Pwata Jises Ese Fiti Mwökütükütün Mwuun Fönüfan?

LON ewe ier 32, Jises, ewe Messaia mi pwonetiw, a fen iteföülo ren an echikaratä ekkewe mi samau me amanauatä ekkewe mi mälo. Iwe, lon eü rän, aramas ra mäirü ren än Jises föri chommong manaman me afalafaler usun Kot. Anchangei met a fis lon na kulionun. A äimuetiw ekkewe aramas mi echik lon fitu kümi, me a iotek ngeni Jiowa. Iwe, a amöngööniir meinisin ren an manaman. Mwirin, a ionfengeni ekkewe lusun möngö pwe ete solap. Iwe, met meefien ekkewe aramas ren ei mettoch?​—Jon 6:1-13.

Lupwen ra küna än Jises kewe manaman me lipwäköchün le emmweni ewe pwiin aramas me ataweei osupwanger, ra ekieki pwe epwe tongeni wiliti emön king mi mürinnö. (Jon 6:14) Esap ina eü minen ämäirü. Pokiten fönüer a nom fän nemenemengawen ewe mwuun Rom, ra fokkun osupwangen emön sou nemenem mi nemenemöch. Ina popun, ra sotun eriäni Jises an epwe fiti mwökütükütün mwuun fönüer. Iwe, met Jises a föri?

“Jesus a silei pwe ra ekiekin feito o seikätä fän pöchökül pwe epwe ar king, iei mine a sü seniir o liwinsefälitä won ewe chuk.” (Jon 6:15) Jises a wesewesen üppos. Ese fokkun angolong lon mwökütükütün mwuun fönüan. Iwe, ese pwal siwil an ekiek. A ereni nöün kewe chon käeö ar repwe pwal äppirü i. (Jon 17:16) Pwata a ina usun an ekiek?

Pwata Jises Ese Peni Eü Pekin lon Mwuun Fönüfan?

Än Jises filatä an esap peni mwökütükütün mwuun fönüfan a alongolong woon än Paipel kapasen emmwen. Sipwe pworaus woon ruu me leir.

“Eman aramas a nemeni aramas o ariaföüür.” (Än Salomon Afalafal 8:9) Ina met ewe Paipel a apasa usun uruwoon än aramas nemenem meinisin. Chechchemeni pwe Jises i emön ngün lon läng mwen an feitiw fönüfan. (Jon 17:5) Ina popun, a silei pwe inaamwo ika ekkoch ra mochen älisi aramas, nge rese tufichin ataweei osupwangen ei fönüfan, me Kot ese föri aramas ar repwe nemenem. (Jeremaia 10:23) Jises a silei pwe a wor eü mwu me lükün mwuun aramas epwe pwäkini osukosuken ei fönüfan.

“Unusen fanüfan a nom fän nemenien Ewe mi Ngau.” (1 Jon 5:19) Ka mäirü ren na pworaus? Chommong ra pwal mäirü. Ra ekieki pwe aramas mi letip wenechar ra fiti mwökütükütün mwuun fönüfan pun ra mochen aöchüolo ei fönüfan. Iwe nge, inaamwo ika ekkena sou nemenem ra fokkun achocho, nge rese tongeni pworaiti etipetipaen ewe emön Jises a eita ngeni “samolun ei fanüfan.” (Jon 12:31; 14:30) Ina popun, iei alon ngeni emön nöüwisin mwu: “Mwüi esap pop seni ei fanüfan.” (Jon 18:36) Jises epwe kingen än Kot we mwu lon läng. Nge ika a fiti mwökütükütün mwuun fönüfan lon na atun, epwe ta an tuppwöl ngeni mwuun Seman we.

Itä Jises a äiti ngeni nöün kewe chon käeö pwe esor wiser ngeni ekkewe mwuun fönüfan? Aapwi, a äiti ngeniir ifa usun repwe itepök lon wiser ngeni Kot me mwuun fönüfan.

