Pwapwa lon Ach Äpilükülük
Pwapwa lon Ach Äpilükülük
“[A wor] ach apilükülük ngeni ewe manau esemüch. Kot, ewe esap chofona, a pwon ngenikich ei manau me mwen fansoun esepop.”—TIT. 1:2.
REN ENNIWILIN EI LESEN
Pwata sia silei pwe a fis pwapwa lon läng lupwen emön mi kepit a amwöchü an tüppwöl lon unusen manauan woon fönüfan?
Ifa usun pwönütään än ewe pwal ekkoch siip äpilükülük a riri ngeni än ekkewe mi kepit?
Ren ach sipwe küna pwönütään ach äpilükülük, met sokkun ‘manau mi fel’ me “[föfför] mi fich ngeni Kot” sipwe pwäraatä?
1. Ifa usun ewe äpilükülük Jiowa a ngenikich a älisikich le likiitü?
JIOWA i ‘popun ach apilükülük,’ ina met ewe aposel Paul a erä. A pwal sopwelo le apasa pwe Jiowa a tongeni ‘aurakich ren watten pwapwa me kinamwe ren ach lükü i, pwe ach apilükülüköch epwe säsewu ren manamanen [än Kot we manaman mi fel.]’ (Rom 15:13) Ika a fataffatöch ngenikich ei äpilükülük, sipwe tongeni likiitü fän sokkopaten weires fän eü letip mi urolo ren pwapwa me kinamwe. Usun ekkewe Chon Kraist mi kepit, ena äpilükülük epwe usun “angkö mi allükülük o nüküchar” fän iten pwal ekkewe ekkoch Chon Kraist. (Ipru 6:18, 19) Ach äpilükülük, ina eü mettoch sipwe kamwöchünnük atun sia nom fän weires, ina met epwe älisikich ach sisap pase ngeni tipemwaramwar are nafangawen lükü.—Älleani Ipru 2:1; 6:11.
2. Ikkefa ekkewe ruu äpilükülük Chon Kraist ikenäi ra eäni? Pwata än ekkewe mi kepit äpilükülük a lamot ngeni ewe pwal ekkoch siip?
2 Emön me emön Chon Kraist lon ei fansoun a wor an äpilükülük. Chon ewe “mwich mi kisikis” iir kewe mi chüen nom woon fönüfan ra eäni ewe äpilükülükün manau esemuch lon läng, repwe eti Kraist lon Mwuun we lon wisen king me samol fel. (Luk 12:32; Pwar. 5:9, 10) Ewe pwal “ekkoch siip,” iir mi chocho seni ewe mwich mi kisikis, ra eäni ewe äpilükülükün manau esemuch lon Paratis woon fönüfan fän nemenien ewe Mwuun Messaia. (Pwar. 7:9, 10; Jon 10:16) Mi lamot ewe pwal ekkoch siip epwe chechchemeni pwe ar amanau a longolong woon ar achocho le älisatä ‘pwiin’ Kraist kewe mi kepit ra chüen nom woon fönüfan. (Mt. 25:34-40) Ekkewe mi kepit repwe angei ar feiöch, pwal ina usun än ewe pwal ekkoch siip äpilükülük epwe wesewesen pwönütä. (Älleani Ipru 11:39, 40.) Akkomw, sipwe nengeni än ekkewe mi kepit äpilükülük.
ÄN EKKEWE MI KEPIT “ÄPILÜKÜLÜK MI MANAU”
3, 4. Ifa usun Jiowa a ‘aupusefäli’ ekkewe Chon Kraist mi kepit ngeni ewe “apilükülük mi manau”? Ifa ena äpilükülük?
