Familien Chon Kraist, ‘Oupwe Nennelo’

“Sipwe nenela o mamasafichi.”​—1 TES. 5:6.

1, 2. Met a lamot ngeni ewe famili pwe repwe sopwöch lon ar nennelo me mammasafichi ar angang ngeni Kot?

APOSEL Paul a fos usun ‘ränin Jiowa, ewe rän mi lap o eniwokus,’ lupwen a mak ngeni Chon Kraist lon Tesalonika, iei alon: “Ämi pwiim kana, ousap nonom lon rochopwak, pwe ousap serengau ren ewe Rän usun än eman serengau ren eman chon solä. Ämi meinisin oua aramas mi nom lon saram, oua chon lerän. Kich sisap chon lepwin ika nonom lon rochopwak. Iei mine sisap möür usun pwal ekoch, nge sipwe nenela o mamasafichi.”​—Sow. 2:31; 1 Tes. 5:4-6.

² Än Paul kapasen fön ngeni chon Tesalonika a fokkun fich ngeni Chon Kraist mi nonnom lon ei “fansoun sopolan.” (Tan. 12:4) Setan a fokkun achocho le äsepa ekkewe chon fel mi enlet seni ar angang ngeni Kot lon ei fansoun epwele muchulo ei otot mi ngaw. Ina minne, mi lamot sipwe lefareni än Paul we öüröür ach sipwe mammasafichi ach angang ngeni Kot. Ika ekkewe familien Chon Kraist ra mochen sopwöch lon ar nennelo, a lamot emön me emön epwe apwönüetä wisan me ren Paipel. Iwe, met wisen ekkewe mwän pwüpwülü, fin pwüpwülü me nöür kewe pwe repwe älisatä ar famili le ‘nennelo’?

Mwän Pwüpwülü, Äppirü ewe “Chon Masen Siip mi Murinno”

3. Me ren 1 Timoti 5:8, met a kapachelong lon wisen emön mwän, möküren ewe famili?

³ Ewe Paipel a erä pwe “mwän möküren fefin.” (1 Kor. 11:3) Met a kapachelong lon wisen ewe mwän, möküren famili? Ewe Paipel a apasa pwe a kapachelong ei lon wisan we möküren ewe famili, a erä: “Are emon esap tumunufichi an famili, nge kon chon le imwan, iwe, a fen pout seni ewe luku, o i a ingau lap seni emon chon lukun.” (1 Tim. 5:8, TF) Pwüngün, ewe mwän epwe awora tufichin an famili lon pekin aion. Nge lap seni ena, epwe älisi an famili le nennelo lon pekin lükü. A lamot epwe aüfichietä an chon le imwan lükü me apöchökküla ar riri ngeni Kot. (SalF. 24:3, 4) Ifa usun epwe tongeni föri ena?

4. Met epwe älisi emön mwän le sopwöch lon an aüfichietä lüküen chon leimwan?

⁴ Pokiten “eman mwän möküren pwülüan usun Kraist möküren mwichefel,” ewe mwän pwüpwülü epwe etittina me äppirü ifa usun än Jises wiseni wisen we möküren ewe mwichefel. (Ef. 5:23) Nengeni ifa usun Jises a äweweei ewe riri lefiler me nöün kewe chon käeö. (Älleani Jon 10:14, 15.) Met emön mwän epwe föri pwe epwe sopwöch lon an aüfichietä lüküen chon leimwan? Epwe käeö met Jises a apasa me met a föri usun emön chon masen siip mi mürinnö, me “tapwela mürin lon ipwan.”​—1 Pit. 2:21.

5. Met ewe Chon Masen Siip mi Mürinnö a silei usun ewe mwichefel?

⁵ Nengeni met emön mwän pwüpwülü epwe käeö seni Jises. Ewe chon mas me nöün kewe siip ra silefengeniir me lükülükfengen. Ewe chon mas a sileöchü napanapen nöün kewe siip, me ekkewe siip ra silei me lükülük woon. Ra esilla leüwan me älleasochisi.  Jises a apasa: “Ngang üa silei nei sip kana o ir ra sileei.” Jises a fokkun sileöchü ewe mwichefel. Ewe kapasen Krik fän iten “silei” a wewe ngeni “sileiöchü.” Pwüngün, ewe Chon Masen Siip mi Mürinnö a wesewesen pwisin silei emön me emön nöün kewe siip, an osupwang, apwangapwang, me pöchökkül. Esor met mi tükütükülo seni. Me ekkewe siip ra sileöchü ewe chon mas me lükülük woon an emmwen.

