Süföliti Kokkotun Pwüpwülü, Eü Liffang Seni Kot
Süföliti Kokkotun Pwüpwülü, Eü Liffang Seni Kot
“Iei mine eman mwän epwe likiti saman me inan o pachei ngeni pwülüan, nge ekewe ruoman repwe wiliti eu chök inis.”—KEN. 2:24.
1. Pwata a fich ach sipwe süföliti Jiowa?
JIOWA KOT, ewe Chon Poputääni pwüpwülü, a fich ach sipwe süföliti. Pokiten i ewe Chon Förikich, ach Sou Nemenem mi Lapalap, me Semach lon läng, a pwüng pwe i ewe Chon Awora “lifang mi mürina meinisin me feiöch mi unusöch meinisin.” (Jem. 1:17; Pwar. 4:11) Ina ewe pisekin ännet pwe a fokkun watte an tong. (1 Jon 4:8) Meinisin minne a äiti ngenikich, minne a kütta senikich me minne a awora ngenikich, a föri fän iten feiöchüch.—Ais. 48:17.
2. Ikkefa än Jiowa kewe kapasen emmwen ngeni ewe äeüin pean pwüpwülü?
2 Ewe Paipel a pwäratä pwe ewe kkotun pwüpwülü, ina eü me lein ekkewe liffang mi “mürina” seni Kot. (Rut 1:9; 2:12) Lupwen a poputääni ewe äkkäeüin apwüpwülü, Jiowa a ngeni Atam me If kapasen emmwen mi titchik ren ar repwe sopwöch. (Älleani Mattu 19:4-6.) Repwe küna pwapwafochofoch ika repwe älleasochisi än Kot emmwen. Iwe nge, iir ra tiparoch pun ra tunalo än Kot kewe allük me küna pwününgawen ar älleasolap.—Ken. 3:6-13, 16-19, 23.
3, 4. (a) Ifa usun chommong ikenäi ra süfölüngaweiti ewe kokkotun pwüpwülü me Jiowa Kot? (b) Ikkefa ekkewe pworaus sipwe käeö lon ei lesen?
3 Usun chök ena äeüin pean pwüpwülü, ikenäi chommong ra föri kefil, nge ra tunalo are rese fen ekieki än Jiowa kewe emmwen. Ekkoch ra unusen pöönalo ewe kkotun pwüpwülü, nge ekkoch ra föri pwisin mocheniir. (Rom 1:24-32; 2 Tim. 3:1-5) Rese ekieki pwe ewe kokkotun pwüpwülü ina eü liffang seni Kot, iwe ar süfölüngaweiti a wewe ngeni ar ra süfölüngaweiti ewe chon Awora ena kokkot, Jiowa Kot.
4 Fän ekkoch, nöün Jiowa kewe aramas ra pwal mwo nge tunalo än Jiowa ekiek usun pwüpwülü. Ekkoch Chon Kraist mi pwüpwülü ra filatä ar repwe nomfesen, are mufesen ren eü popun ese longolong woon Paipel. Ifa usun repwe ti seniir ena ekiek? Ifa usun ewe emmwen lon Keneses 2:24 a älisi chon Kraist pwüpwülü le apöchökküla ewe riri lefiler? Nge ifa usun chokkewe mi ekiekin pwüpwülü repwe mmolnetä? Sipwe nengeni pworausen ülüngät pwüpwülü mi sopwöch lon Paipel mi pwäratä pwe süföl ngeni Jiowa, ina kiien eü pwüpwülü epwe nomottam.
Ämääraatä ewe Napanap Tuppwöl
5, 6. Sekaraia me Elisapet ra küna met sokkun sossot lon ar pwüpwülü? Ifa usun ra feiöch pokiten ar tuppwöl?