3 Ewe aposel Piter a makkeei rüüachö taropwe ngeni ekkewe Chon Kraist mi kepit, ekkewe a erä pwe iir “aramas mi fil.” (1 Pit. 1:1) A awora tichikin pworausen ewe äpilükülük mi amwarar ewe mwich mi kisikis a eäni. Lon nöün Piter we äechöön taropwe, a makkeei: “Ousipwe mwareiti Kot ewe Semen ach Samol Jesus Kraist! Pun lon an tong mi lapalap a aupusefälikich ren än Jesus Kraist manausefäl seni mäla. Ei a aurakich ren eü apilükülük mi manau, pwe sipwe feiöchüni och feiöch esap morola, esap tikipwül, esap pwal aiolol, a iseis lon läng fänäsengesimi. Ekei feiöch ra fän itemi. Ren ämi lükülük oua küna tümwün ren än Kot manaman tori oupwe küna ewe manau mi molotä pwe epwe pwäla lon fansoun sopolan. Oupwe fokun pwapwa ren ekei feiöch.”—1 Pit. 1:3-6.
4 Jiowa a ‘aupusefälli’ ekkewe Chon Kraist mi chokükkün me a filiretä ar repwe eti Kraist le nemenem lon läng. Kot a äeä an we manaman mi fel pwe epwe mwuutiir usun nöün kewe me ra kepit pwe repwe wiliti king me samol fel ren Kraist lon läng. (Pwar. 20:6) Än Kot ‘aupusefäliir’ a suuki ngeniir ewe “apilükülük mi manau.” Met ena äpilükülük? Piter a erä pwe ei sokkun manau esemuch esap tongeni kitetterilo me a iseis fän iter lon läng. Ei äpilükülük mi amwarar a ngeniir eü popun ar repwe fokkun pwapwa. Nge pwönüetään ena äpilükülük, a longolong woon ar akkamwöchü ar tüppwöl.
5, 6. Pwata ekkewe Chon Kraist mi kepit ra achocho ükükün ar tufich le anüküchara ar kö me ren Kot?
5 Lon nöün Piter we arüüachöön taropwe, a öüröüra ekkewe mi kepit ar repwe ‘fokun achocho le anüküchara ar kö me fil.’ (2 Pit. 1:10) Mi lamot repwe angang weires le ämääraatä napanapen Chon Kraist kewe ren choweän lükü, manau mi fich ngeni Kot, echeni pwiir kewe, me tong. Piter a erä: “Pun are ekkeei mettoch ra fokkun nonnom remi o chommongelo, iwe, repwe ti senikemi lamot-mwal are sap uwa.”—Älleani 2 Piter 1:5-8, TF.
6 Iei än Kraist, ewe mi manausefäl, pworaus ngeni ekkewe elter mi kepit lon fansoun ekkewe aposel lon ewe mwichefelin Filatelfia, lon Eisia Minor: “Pokiten ka tümwünü ai kewe kapas, pwe kopwe likitü fän mosonotam, üpwe pwal tümwünuk seni ewe fansoun riaföü epwe feito won unusen fanüfan, pwe epwe sotuni aramas meinisin mi nom won fanüfan. Üpwe warekai. Kopwe kamwöchünük won mine ka eäni, pwe esap wor eman epwe angei senuk mwärum.” (Pwar. 3:10, 11) Ika emön Chon Kraist mi kepit ese chüen tüppwöl, esap angei “ewe mwärämwär mi ling esap fokun aiolol,” ewe Kot a pwon ngeni ekkewe mi fil mi amwöchu ar tüppwöl tori mälo.—1 Pit. 5:4; Pwar. 2:10.
