot me pwörük, are fiti pari me mongo ren chienach kewe chon angang.
Filatä Sokkun Angangen Moni
11. Ifa ewe äeüin mettoch sipwe ekilapei lupwen sipwe kütta ewe sokkun angangen moni sipwe föri?
11 Ach äsimaü le apwönüetä än Paipel kapasen alongolongun allük epwe älisikich le kefilöch ussun ach uwei osach le “tumunufichi [ach] famili nge kon chon le [imwach].” (1 Timoti 5:8) Äeüin, ekieki ussun met sokkun angang sipwe föfföri. Mei fakkun mwääl ewe sokkun angang mi apöchökkülatä minne Paipel ese tipeeü ngeni. Ina popun, Chon Kraist mi enlet resap eäni ewe sokkun angang mi kapachelong lon fel ngeni ululun, solä, äeämwäällin chcha, are pwal ekkoch sokkun föfför mi ü ngeni Paipel. Sisap pwal kapas chofona are chüri, inaamwo ika nöüch we pos a sotun echimwakich.—Fofor 15:29; Pwarata 21:8.
12, 13. Ikkefa ekkoch mettoch sipwe ekilapei lükün ewe sokkun angang sipwe föri lupwen sipwe kütta och angangen moni?
12 Sipwe fet ika ewe angang ese ü ngeni och kapasen alongolongun allükün Paipel? Atun sipwe mämmäritä lon ach silei ewe enlet me miritilo, sipwe esinna pwal ekkoch mettoch sipwe ekilapei. Met sipwe föri ika ewe angang epwe emmwen ngeni ekkoch föfför ese pwüng me ren Paipel, awewe chök, angangen pölüeni telefon lon eü leenien pet won moni? Mi pwal kapachelong iö epwe liwinikich me ia ewe leenien angang a nonnom ie. Awewe chök, itä emön Chon Kraist mi eäni eü kompenien peinit epwe pwisin filatä an epwe sotun eäni angangen peiniti eü imwen felin Kristentom me apöchökkülatä lamalam chofona?—2 Korint 6:14-16.
13 Nge met sipwe föri ika nöüch we pos a föri eü atipeeü pwe an we kompeni epwe wisen peiniti eü imwen fel fän eü? Ika ina, sipwe ekieki ükükün watten ach nemenem won ewe angang me ükükün watten ach akkangang. Pwal eü, epwe fet ika emön chon Kraist a föri och angang ese ü ngeni Paipel, awewe chök, a einetfetälei taropwe ekis meinisin lon eü sopw, pachelong ekkoch leeni ikewe aramas ra föfföri föfför-mwääl ie? Ewe kapasen alongolongun allük lon Mattu 5:45 epwe nemeni ach kefil. Sisap pwal tunalo ifa ussun ach föfföri ewe angang rän me rän epwe kkü mwelien letipach. (Ipru 13:18) Enlet, epwe lamot sipwe lipwäköchülo le esinna lefilen minne mi öch me minne mi ngaü me emiritiöchü mwelien letipach mi popu seni Kot fän iten ach sipwe ukkuwei pwisin en me osan le filatä menni angangen moni sipwe föri.
“Kopwe Chechemeni I won Meinisin Ka Föri”
14. Lupwen epwe torikich fansoun kefil, met sipwe föri?
14 Met sipwe erä ussun ekkewe ekkoch kefil, awewe chök, ika sipwe fiti are sisap fiti sukul tekia, are sipwe angei are sisap angei och sokkun minen älillis lon pekin säfei? Lupwen epwe torikich och kefil, epwe lamot ach sipwe esinna ekkewe kapasen alongolongun allük mi weneiti ena kefil me äeäöchü ach tufichin ekiek le apwönüretä. Iei alon ewe mi tipatchem, King Salomon lon Israel loom, a erä, “Kopwe lükü ewe Samol mi Lapalap ren unusen lelukom, nge kosap lükülükü püsin om sile. Kopwe chechemeni i won meinisin mine ka föri, nge i epwe aiti ngonuk ewe al mi pung.”—Än Salomon Fos 3:5, 6.
15. Met sia käeö seni ekkewe Chon Kraist lon ewe äeüin senturi ussun ach filatä kefil?
15 Fän chommong, ach kewe kefil epwe kkü ekkewe ekkoch. Awewe chök, ekkewe Chon Kraist lon ewe äeüin senturi rese chüen nonnom fän ewe Allükün Moses, pachelong ekkewe allük mi pinei ekkoch sokkun mongo. Ra tongeni äni ekkoch sokkun mongo mi piin limengaü fän ewe Allük nge esor pwal och ngaüan. Iwe nge, ewe aposel Paul a mak ussun futuken emön maan nge a ussun asor lon imwenfelin anümwääl: “Iei minne, are mongo epwe oturukapa pwii, iwe, usap pwal chüen ochoch fituk feilfeilo chök, pun ute oturukapa pwii.” (1 Korint 8:11-13) Paul a pesei ngeni ekkewe popun Chon Kraist ar repwe äfänni mwelien letipen pwiir kewe pwe resap oturukaper. Ach kewe kefil esap fis pwe eü “leenien chepetek.”—1 Korint 10:29, 32.