6. Ifa usun ekkewe mwän pwüpwülü repwe äppirü ewe Chon Masen Siip mi Mürinnö?

⁶ Ren än emön mwän pwüpwülü epwe äppirü Kraist, a lamot epwe ekieki pwe i ewe chon masen siip me chon an famili iir usun chök siip epwe tümünüür. Epwe fokkun achocho le sileöchü chon le imwan kewe. Epwe tufich ena? Ewer, ika epwe fokkun pwoppworaus ngeni meinisin chon le imwan kewe, aüseling ngeni meefier, emmweni ar angang me kefilöch woon ekkewe mettoch mi weneiti ar famili fel, mwich, afalafal me minen kunou. Lupwen emön mwän pwüpwülü a emmweni chon leimwan esap chök fän an silei ewe Paipel nge pwal an silefichi emön me emön leir, iwe repwe fokkun lükülük woon an emmwen me i epwe pwapwa ren ar tipeeüfengen lon ewe fel mi enlet.

7, 8. Ifa usun emön mwän pwüpwülü epwe äppirü ewe Chon Masen Siip mi Mürinnö lon an tongei chokkewe mi nom fän an tümün?

⁷ Emön chon masen siip mi mürinnö a pwal tongei nöün kewe siip. Lupwen sia käeö pworausen manauen Jises me an we angangen afalafal, a chchüng letipach ren an pwäratä tong ngeni nöün kewe chon käeö. A pwal mwo nge ‘fangala manauan fänäsengesin ekewe sip.’ Iwe, ekkewe mwän pwüpwülü repwe äppirü Jises le tongei chokkewe mi nom fän ar tümün. Ika a mochen angei än Kot chen, esap nemenemengaw ngeni pwülüwan, nge epwe fokkun tongei usun chök Jises “a echeni mwichefel.” (Ef. 5:25) An kapas epwe pwäratä kirekiröch me ümöümöch, pun a fich ngeni pwülüwan an epwe angei assamol.​—1 Pit. 3:7.

⁸ Ewe möküren famili epwe akkamwöchü ekkewe kapasen emmwen seni Paipel atun a emiriti nöün kewe. Iwe nge, epwe tümünü pwe epwe chüen pwäratä tong ngeniir. Ika mi lamot an epwe emiritiir, epwe föri fän tong. Ekkoch nau ra mmang le weweiti met wiser, iwe a lamot ewe sam epwe fokkun mosonottam ngeniir. Atun ekkewe mwän ra akkapwönüetä än Jises leenien äppirü, ra föri pwe epwe kinamwe me nükünüköch ar famili. Repwe küna än Kot tümünüöchüür usun chök met ewe sou makken kölfel a kölü.​—Älleani Kölfel 23:1-6.

9. Usun Noa, ifa wisen ekkewe mwän pwüpwülü Chon Kraist, me met epwe älisiir le apwönüretä?

⁹ Noa, pwal i eü leenien äppirü fän iten ekkewe möküren famili. A manau atun sopwoloon an we fansoun. Nge, Jiowa a “amanaua Noa ewe chon afalafala usun pwüng me pwal füman aramas” seni ewe noter. (2 Pit. 2:5) Wisen Noa epwe älisi an we famili pwe repwe küna manau atun ewe Noter. Pwal ina wisen möküren ekkewe familien Chon Kraist lon ekkeei ränin lesopwoloon. (Mt. 24:37) A ifa me lamoten ar repwe käeö än ewe Chon Masen Siip mi mürinnö leenien äppirü me achocho le äppirü!

Fin Pwüpwülü, ‘Aüetä Chon le Imwom’

10. Met weween än emön fin pwüpwülü epwe älleasochisi pwülüwan?

¹⁰ Ewe aposel Paul a makkeei: “Ämi fefin kana, oupwe aleasochisi pwülüemi usun chök ami oupwe aleasochisi ach Samol.” (Ef. 5:22) Ei itiitin kapas ese wewe ngeni pwe esap wor süfölün wisen ewe fefin. Mwen fförütään ewe äemönün fefin, If, Kot a erä: “Esap öch pwe ewe aramas epwe chök eman. Üpwe föri eman alisian mi wewe ngeni.”  (Ken. 2:18) Pwüngün, wisen ewe fefin ina eü wis mi asüföl pun i ‘eman alisien’ pwülüwan le tümünü ar famili.