AR TOLONG FÄN LING LON EWE MWU
7. Ifa ewe äpilükülük mi amwarar Juta a fos usun lon nöün we taropwe?
7 Orun ewe ier 65 lon fansoun ekkewe aposel, pwiin Jises we Juta, a mak taropwe ngeni chienan kewe Chon Kraist mi kepit, ekkewe Juta a kör ngeniir “chokewe mi kö.” (Juta 1; alöllöi ngeni Ipru 3:1.) A ekiekin mak ngeniir echö taropwe mi menlapei ewe äpilükülük mi amwarar usun amanau ekkewe Chon Kraist mi kö ngeni Mwuun Kot lon läng ra “eänifengeni.” (Juta 3) Inaamwo ika a pwal wor ekkoch pworaus mi atapwal epwe fos usun, nge lesopwoloon nöün we taropwe mi mwoch a fos usun ewe äpilükülük mi amwarar ekkewe mi kepit ra eänifengeni, iei makkeian: “Iwe, ngeni i, ewe mi tongeni amwöchükemi pwe ousap tur lon tipis, a pwal tongeni aükemiitä, pwe oupwe unusen limöch o uren pwapwa me mwen an we ling, ngeni ewe eman chök Kot ach Chon Amanau epwe ling, tekia, manaman me nemenem ren Jesus Kraist ach Samol lon ekewe fansoun ra la, ikenai tori fansoun esemüch.”—Juta 24, 25.
8. Pwata sia silei pwe a wor pwapwa lon läng atun emön mi kepit a amwöchü an tüppwöl tori mälo?
8 Pwüngün, emön me emön ekkewe Chon Kraist mi kepit mi tüppwöl ra mochen repwe küna tümün seni ar resap turulong lon kitetter. Ra äpilükülükü pwe Jises Kraist epwe amanauasefäliir seni mälo pwe repwe nonnom lon läng me repwe unusöch. Epwe pwal atufichiir le pwä mwen Kot. Lupwen emön mi kepit a mälo nge a tüppwöl, esor tipemwaramwar pwe ‘epwe manausefallita, eu inis mi fich ngeni [manau lon läng, NW].’ Epwe manausefäl lon eü inis “esap tongeni morelo . . . a manausefallita lon lingoch.” (1 Kor. 15:42-44, TF) Ika a fis “watten pwapwa lon läng fän iten eman chon tipis mi aier,” anchangei ewe pwapwa lon läng lupwen emön pwiin Kraist mi kepit a mälo fän an tüppwöl. (Luk 15:7) Jiowa me ekkewe mi nonnom läng repwe pwapwa fengen me ewe chon kepit mi angei winnan ren “pwapwa.”—Älleani 1 Jon 3:2.
9. Ifa usun a “fokkun suukchöchö” ngeni ekkewe mi kepit mi tüppwöl ar tolong lon ewe Mwu? Ifa usun ei äpilükülük a kküü ekkewe mi kepit ra chüen nom woon fönüfan?
9 Usun chök Juta, Piter a mak ngeni ekkewe Chon Kraist mi kepit usun ewe feiöch repwe angei ika ra amwöchü ar tüppwöl. A ereniir: “Pün are epwe iei usun; iwe, ekkewe asamen läng repwe fokkun suukchöchö ngeni kemi pwe öüpwe tolong lon ewe mwüü ese mwüch, mwüün ach we Samol me Chon Amanaw Jesus Kraist.” (2 Pit. 1:10, 11, Paipel Än Kot Kapas Testament Söfö) Lupwen Piter a erä pwe epwe “fokkun suukchöchö” ar tolong lon ewe Mwu, eli a fosun ar tolong lon läng fän watteen ling. Eli a pwal fos usun ekkewe chommong feiöch repwe angei lon läng. Ekkewe mi kepit repwe meefi kilisou me pwapwa wachemwuk lupwen ra ekieki ewe tüppwöl ra fen pwäraatä. Ei äpilükülük a apöchökküla ekkewe mi kepit ar repwe amwöchü ar tüppwöl lupwen ra chüen nom woon fönüfan.—1 Pit. 1:13.
ÄN EWE PWAL EKKOCH SIIP ÄPILÜKÜLÜK
10, 11. (a) Ifa ewe äpilükülük ewe pwal ekkoch siip a eäni? (b) Ifa usun ewe äpilükülükün manau woon fönüfan a riri ngeni Kraist me än “Kot epwe pwärala nöün kana”?
