Met Jises A Apasa Usun Än Kot we Mwu
Met Jises A Apasa Usun Än Kot we Mwu
“A fetalfeil lon ekkewe telinim lapalap o telinim kisikis, a afalafalfeili ewe kapas allim usun muun Kot.”—LUKAS 8:1, TF.
SIA kan mochen foffos usun ekkewe pworaus mi lamot me aüchea ngenikich. Pwisin Jises a erä pwe “seni masouen letipan, auan epwe apasata.” (Mattu 12:34, TF) Lupwen sia nengeni met Jises a kan foffos usun atun a afalafal, a ffat pwe än Kot we Mwu a wesewesen lamot ngeni.
Meta ewe Mwuun Kot? Eü mwu, ina eü nemenem fän emön king. Ina minne, ewe Mwuun Kot, ina eü nemenem Kot a fen föratä. Jises a fos usun än Kot we Mwu fän chommong, iwe, ina itelapen an we afalafal. Ekkewe puken Mattu, Mark, Luk, me Jon ra kapas usun ewe Mwu lap seni fän 110. Nge Jises ese asukula aramas usun ena Mwu lon kapas chök, nge pwal ren an kewe föfför, a äweweei ena Mwuun Kot me met ena mwu epwe föri.
Iö Kingen ena Mwu? Aramas rese üttüt woon Kingen än Kot we Mwu, nge Kot pwisin a filatä ewe King. Lon än Jises afalafal, a pwäri pwe i mi kefilitä me ren Kot pwe epwe wisen King.
Jises a silei pwe ekkewe oesini lon Paipel ra apasa pwe ewe Messaia mi pwonetiw epwe wisen nemeni ena Mwu epwe nom tori feilfeilo chök. (2 Samuel 7:12-14; Taniel 7:13, 14; Mattu 26:63, 64) Jises a pwäri pwe i pwisin ewe Messaia mi pwonetiw. Ina popun, Jises a affata pwe i ewe King mi kefilitä me ren Kot. (Jon 4:25, 26) Mi fich än Jises nöünöü ewe kapas “mwüi” fän chommong.—Jon 18:36.
Jises a pwal apasa pwe mei pwal wor ekkoch repwe eti i le nemenem lon an we Mwu. (Luk 22:28-30) A kör ngeni chienan kewe chon nemenem eü “mwich mi kisikis,” pun mi aükük chochoor. A apasa ngeniir: “Sememi a pwapwa ren an epwe ngenikemi ewe mwü.” (Luk 12:32) Ewe säingoon puk lon Paipel a erä pwe 144,000 repwe eti Kraist le nemenem.—Pwarata 5:9, 10; 14:1.
Ia a nom ie ena Mwu? Iei alon Jises ngeni ewe sou nemenemen Rom itan Pontius Pailat: “Mwüi esap pop seni ei fanüfan.” (Jon 18:36) Jises esap äeä ekkewe mwichen aramas woon fönüfan le nemeni ewe Mwuun Kot. Fän fite, Jises a nöünöü ewe mwuten kapas “Mwün Läng” pwe epwe weneiti än Kot we Mwu. * (Mattu 4:17; 5:3, 10, 19, 20) Ina minne, ewe Mwuun Kot, ina eü nemenem lon läng.
Jises a silei pwe epwe liwiniti läng mwirin an nonnom woon fönüfan. A ereni nöün Jon 14:2, 3.
kewe chon äppirü pwe epwe ‘amolätä lenier’ lon läng, iwe, a atufichi chiechian kewe sou nemenem ar repwe eti i.—Met ena Mwu epwe apwönüetä? Jises a äiti ngeni aramas ar repwe iotek ngeni Kot: “Mwum epwe war, letipom epwe fis won fanüfan usun chök lon läng.” (Mattu 6:9, 10) Letipen Jiowa a pwöppwonütä lon läng. Jiowa epwe apwönüetä met a fen aotalo fän iten fönüfan ren ewe Mwu. Epwe fis ena ren än ewe Mwu efisatä watteen siwil woon fönüfan.
Met ena Mwu epwe föri woon fönüfan? Jises a apasa pwe än Kot we Mwu epwe amoielo minne mi ngaw ren an nielo ekkewe chon föfföringaw. (Mattu 25:31-34, 46) Weween, sokkun föfföringaw meinisin repwe sopwolo. Me ren Jises, ewe fönüfan epwe ur ren aramas “mi mosonoson,” pwüng, ümöümöch, “limelimoch letiper,” me efisatä kinamwe.—Mattu 5:5-9.