5 Sekaraia me Elisapet ra tuppwöl lon mettoch meinisin. Iir me rüüemön ra fili ar repwe pwülüweni emön mi tuppwöl ngeni Jiowa. Sekaraia a tuppwöl lon wisan we souasor me iir me rüüemön ra älleasochisi än Kot kewe Allük ükükün ar tufich. A wor chommong popun repwe kilisou. Iwe nge, ika kopwe chuuriir lon imwer we lon Juta, kopwe küna pwe esor nöür. Elisapet a rit, me iir me rüüemön ra chinnap.—Luk 1:5-7.
6 Lon Israel loom a fokkun lamot epwe wor nöün ekkewe famili, ina popun lape ngeniir a chommong nöür. (1 Sam. 1:2, 6, 10; Kölf. 128:3, 4) Lon ena fansoun, emön re Israel a tongeni asolä le mu seni pwülüwan ika ese nöünöü me woon. Iwe nge, Sekaraia ese ina usun, a tuppwöl ngeni Elisapet. Iir me rüüemön rese mwittir ekieki ar repwe mufesen. Inaamwo ika ra letipechou pokiten esor nöür nge ra sopwelo lon ar tuppwöl le angang ngeni Jiowa. Iwe, Jiowa a fokkun efeiöchüür ren ar ra oupwatiw emön nöür ät nge ra ierin chinnap.—Luk 1:8-14.
7. Lon pwal menni fansoun Elisapet a tuppwöl ngeni pwülüwan we?
7 Elisapet a tuppwöl lon pwal eü fansoun. Lupwen nöün we, Jon a uputiw, Sekaraia a awemwöch pokiten nöün Kot chonläng a aköloi awan ren an tipemwaramwareiti alon. Iwe nge, ese mwääl Sekaraia a fen esile ngeni pwülüwan we lon och napanap alon ewe chonläng pwe nöür we epwe iteni “Jon.” Chon orur me märäriir ra mochen ewe ät epwe iteit seni pwisin seman we. Nge Elisapet a tuppwöl ngeni pwülüwan we ren an älleasochisi alon ren an apasa: ‘Apw, esap ina, epwe iteni Jon.’—Luk 1:59-63.
8, 9. (a) Ifa usun ewe napanap tuppwöl a apöchökküla ewe ririin pwüpwülü? (b) Ifa usun ekkewe pwüpwülü repwe pwäratä tuppwöl?
8 Usun chök Sekaraia me Elisapet, ekkewe pwüpwülü ikenäi ra küna chommong mettoch mi äweiresiir me elichippüngür. Eü pwüpwülü ese tuppwölfengen, esap tongeni sopwöch. Sikepwach, sasingin kapasingaw, lisowu mwääl me ekkoch mettoch, ra tongeni atai lükülük lon eü pwüpwülü. Lupwen a tatiw ewe lükülük, iwe, ewe tong a poputä le patapatelo. Tuppwöl a usun eü ttit mi ttittielo imwen ewe famili seni ekkewe mettoch epwe efeiengawer, me a alükülüküöchü chon ena imw. Iwe, lupwen ekkewe pwüpwülü ra tuppwölfengen, repwe tongeni nonnom fän lükülüköch me pwärfengeni alolloolun meefier me ämääraatä ar tongfengen. Pwüngün, ewe napanap tuppwöl a fokkun lamot.
9 Jiowa a ereni Atam: “Iei mine eman mwän epwe likiti saman me inan o pachei ngeni pwülüan.” (Ken. 2:24) Met weween ena? A lamot epwele siwil ar riri ngeni chon ar famili, aramaser me chiener kewe. Iir me rüüemön repwe pwisin tümünüfengeniir me awora fansoun fän iter. Repwe akkomwa pwülüwer lon mettoch meinisin nge esap chüen chon ar famili, aramaser me chiechier. Resap mut ngeni semer me iner ar repwe angolong lon ar kefil are osukosuk. Iei a lamot ewe pean pwüpwülü epwe pacheöchfengen pun ina än Kot emmwen.