10 Ewe aposel Paul a mak ngeni nöün Kot kewe mi kepit usun ar äpilükülük mi amwarar le ‘eti’ Kraist. Mwirin a fos usun ewe äpilükülük mi mürinnö Jiowa a awora ngeni ewe pwal ekkoch siip, ese kaük chochoor, iei alon: “Förien Kot kewe meinisin ra fokun ösüküsükü pwe Kot epwe pwärala nöün kana. Pun Kot a föri pwe förian kana repwe lomotongauala, sap ren püsin letiper, nge pokiten letipen Kot pwe epwe iei usun. Nge mi wor ei apilükülüköch, pwe lon eu rän förien Kot kana repwe ngasala seni ar ngauala me tala o eti nöün Kot kewe lon ar ngasala me ling.”—Rom 8:14-21.
11 Jiowa a awora “apilükülüköch” ngeni aramas lupwen a pwonei ewe ngaselo seni ewe “serepenitin lom,” Setan ewe Tefil ren ewe ‘mwirimwir’ mi pwonetiw. (Pwar. 12:9; Ken. 3:15) Ewe ‘mwirimwir’ a äkkäeüin weneiti Jises Kraist. (Kal. 3:16) Än Jises mälo me manausefäl a suuki ngeni aramas ewe äpilükülükün ar repwe ngaselo seni tipis me mälo. Ei äpilükülük a riri ngeni än “Kot epwe pwärala nöün kana,” ekkewe mi kepit. Ekkewe mi kepit mi fen angei ar ling, iir ewe oruuen kinikinin ewe mwirimwir. Repwe sillelo pwe iir king me eti Kraist atun repwe älisi Kraist le ataielo än Setan we otot mi ngaw. (Pwar. 2:26, 27) Ei mettoch epwe atoto amanauen ewe pwal ekkoch siip, iir kewe ra manauewu seni ewe riäfföü mi lapalap.—Pwar. 7:9, 10, 14.
12. Pwäpwäloon nöün Kot kewe mi kepit epwe atoto met sokkun feiöch mi amwarar ngeni aramas?
12 A ifa me ngaseloon “förien Kot kewe” aramas, atun än Kraist Nemenem ükükün Engeröü Ier! Lon ena atun, Kot epwe pwal pwäraalo “nöün kana” lon pwal eü napanap. Repwe eti Kraist le samol fel me älisi aramas le angei ekkewe feiöch seni än Jises we asor. “Förien Kot kewe” aramas, iir chon nom fän nemenien ewe Mwuun läng repwe poputä le küna ngaselo seni pwününgawen tipis me mälo. Ekis me ekis aramas mi älleasochis repwe “ngasala seni ar ngauala me tala.” Ika repwe amwöchü ar tüppwöl ngeni Jiowa seni le poputään ena engeröü ier tori ewe säingoon sossot le sopwoloon, iwe iter epwe makkefoch lon ewe “puken manau.” Repwe tolong lon än nöün Kot kewe “ngasala me ling.” (Pwar. 20:7, 8, 11, 12, TF) Enlet, ina eü äpilükülük mi amwarar!
AKKAPÖCHÖKKÜLA ACH ÄPILÜKÜLÜK
13. Ach äpilükülük a longolong woon met, me ineet Kraist epwe pwäto?
13 Nöün Piter kewe rüüachö taropwe a masou ren chommong pworaus mi älisi ekkewe mi kepit me ekkewe ekkoch siip ar repwe akkapöchökküla ar äpilükülük. A apasa pwe ar äpilükülük ese longolong woon ar kewe föfför, nge woon än Jiowa ümöümöch mi fokkun watte. A makkeei: “Oupwe püsin tümwünükemi o fokun anomu ämi lükülük won ewe feiöch epwe torikemi lupwen Jesus Kraist epwe pwäto.” (1 Pit. 1:13) “Än Kraist epwe pwäto” epwe fis lupwen a feito pwe epwe efeiöchü ekkewe chon tüppwöl me nielo ekkewe mi ngaw.—Älleani 2 Tesalonika 1:6-10.