Jises a Süföliti Än Ekkewe Mwu Nemenem

Lupwen Jises a afalafal lon ewe imwen fel, chon ü ngeni ra mochen ssärei ren ar eisini ika a pwüng än aramas mönatiw takises. Ika Jises epwe apasa aapw, repwe erä pwe a ü  ngeni ewe mwuun Rom, me a pwal apöchökküla chokkewe mi riäfföü fän na mwu ar repwe pwal ü ngeni. Ika a apasa pwe esor ngawen ar repwe mönatiw takises, iwe, chommong repwe meefi pwe a tipeeü ngeni än mwuun Rom nemenemengaw. Än Jises pölüweni a awora emmwen mi fokkun itepök me rüüepek. Iei alon: “Oupwe ngeni Sisar minne an Sisar, o pwal ngeni Kot minne an Kot.” (Luk 20:21-25) Ina popun, a wor wisen nöün kewe chon käeö ngeni Kot pwal ngeni Sisar, weween, ekkewe mwuun fönüfan.

Ekkewe mwu ra kan tümünü kokkotöchün fönüer. Ina popun, ra allükü pwe aramasen fönüer repwe wenechar, mönatiw takises, me älleasochisi ekkewe allük. Ifa ewe leenien äppirü Jises a isetiw ren an “ngeni Sisar minne an Sisar?” Jises a määritä lon eü famili mi älleasochisi allük inaamwo ika a weires ngeniir. Äwewe chök, Josef me pwülüwan we mi pwopwo, Meri, ra säi 90 mwail ngeni Petleem lupwen ewe mwuun Rom a allükü ar repwe makkeei iter. (Luk 2:1-5) Jises a usun chök seman kewe me inan le älleasochisi allükün mwu, a pwal mwo nge mönatiw takises nge itä ürürün esap ina wisan. (Mattu 17:24-27) A pwal tümünü pwe esap angolong lon mwökütükütün fönüfan. (Luk 12:13, 14) Jises a süföliti kokkotun nemenemen mwuun fönüfan nge ese fiti mwökütükütün. Nge, met weween än Jises apasa pwe sipwe “ngeni Kot minne an Kot?”

Ifa Usun Jises a Ngeni “Kot Minne an Kot”

Emön a eisini Jises: Ifa ewe allük a kon lap me lein än Kot kewe allük meinisin?  Jises a pölüweni: “Kopwe echeni ewe Samol om Kot ren unusen lelukom, ren unusen ngünum pwal ren unusen ekiekum. Iei ewe allük mi lap me aüchea seni meinisin. Nge ewe aruuen allük mi fokkun aüchea a usun chök ewe aeuin: Kopwe echeni chon arum usun chök püsin om echenuk.” (Mattu 22:37-39) Lupwen Jises a apasa pwe sipwe “ngeni Kot minne an Kot,” a wewe ngeni ach sipwe äkkäeüin pwäratä ach tongei ren unusen letipach me unusen tuppwöl ngeni.

Ach tong a tongeni kinikinfesen? Sia tongeni tuppwöl ngeni Jiowa me Mwuun we me pwal tuppwöl ngeni mwuun fönüfan? Jises a apasa ei kapasen emmwen: “Esap wor eman a tongeni angang ngeni ruoman samol. Pun epwe oput eman, nge epwe echeni ewe eman, ika epwe tipeni eman nge epwe turunufasei ewe eman.” (Mattu 6:24) Jises a kapas usun än emön angangeppök ngeni Kot me wöün fönüfan nge a ffat ngeni Jises me nöün kewe chon käeö loom pwe ei kapasen emmwen a pwal weneiti än emön angolong lon mwökütükütün mwuun fönüfan.

Me ren ekkewe puken uruwo minen loom, ekkewe popun Chon Kraist rese fokkun angolong lon mwökütükütün mwuun fönüfan. Pokiten ra chök fel ngeni ewe Emön Jises a fel ngeni, rese pwonen tuppwöl ngeni mwuun Rom me an we king, rese fiti angangen sounfiu, me ssä ngeni wis lon mwu. Ina minne, ra küna sokkopaten riäfföü. Chon koputer ra tipi ngeniir pwe iir “chon oput aramas meinisin.” Nge a pwüng met ra apasa?