10. Met epwe älisi ekkewe pwüpwülü le ämääraatä ewe napanap tuppwöl?
10 Pwal mwo nge lon ekkewe famili mi sokkofesen ar lükü, ar tuppwölfengen a atoto feiöch. Iei alon emön pwiich, pwülüwan ese fiti an lükü: “Ua fokkun kilisou ngeni Jiowa pun a äitiei ifa usun upwe süföliti pwülüwei me nom fän nemenian. Ai tuppwöl ngeni a älisatä äm tong me süföl fengen ren ükükün 47 ier.” (1 Kor. 7:10, 11; 1 Pit. 3:1, 2) Achocho le alükülüküöchü pwülüwom. Ren om kapas me föfför, kopwe kan ämmeef ngeni pwülüwom pwe i mi aüchea me reom seni meinisin woon fönüfan. Lon ükükün om tongeni, kosap mut ngeni emön are och mettoch an epwe ttikilong lefilemi. (Älleani Än Salomon Fos 5:15-20.) Iei alon Ron me Jeannette, ra fen pwapwa lon ar pwüpwülü 35 ier: “Pokiten aua tuppwöl le apwönüetä wisem ngeni Kot, a sopwöch me pwapwa äm pwüpwülü.”
Tipeeü a Apöchökküla ewe Ririin Pwüpwülü
11, 12. Ifa usun Akwila me Prisila ra angangfengen (a) lon imwer, (b) lon ar kütta tufichin manauer, me (c) lon ar angangen afalafal?
11 Iteiten än ewe aposel Paul fos usun chienan kewe Akwila me Prisila, a fos usur me rüüemön. Ena pwüpwülü mi tipeeüfengen a isetiw ewe minen äppirü ren ifa napanapen ekkewe pwüpwülü mi wiliti “eu chök inis,” usun met Kot a fen apasa. (Ken. 2:24) Ra angangfengen lon imwer, lon ar kütta tufichin manauer, me lon ar afalafal. Äwewe chök, lupwen Paul a kerän tori Korint, Akwila me Prisila ra etiwa an epwe nonnom rer, iwe, Paul a äkkäeä imwer langattam fansoun atun an angangen afalafal. Mwirin, lon Efisus ra pwal äeä imwer fän iten än ewe mwichefel kewe mwich, me ra angangfengen le älisi ekkewe minefö ar repwe äsimaüetä lon ar lükü, äwewe chök ren Apolos. (Fof. 18:2, 18-26) Mwirin, ei pwüpwülü mi tinikken ra lo Rom, ikena ie ra pwal suuki imwer we fän iten än ewe mwichefel kewe mwich. Lo, lo, lo ra liwiniti Efisus me apöchökkülatä pwiir kewe chon lükü.—Rom 16:3-5.
12 Akwila me Prisila ra pwal fiti Paul ren ekis fansoun, le fför imw mangaku. Sia pwal küna pwe ekkeei rüüemön, ra angangfengen nge rese tipefesen are akkuffengen lefiler. (Fof. 18:3) Ese mwääl ar angangfengen le akkomwa än Kot angang a apöchökküla ar ririin pwüpwülü. Lon Korint, Efisus me Rom, ra sileelo pwe iir “chon angang lon ewe angangen Kraist.” (Rom 16:3) Ra angangeppök lon ar älisatä ewe angangen afalafal ese lifilifil ia chök ra nom ie.
13, 14. (a) Met epwe tongeni eppeti ewe tipeeü lon pwüpwülü? (b) Ifa usun ekkewe pwüpwülü repwe apöchökküla ar ririin pwüpwülü usun “eu chök inis”?
13 Pwüngün, än ekkewe pwüpwülü tipeeü lon ar angang me met repwe achocho ngeni a apöchökküla ewe riri lefiler. (SalAf. 4:9, 10) Nge a solap pun chommong pwüpwülü ikenäi ese kan wor ar fansoun le chiechifengen ika angangfengen. Ra äeä watteen fansoun lon en me an angangen moni. Ekkoch ra säifetäl ren pekin ar angang are imu seni pwülüwer pwe repwe angang lon pwal eü fönü me ttittilo chök moni. Pwal mwo nge lon imw, ekkoch pwüpwülü ra meefi pwe esor ar fansoun chiechifengen pun a watte en me än fansoun le katol TV, viteo game, urumwot, kukkunou me Internet. A ina usun om famili? Ika ina, oua tongeni siwili pwe epwe wor ämi fansoun le chiechifengen? Pwata ouse föri ekkewe angang oua föfföri iteitan, äwewe chök ren kuk, töttöl sepi are atake? Oua tongeni älillisfengen le tümünü nöümi kewe are sememi kewe me inemi chinnap?