14, 15. (a) Met mi lamot sipwe föri pwe sipwe akkapöchökküla ach äpilükülük? (b) Ifa än Piter we kapasen fön?
14 Ren ach sipwe apöchökküla ach äpilükülük, mi lamot iteitan sipwe chechchemeni pwe ‘ranin Jiowa’ we a arapoto. Ei ekiek epwe tongeni kküü unusen manauach. Jiowa epwe ataielo ekkewe mwuun aramas ikenäi, weween ekkewe “lang,” me ewe ototen aramas mi ngaw, weween “fonufan” me “ekkeei sokkun meinisin.” Piter a makkeei: “Meet sokkun aramas ami oupwe wiliti lon manauemi mi fel o “[föfför] mi fich ngeni Kot? ren ami witiwiti o amuttiri warotoon ewe ranin Kot; pokiten ewe ran ekkeei lang repwe fisi o itelo, o ekkeei sokkun meinisin epwe telilo ren ekkei.”—2 Pit. 3:10-12, TF.
15 Ekkeei “lang” me “fonufan” repwe ekkesiwil ngeni “eü läng mi fö [än Kraist we mwu] me eü fanüfan mi fö [mineföön ototen fönüfan.]” (2 Pit. 3:13) Mwirin Piter a eäni kapasen fön mi tuwenewen mi longolong woon ach “witiwiti,” are akkapöchökküla ach äpilükülük fän iten ei mineföön fönüfan mi pwonetiw: “Iei mine, ämi chiechiei mi achengicheng, pokiten oua witiwiti ei Rän, oupwe fokun achocho ngeni pwe oupwe limöch, pwe esap wor ämi mwäl mwen mesen Kot, nge oupwe pwal nom lon kinamwe.”—2 Pit. 3:14.
ETIPEEÜFENGENI MANAUACH ME ACH ÄPILÜKÜLÜK
16, 17. (a) Met sokkun ‘manau mi fel’ me “[föfför] mi fich ngeni Kot” sipwe pwäraatä? (b) Ifa usun ach äpilükülük epwe pwönüetä?
16 Sisap chök akkapöchökküla ach äpilükülük nge mi pwal lamot sipwe etipeeüfengeni manauach me ach äpilükülük. Usun met Piter a ächema ngenikich, mi lamot sipwe tümünü pwe kich ewe sokkun aramas Jiowa a pwapwaiti. ‘Manau mi fel’ a kapachelong ach “eäni föföröch lein ekewe chon lükün lamalam.” (2 Pit. 3:11, TF; 1 Pit. 2:12) Mi lamot sipwe ‘echenifengenikich,’ weween sipwe achocho ükükün ach tufich le tüttümünü tipeeüin ach mwichen pwipwi woon unusen fönüfan pwal mwo nge lein pwisin chon ach mwichefel. (Jon 13:35) Piter a pwal fosun “[föfför] mi fich ngeni Kot,” mi weneiti ekkewe föfför mi apöchökkülatä ach ririöch ngeni Jiowa. A kapachelong ach iotek seni letipach, ach älleaan Paipel iteiten rän, ach pwisin käeö me ekiekifichi, ach famili fel, me ach fiffiti ewe angangen afalafala ewe “Pworausen Manau usun ewe Mwün Kot.”—Mt. 24:14.
17 Emön me emön leich sia mochen wiliti ewe sokkun aramas Jiowa epwe pwapwaiti me amanaua seni ei otot mi ngaw epwe ataielo. Iwe, sipwe küna pwönütään ach äpilükülük, ewe “apilükülük ngeni ewe manau esemüch. Kot, ewe esap chofona, a pwon ngenikich ei manau me mwen fansoun esepop.”—Tait. 1:2.
[Sasing lon pekin taropwe 22]
Kot a ‘aupusefäli’ ekkewe Chon Kraist mi kepit ngeni ewe “apilükülük mi manau”
[Sasing lon pekin taropwe 24]
Akkapöchökküla ewe äpilükülük lon om famili