Chon Kraist mi Enlet Ra Tongei Aramas

Nengeni ewe oruuen allük mi lap Jises a kapas usun: “Kopwe echeni chon arum  usun chök püsin om echenuk.” A ffat pwe chon Kraist mi enlet rese oput aramas. Jises a tongei aramas, a angang weires fän iter, me älisiir ar repwe ataweei osukosuken manauer rän me rän.—Mark 5:25-34; Jon 2:1-10.

Iwe nge, met Jises a kon sillelo ren? Rese eita ngeni Chon Echikara Aramas, Chon Amöngööni Ngeröün Aramas, are Chon Amanaua mi Mälo, inaamwo ika a föri ekkena föfför meinisin. Nge a pwüng än aramas eita ngeni Sense. (Jon 1:38; 13:13) Jises a äweweei pwe eü populapen an feito fönüfan, pwe epwe asukula aramas usun Mwuun Kot.​—Luk 4:43.

Ina popun, nöün Kraist kewe chon käeö mi enlet ra äppirü i le föri ei angangen afalafala ewe kapas allim usun Mwuun Kot. Jises Kraist a awisa ngeni Chon Kraist meinisin ar repwe asukula aramas woon unusen fönüfan usun ena Mwu. (Mattu 24:14; 28:19, 20) Ena Mwuun läng esap tongeni talo epwe nemeni förien Kot kewe meinisin fän ewe allükün tong. Epwe apwönüetä letipen Kot, me pwal mwo nge amoielo riäfföü me mälo. (Mattu 6:9, 10; Pwarata 21:3, 4) Ina popun, ewe Paipel a apasa pwe än Kraist afalafal, ina “kapas allim”!​—Luk 8:1, TF.

Ifa usun kopwe esilla ekkewe chon tapwelo mwirin Kraist mi enlet ikenäi? Itä repwe fiti mwökütükütün mwuun fönüfan? Are ra äppirü Jises lon an akkomwa ewe angangen afalafal usun ewe Mwuun Kot?

En mi mochen alapalo om silei usun ewe Mwuun Kot me ifa usun epwe tongeni kküü manauom ikenäi? Kese mochen kopwe chuuri Chon Pwäratä Jiowa lon leeniom we are katol woon ewe internet www.watchtower.org.

[Pwóór/Ekkewe sasing lón pekin taropwe 20, 21]

Chon Pwäratä Jiowa Ra Kan Älisi Chon Leenier?

Chon Pwäratä Jiowa rese fiti mwökütükütün mwuun fönüer. Iwe nge, ra fokkun älisi sokkopaten aramas lon leenier. Nengeni met ra föri:

◼ Lap seni fisu million Chon Pwäratä Jiowa ra nöüni 1.5 billion som awa iteiten ier le föri eü angang ese kamö, weween, ra asukula aramas usun ewe Paipel me ifa usun epwe älisiir le pworacho ngeni föfför mi efeiengaw, föratä ewe sokkun famili mi pwapwa, me amürinnölo manauer.

◼ Ra peresei me eineti ekkewe puk ese kamö lon lap seni 500 sokkun fos, nge Chon Pwäratä Jiowa chök ra peresei puk lon ekkoch ekkena fos.

◼ A wor ar sukulen afalafal mi älisi fite million pwe ar afalafal epwe fataffatöch me fiti süföl.

◼ A wor ar prokram mi fen älisi fite ngeröü aramas woon unusen fönüfan ar repwe sile ällea me mak.

◼ Ra akkota lap seni 400 Mwichen Chon Kaü Imw woon unusen fönüfan mi äiti ekkewe chon älillis usun kaütään ekkewe Kingdom Hall. Lon ekkewe engol ier ra lo, a fen kaütä lap seni 20,000 imwen fel än Chon Pwäratä Jiowa.

◼ Chon Pwäratä Jiowa ra älisi aramas ese lifilifil woon unusen fönüfan mi feiengaw ren taifun, chchechin fönü, me met kan. Äwewe chök, lupwen ekkoch taifun ra tori Merika, ra aüsefälietä 90 Kingdom Hall me 5,500 imw lon chök ruu ier.

[Sasing lon pekin taropwe 19]

Lupwen aramas ra sotun eriäni Jises an epwe fiti mwökütükütün mwuun fönüfan, a “sü seniir o liwinsefälitä won ewe chuk”