14 A fokkun lamot än ewe famili akkangangfengen iteitan lon ekkewe mettoch mi weneiti ar fel ngeni Jiowa. Pwoppworaus woon ewe lesenin rän me föri ewe kokkotun famili fel repwe älisi ämi famili le eäni eü chök ekiek me tipeeü woon met oupwe achocho ngeni. Oupwe pwal angangfengen le afalafal. Ika mi tufich, oupwe sotuni le fiti ewe angangen pioneer inaamwo ika eü chök maram are eü ier. (Älleani 1 Korint 15:58.) Iei alon emön pwiich, ra pioneer me pwülüwan we: “Fansoun äm afalafal aua tongeni chiechifengen me pwoppworaus. Pokiten aua achocho me rüüemön le älisi aramas lon Paipel, ua meefi pwe aua wesewesen tipeeü. Ua meefi pwe use chök arap ngeni pwülüwei we, nge a fen usun emön chiechiei mi mürinnö.” Ika oua angangeppök lon minne oua föri, lo lo lo epwe chök lölö ämi eöreni, met oua sani me met oua akkomwa lon manauemi. Iwe, oupwe usun Akwila me Prisila, ekis me ekis epwe eü chök ämi ekiek, memmeef, me mwökütüküt usun “eu chök inis.”
Akkomwa Kot lon Om Pwüpwülü
15. Ifa ewe kii fän iten sopwöchün pwüpwülü? Äweweei.
15 Jises a silei lamoten än ekkewe pwüpwülü repwe akkomwa Kot lon manauer. A küna än Jiowa föri ewe äeüin apwüpwülü. A küna pwapwaan Atam me If lupwen ra älleasochisi än Kot emmwen, me ar osukosuk lupwen ra tunalo. Ina popun, lupwen Jises a asukula aramas, a äitiir än Seman emmwen lon Keneses 2:24. A pwal apasa: “Mine Kot a rifengeni esap wor eman aramas epwe mwütifeseni.” (Mt. 19:6) Ina minne, süföl mi alollool ngeni Jiowa, ina chök ewe kii fän iten pwapwaan me sopwöchün pwüpwülü. Ren ena, semen me inen Jises kewe, Josef me Meri, ra isetiw eü leenien äppirü mi fokkun mürinnö.
16. Ifa usun Josef me Meri ra akkomwa Kot lon ar famili?
16 Josef a kirekiröch me menniniiti Meri. Lupwen a kerän silei pwe Meri a pwopwo, pwal mwo nge me mwen än ewe chonläng äwewe met a fis ngeni Meri, a fen ekiekin an epwe ümöümöch ngeni. (Mt. 1:18-20) Iir me rüüemön ra älleasochisi än Sisar we allük me apwönüetäöchü ewe Allükün Moses. (Luk 2:1-5, 21, 22) Inaamwo ika wisen chök ekkewe mwän ar repwe fiti ekkewe fetellap lon Jerusalem, nge Josef, Meri me unusen ar famili ra fiti iteiten ier. (Tut. 16:16; Luk 2:41) Ren ekkeei me pwal ekkoch mettoch, ei pean pwüpwülü mi niuokkusiti Kot ra achocho le apwapwaai Jiowa me pwäratä alolloolun ar süföliti an kewe kokkot. Ina popun, Jiowa a filiretä ar repwe tümünü Nöün we lekükkünün.
17, 18. (a) Ifa usun eü pean pwüpwülü epwe akkomwa Kot lon ar famili? (b) Ifa usun ar föri ekkena epwe efeiöchüür?