11. Ifa usun emön fin pwüpwülü mi mürinnö a ‘aüetä chon le imwan’?

¹¹ Emön fin pwüpwülü mi mürinnö a angang fän iten öchüloon an famili. (Älleani Än Salomon Fos 14:1.) Emön fefin mi tiparoch a süfölüngaw ngeni ewe kokkotun nemenem lon famili. Nge emön fefin mi tipatchem a fokkun süföliti ena kokkot. Ese eäni ewe ekiekin fönüfan an epwe imulo me älleasolap nge i a chök älleasochisi pwülüwan. (Rom 12:2) Emön fefin mi tiparoch ese pireir le esiita pwülüwan, nge emön mi tipatchem a achocho pwe nöün kewe me ekkewe ekkoch repwe alapalo ar süföliti pwülüwan we. Ei sokkun fefin a tümünüöchü pwe esap ösüfölüngawa än pwülüwan nemenem ren an lal are änini ngeni. Pwal och, emön mi tiparoch a asolapalo tufichin ewe famili ra angang weires le angei. Nge, ewe fin pwüpwülü mi älillisöch ese ina usun, a älleasochisi pwülüwan ren nöünöün nöür moni. A pwäratä mirit me tümünüöchü tufichir. Ese aumwesi pwülüwan an epwe alapalo nöün awan angang pwe epwe watte peioffun.

12. Met emön fin pwüpwülü epwe föri an epwe älisi chon an famili le ‘nennelo’?

¹² Emön fin pwüpwülü mi mürinnö a tümünü chon an famili le ‘nennelo’ ren an älisi pwülüwan le asukula nöür kewe usun Jiowa. (SalF. 1:8) A fokkun apöchökküla ar we kokkotun Famili Fel, me penatä pwülüwan we lupwen a emiriti me apwüngü nöür kewe. A fokkun sokkolo seni ewe fin pwüpwülü mi älillisingaw, nöün kewe ra osupwang lon pekin aion me ar silei Kot.

13. Pwata a lamot ngeni emön fin pwüpwülü an epwe älisi pwülüwan lon an achocho lon wisan kewe?

¹³ Met meefien emön fin pwüpwülü mi älillisöch lupwen pwülüwan a achocho ngeni wisan lon ewe mwichefel? A fokkun pwapwa ren wisen pwülüwan we, ese lifilifil ika i emön ministerial servant, elter, are emön me lein ekkewe Chon Kaü Imwen Mwich are chon älisi ekkewe mi semwen. Ren an akkapöchökkülatä pwülüwan le föri wisan, ese mwääl a pwal pennüküolo ekkoch mettoch. Nge a mirititi pwe än pwülüwan we angang fän iten än Kot mwicheich a älisi unusen ewe famili le nennelo lon ar angang ngeni Jiowa.

14. (a) Met epwe tongeni weires ngeni emön fin pwüpwülü mi älillisöch, iwe ifa usun epwe pwäkini? (b) Ifa usun ewe fin pwüpwülü a älisatä pöchökkülen unusen ewe famili?

¹⁴ Epwe weires än emön fin pwüpwülü epwe älillisöch ngeni pwülüwan lupwen ewe mwän a föri eü kefil ese tipeeü ngeni. Nge inaamwo, epwe pwäratä “tipemecheres o lukpwetete” me älleasochisi pwülüwan pwe epwe sopwöch minne a akkota. (1 Pit. 3:4)  Emön fin pwüpwülü mi mürinnö a achocho le äppirü föfförün ekkewe fefin mi niuokkusiti Kot loom, ren choweän Sara, Rut, Apiken me Meri, inen Jises. (1 Pit. 3:5, 6) A pwal äppirü ekkewe fefin mi mwukolo ikenäi mi “manaueni eu manau mi pin.” (Tait. 2:3, 4) Ren an pwäratä tong me süföl ngeni pwülüwan, emön fin pwüpwülü a fokkun älisatä sopwöchün ar pwüpwülü me pöchökkülen unusen ewe famili. Imwan epwe eü leeni mi ekinamwe me nükünüköch. Ren ewe mwän mi tongei Jiowa, pwülüwan we mi älillisöch a mmen aüchea!​—SalF. 18:22.

Kükkün me Säräfö, ‘Afota Mesemi won ekewe Mettoch Sisap Tongeni Küna’

15. Ifa usun ekkewe kükkün me säräfö repwe angangfengen me semer kewe me iner pwe ar famili epwe ‘nennelo’ lon pekin lükü?

¹⁵ Ämi kana kükkün me säräfö ifa usun oupwe älillisfengen me sememi kewe me inemi pwe ämi famili epwe ‘nennelo’ lon pekin lükü? Nengeni ewe feiöch Jiowa a fen isetiw mwemi, neman lekükkünümi sememi me inemi ra eppii ngenikemi liosun ewe esin manau epwe fis lon Paratis. Nge lupwen oua määritä, ese mwääl ra nöünöü ewe Paipel me ekkewe puken äweween Paipel pwe oupwe kachitooni minne epwe fis lon Paratis. Ämi afota mesemi woon ämi angang ngeni Jiowa me aotalo manauemi me ren minne oua käeö, epwe älisikemi le ‘nennelo.’

16, 17. Ifa usun ekkewe kükkün me säräfö repwe win lon ar ssä lon ewe kitirin manau?