Kükkütta Tipatchem Seni Kot
16. Ifa ussun iotek a älisikich le kefiliöch?
16 Iotek a akkawora watten älillisöch lon ach filiöchü ach kewe kefil. Ewe chon käeö Jemes a erä, “Are emon leimi mi osupwang ren tipatchem, iwe, epwe tingor ren Kot, ewe mi limmol ngeni aramas meinisin, nge ese laleiti emon; iwe, epwe angei.” (Jemes 1:5) Sia lükülük pwe sipwe tongeni ikkiotek ngeni Jiowa me tingor tipatchem fän iten ach sipwe kefilöch. Atun sipwe kapas ngeni ewe Kot mi enlet ussun ach kewe osukosuk me kükkütta an emmwen, ngün mi fel epwe tongeni älisikich ach sipwe wewefichiti ekkewe wokisin sia ekilapei me ächema ngenikich ekkoch wokisin sise mwo ekieki.
17. Ifa ussun ekkewe ekkoch repwe tongeni älisikich le filiöch?
17 Ekkewe ekkoch aramas repwe tongeni älisikich le kefilöch? Ewer, Jiowa a akkawora aramas mi äsimaü lon ewe mwichefel. (Efisus 4:11, 12) Sipwe tongeni kapas eis ngeniir, äkkäeüin, ika ewe kefil a kon chou. Chokkewe mi tipenmwän lon pekin ngün me a watte künaen manauer repwe tongeni äiti ngenikich pwal ekkoch kapasen alongolongun allük mi weneiti ach kefil me älisikich pwe sipwe “tongeni filätä mine a fokun mürina.” (Filipai 1:9, 10) Iwe nge, a lamot eü kapasen öüröür: Sipwe tümünüöch pwe sisap mut ngeni aramas ar repwe wisen äfili fän äsengesich. Sipwe pwisin en me uwei osan.
Epwe Sopwöch Fansoun Meinisin?
18. Met sipwe tongeni apasa ussun sopwoloon eü kefil mi öch?
18 Ach kewe kefil mi alongolong won kapasen alongolongun allük me ren mwelien letipach repwe sopwöch fansoun meinisin? Ewer, me mwirin. Iwe nge, iei mwo epwe tongeni efisi weires fän ekkoch. Satrak, Mesak, me Apetnego ra silei pwe ar filatä ar resap fel ngeni ewe ululun mi watte epwe tongeni atoto rer mälo. (Taniel 3:16-19) Pwal ina chök ussun, mwirin ekkewe aposel ra ereni än ekkewe chon Jus mwichen sou nemenem pwe repwe fakkun älleäsochisi Kot lap seni aramas, ra wichiwich me mwen ar ra musolo. (Fofor 5:27-29, 40) Pwal eü, “fansoun me serengau” ra tongeni aingaüa sopwoloon eü kefil. (Än Salomon Afalafal 9:11) Ika sipwe küna riäfföü inaamwo ika sia filatä minne mi pwüng, sipwe tongeni lükülük pwe Jiowa epwe älisikich le mökürochou fan me epwe efeiöchükich lon mwachkkan.—2 Korint 4:7.
19. Epwe ifa ussun sipwe tipeppos le uwei pwisin en me osan le filiöchü ach kewe kefil?
19 Iwe, lupwen sipwe filatä, epwe lamot ach sipwe fakkun kükkütta kapasen alongolongun allük seni Paipel me äeäfichi ach tufichin ekiek le apwönüretä. A ifa me watten ach kilisou ren ewe älillis Jiowa a kan akkawora ren an we ngün mi fel me pwal ekkewe mi äsimaü lon ewe mwichefel! Ren ekkena minen emmwen me älillis, sipwe pwora le uwei pwisin en me osan le filiöchü ach kewe kefil ren tipatchem.
Met Ka Fen Käeö?
• Ifa eü mettoch mi lamot chapür lon ach filiöchü ach kewe kefil?
• Ifa ussun ach feffeitä ngeni äsimaü epwe kkü ach filatä chienach kewe?
• Ikkefa ekkoch mettoch mi lamot sipwe loom ekkekieki me mwen ach filatä met sokkun angangen moni sipwe eäni?
• Ikkefa ekkoch minen älillis a kawor lupwen sipwe filatä ekkoch kefil?
[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 24]
Än Atam me If älleäsolap a aiti ngenikich eü lesen mi fakkun lamot
[Sasing lon pekin taropwe 26]
Me mwen ach filatä eü kefil mi fakkun lamot, sipwe kükkütta kapasen alongolongun allük seni lon Paipel