17 Oua kan akkomwa Kot lon ami famili? Äwewe chök lupwen a wor kefil mi lamot, oua akkomw kütta än Paipel kewe kapasen emmwen, iotek me kütta älillisin ekkewe mi äsimaü? Are oua kan fiti pwisin meefiemi are meefien chon ämi famili me chiechiemi kewe le pwäkini ämi osukosuk? Oua achocho le apwönüetä än ewe chon angang mi tuppwöl emmwen usun pwüpwülü me famili? Are oua chök fiti eörenien fönüemi are met chommong ra föfföri? Are oua kan iotekfengen me käeöfengen, isetiw me pworausfengen woon met oupwe achocho ngeni me akkomwa lon ämi famili?
18 Iei alon Ray usun ar pwüpwülü mi pwapwa ükükün 50 ier: “Esor osukosuk a torikem nge ause tongeni pwäkini, pokiten Jiowa a nom lon ekkewe ‘ülüfoch lül mi olafengen’ lon äm famili.” (Älleani Än Salomon Afalafal 4:12.) Danny me Trina ra tipeeü: “Pokiten aua angangfengen fän iten Kot äm pwüpwülü a fen pöchökkuletä.” Ra fen pwapwa lon ar pwüpwülü lon 34 ier. Ika oupwe akkomwa Jiowa lon ämi pwüpwülü, epwe fokkun asopwöchükemi me efeiöchükemi.—Kölf. 127:1.
Süsüföliti än Kot we Liffang
19. Pwata Kot a awora ewe liffang kokkotun pwüpwülü?
19 Chommong aramas ikenäi ra ekieki pwe ar pwisin apwapwaar, ina chök ewe mi lamot ngeniir. Nge nöün Kot chon angang a sokkolo pun a silei pwe pwüpwülü, ina eü liffang seni Kot, a kawor fän iten pwönüetään an kokkot. (Ken. 1:26-28) Ika Atam me If ra süföliti ena liffang, iwe, unusen fönüfan epwe wiliti eü paratis mi ur ren aramas mi pwüng me pwapwa.
20, 21. (a) Pwata mi lamot sipwe mirititi pwe mi pin ewe kokkotun pwüpwülü? (b) Ifa ewe liffang sipwe käeö lon en wiik?
20 Äkkäeüin, nöün Kot chon angang ra lükü pwe ewe kokkotun pwüpwülü a tongeni elingalo Jiowa. (Älleani 1 Korint 10:31.) Sia küna lon ei lesen pwe tuppwöl, tipeeü me akkomwa Kot lon ewe pwüpwülü a apwapwaai Jiowa me apöchökküla ewe ririin pwüpwülü. Ina minne, ese lifilifil ika sia ammolnatä, apöchökküla, are tümünü ach pwüpwülü, mi lamot sipwe akkomw mirititi pwe pwüpwülü a eü kokkot mi pin me ren Kot. Ina met epwe amwökütükich le alonga woon Paipel meinisin ach kefil lon pwüpwülü. Iwe, sia pwäratä ach süföliti ei liffangen pwüpwülü nge pwal ngeni ewe Chon Awora ena liffang, Jiowa Kot.
21 Ren enletin, pwüpwülü esap ina chök ewe liffang Jiowa a ngenikich, are esap pwal ina chök ewe alen pwapwa lon manauen emön. Lon en lesen mwirin ei, sipwe pwal käeö eü liffang mi aüchea seni Kot, ina ewe liffang lipich.
Ifa Usun Kopwe Pölüweni?
• Ifa usun ewe napanap tuppwöl a älisi ekkewe Chon Kraist mi pwüpwülü?
• Pwata än ekkewe pwüpwülü akkangangfengen fän tipeeü a apöchökküla ar riri?
• Ifa usun ekkewe mi pwüpwülü repwe akkomwa Kot?
• Ifa usun sipwe süföliti Jiowa, ewe Chon Poputääni kokkotun pwüpwülü?
[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]
[Ekkewe sasing lón pekin taropwe 17]
Akkangangfengen a älisatä tipeeü lon pwüpwülü