¹⁶ Lefareni alon aposel Paul kewe lon 1 Korint 9:24. (Älleani.) Ssä lon ewe kitirin manau pwe oupwe win. Aleni ewe al epwe emmwen ngenikemi manau esemuch. Chommong ra fen rikilo seni ar ännefota ewe liwin pokiten ar chei pisek. A ifa me tiparochen ena! Än emön achukochukatä wöün esap emmwen ngeni pwapwa mi enlet. Ekkewe mettoch mi mö ren moni resap nomottam. Ina minne, ämi oupwe afota mesemi woon “ekewe mettoch sisap tongeni küna.” Pwata? Pun “ekewe mettoch sisap tongeni küna repwe nonom tori feilfeilachök.”​—2 Kor. 4:18.

¹⁷ Ekkewe feiöch seni än Kot we Mwu ra kapachelong lon “ekewe mettoch sisap tongeni küna.” Manaueni ewe manau epwe atoto ngenikemi ekkena feiöch. Pwapwa mi enlet a feito seni än emön äeä manauan le föri letipen Jiowa. Ämi angang ngeni Kot a suuki ekkewe pwal ekkoch angang oua tongeni achocho ngeni. * Ämi isetiw minne oupwe achocho ngeni epwe älisikemi le afota ekiekimi lon ämi angang ngeni Kot pwe oupwe küna manau esemuch.​—1 Jon 2:17.

18, 19. Ifa usun emön säräfö epwe silei ika a fen ämääraatä an riri ngeni Kot?

¹⁸ Ämi kana kükkün me säräfö, oupwe ämääraatä pwisin ämi riri ngeni Jiowa, ina met oupwe akkomw föri lon ämi fetäl lon ewe alen manau. Ka fen föri ena? Pwisin eisinuk: ‘Ua ririöch ngeni Jiowa, are ua chök angang ngeni pokiten semei me inei? Ua achocho pwe upwe fiffiti ekkewe angang mi  weneiti fel mi enlet, äwewe chök ren ikkiotek, käkkäeö, fiffiti mwich me angangen afalafal? Ua akkarap ngeni Kot ren ai apöchökküla ai riri ngeni?’​—Jem. 4:8.

¹⁹ Ekilonei än Moses leenien äppirü. Inaamwo ika a määritä lein aramas mi kkolo eörenier, nge i a filatä an epwe eti nöün Jiowa kewe aramas lap seni an epwe nöün nöün Farao föpwül. (Älleani Ipru 11:24-27.) Iwe, ämi kana Chon Kraist kükkün me säräfö a pwal lamot oupwe tipeppos le angang ngeni Jiowa fän tuppwöl. Ren ei, oupwe küna pwapwa mi enlet, ewe manau mi fokkun mürinnö iei, me eäni äpilükülük woon “ewe enletin manau.”​—1 Tim. 6:19.

20. Iö epwe win lon ewe kitir fän iten manau?

²⁰ Lon ekkewe urumwot loom, emön chök chon ssä a win. Nge esap ina usun ewe kitir fän iten manau. Letipen Kot “pwe aramas meinisin repwe küna manau, repwe pwal silei ewe let.” (1 Tim. 2:3, 4) Chommong mi akkomw mwemi ra fen sopwöch lon ar ssä, pwal chommong oua mwimmwin le ssä iei. (Ipru 12:1, 2) Meinisin rese fangetä, repwe win. Iwe, achocho pwe oupwe win!

21. Met sipwe pworaus woon lon en lesen mwirin ei?

²¹ Esor tipemwaramwar pwe “ränin ewe Samol mi Lapalap epwe war, ewe rän mi lap o eniweniu.” (Mal. 4:5) Itä familien Chon Kraist resap nenneiruk ika a war ena rän. Mi lamot meinisin chon ewe famili repwe apwönüetä en me wisan me ren ewe Paipel. Met ka pwal tongeni föri pwe kopwe nennelo iteitan me apöchökküla om riri ngeni Kot? Ewe lesen mwirin ei epwe pworaus usun ülüngät mettoch epwe kküü pöchökkülen än unusen ewe famili lükü.

[Pwóróus fan]

Met Ka Fen Käeö?

• Pwata a lamot ngeni familien Chon Kraist ar repwe ‘nennelo’?

• Ifa usun mwän pwüpwülü repwe äppirü ewe Chon Masen Siip mi Mürinnö?

• Met emön fin pwüpwülü mi mürinnö epwe föri pwe epwe älillisöch ngeni pwülüwan?

• Ifa usun ekkewe kükkün me säräfö repwe älisi ar famili le nennelo lon ar lükü?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 12]

Emön fin pwüpwülü mi älillisöch a aüchea me ren pwülüwan