Achchüngü Letipen emön Semirit
Achchüngü Letipen emön Semirit
KA MEEFI letipengaü atun ka küna emön semirit a nöünöü ekkewe pisekin urumot le pwomweni pwomwen maun? Ei mettoch a chöüfetäl lein ekkewe mi chök kükkün, pun ekkewe minen apwapwa sia katol ren mesach, ussun choweän TV, kachito, urumot won kampiuter me nintento ra chök uren föfförün akkachofesä. Ifa ussun kopwe älisi emön semirit pwe epwe siwili nöün kewe pisekin urumot le pwomweni pwomwen maun ngeni pisekin urumot fän iten kinamwe? Waltraud, emön Chon Pwäratä Jiowa a misineri langattam fansoun lon Afrika, a fen älisi emön ät an epwe föri ena.
Pokiten maun, Waltraud a mwöküt seni ia a nonnom ie me a mwöküt ngeni eü fönüen lon Afrika. A poputä le käeö ngeni inen emön ät limu chök ierin. Iteiten an chuuri ena fefin, ewe ät a nöünöü efoch liosun pistor mi fför seni plastik, fakkun ina chök nöün na omwocha. Waltraud ese mwo küna fän eü än ewe ät epwe pwomwen pekii och mettoch, nge a chök suuki me appüngü ewe liosun pistor pwe itä nge a kan amasoua.
Waltraud a ereni ewe ät; “Werner, ka silei pwata ua nonnom ikeei, lon fönüom ei? Pokiten maun, ua sü seni fönüei pwe upwe sü seni chon efeiengaüa aramas ren ar pekii ngeniir pistor ussun chök noum na. Ka ekieki pwe mei öch pek?
Werner a pölüeni ren letipengaü, “Aapw.”
“Mei pwüng reom,” Waltraud a apasa: “Ka silei pwata ua kan chuchchuurikemi me inom ei iteiten wiik? Pun Chon Pwäratä Jiowa ra mochen älisi aramas pwe epwe wor ar kinamwe me Kot fengen me aramas.” Ren mumutään me ren inen Werner we, Waltraud a ereni ewe ät: “Ika ke wato noum na liosun pistor, upwe pöütalo, me upwe pwon ngonuk pwe upwe ngonuk efoch liosun taraku.”
Werner a ngeni neminewe nöün we liosun pistor.A witiwit rüänü wiik, iwe, a war nöün we liosun taraku mi för seni irä, a fakkun sani fiti emelimel.
Ka kan awora fansoun le kapas ngeni noum kewe semirit, me achchüngü letiper pwe repwe pwisin mwöküt le pöütalo nöür kewe liosun pisekin maun? Ika ina, ka fen asukula ngeniir eü lesen epwe efeiöchür lon unusen manauer.