Itä ekkewe mi tuppwöl repwe nonnom woon eü fönüfan mi limengaw? Aapwi! Ewe Paipel a fen oesini me loom pwe ewe King mi pwonetiw epwe eliwinato Paratis ngeni fönüfan usun chök napanapen ewe mälämälen Ichen. (Aisea 11:1-9) Jises a alükülükü pwe fän ewe Mwuun Kot, epwe fis watteen siwil mi amwarar woon fönüfan. Emön mwän epwele ninniilo a nom ünükün Jises, iwe, a ereni: “Jesus, kose mochen chechemeniei lupwen om kopwe tolong lon mwumw.” Iwe, Jises a pölüweni: “Enlet upwe erenuk ikenäi, Kopwe etiei lon Paratis.” (Luk 23:42, 43, NW) Ewer, än Kot we Mwu epwe siwili unusen ei fönüfan ngeni eü paratis.
Met ena Mwu epwe pwal föri fän iten aramas? Jises ese chök pwon nge a pwal änneta met ewe Mwuun Kot epwe föri. Ren an manaman, a echikaratä chokkewe mi semwen, iwe, a pwäratä met epwe föri atun epwe wisen sou Mattu 4:23.
nemenem woon unusen fönüfan. Iei met ewe puken Mattu a erä usun Jises: “A fetalfeil lon unusen Kalilea, a aiti ngeni aramas kapasen Kot me lon ekewe imwen felikis, a afalafala ewe Pworaus Allim usun ewe Mwün Kot, a pwal apöchöküla aramas mi eäni sokopaten samau me apwangapwang.”—Jises a echikara aramas mi sokkopat ar samau. “A aneneloi mesen emon aramas mi upuchun.” (Jon 9:1-7, 32, 33) Emön mi üri eü semwen mi annou itan rupun pwötür a pöchökkületä ren än Jises attapa. (Mark 1:40-42) Lupwen ra uweato ren Jises “emon mwän mi selingepüng o awemwöch,” a föri eü manaman pwe epwe affata pwe “chon selingepüng repwe tongeni rong, nge chon awemwöch repwe tongeni kapas.”—Mark 7:31-37.
Ewe King a seikitä me ren Kot a pwal mwo nge wor an manaman woon mälo. A mak fän ülüngät pworausen än Jises amanauasefäli ekkewe mi mälo. A amanauatä nöün emön fefin mi mä seni pwülüwan äläemön, emön nengngin 12 ierin, me chienan we mi ächengicheng Lasarus.—Luk 7:11-15; 8:41-55; Jon 11:38-44.
Jises a oesini usun ekkewe mettoch mi amwarar epwe fis lon mwachkkan ngeni chokkewe mi nom fän ewe Mwu. Iei alon ngeni aposel Jon: “Nengeni, imwen Kot a nom lein aramas! Iwe, Kot epwe nonom lefiler o ir repwe aramasan, nge püsin Kot epwe etiir pwe epwe ar Kot. Epwe talüpwasei chönün mas seni won meser meinisin. Esap chüen wor mäla ika letipeta ika kechü ika cheuch, pun ekewe mettochun lom ra morola.” (Pwarata 1:1; 21:3, 4) Anchangei mwo pwe esap chüen wor riäfföü, metek, me mälo! Iwe, ewe iotek pwe letipen Kot epwe fis woon fönüfan usun chök lon läng epwe unusen pwönütä.
Ineet ena Mwuun Kot epwe war? Jises a apasa pwe poputään an we nemenem lon ewe Mwu epwe fisippök me fansoun “an nonnom.” Jises a eäni eü oesini mi titchik pwe epwe esissillatä ewe fansoun epwele poputä an nonnom lon wisan we King. Ei fansoun epwe sillelo ren ekkewe osukosuk woon unusen fönüfan, kapachelong maun, lengita, chechchechin fönü, mälapalap, me lapoloon atai allük. (Mattu 24:3, 7-12; Luk 21:10, 11) Ekkeei mettoch pwal ekkoch kinikinin än Jises we oesini ra äkkäeüin pwäpwälo seni 1914, ewe ier ewe Äeüin Maunen Fönüfan a poputä lon. Ina minne, iei ewe King Jises a nemenem. Ekiselo chök, Mwuun Kot epwele war me apwönüetä letipen Kot woon fönüfan. *
Ifa usun warotoon ewe Mwuun Kot epwe kküü manauom? Pölüwen ei kapas eis a alongolong woon om etiwa än Jises pworaus.
[Ekkewe pwóróus fan]
^ Ewe mwuten kapas “mwün läng” a mak fän 30 lon Mattu.
^ Ren ekkoch pworaus mi titchik mi änneta pwe a arapoto Mwuun Kot, nengeni ewe puk Met Ewe Paipel a Wesewesen Apasa?, sopwun 9, “Sia Manau lon ‘ekkewe Ran le sopolon’?” förien Chon Pwäratä Jiowa.