Lükülük woon Jiowa Ewe Koten “Fansoun me Kinikinin”

“A siwili fansoun me kinikinin, a asapwilätiu king kana o seikiretä lon wiser.”​—TAN. 2:21.

IFA USUN KOPWE PÖLÜWENI?

Ifa usun fförütään ekkewe mettoch me pwönüetään ekkewe oesini ra pwäraatä pwe Jiowa a tongeni apwönüetä minne a tipeni lon ewe fansoun a filatä?

Pokiten sia silei pwe Jiowa i ewe Koten “fansoun me kinikinin,” iwe, met sipwe föri?

Ese lifilifil ika met aramas ra föfföri, nge pwata ese lamot än Jiowa epwe siwili ewe fansoun a fen filatä an epwe apwönüetä minne a tipeni?

1, 2. Pwata sia tongeni erä pwe Jiowa a unusen silei weween ewe mettoch fansoun?

 LANGATTAM fansoun me mwen än Jiowa Kot föratä aramas, a föri pwe epwe tufich an epwe aükükü fansoun. Lon ewe arüänüün ränin än Kot föratä mettoch, a apasa: “Ekewe saram repwe pwäla fän läng pwe repwe aimwüfeseni rän me pwin o asisila kinikinin fansoun me rän me ier kana.” (Ken. 1:14, 19, 26) Minne Jiowa a tipeni, a wesewesen fis.

² Ekkewe sou tipächem rese tongeni äweweei met wesewesen weween fansoun. Eü puken äwewe a apasa: “Ese wor emön a tongeni apasa met wesewesen weween fansoun.” Nge Jiowa a unusen silei weween ewe mettoch fansoun. I “a förata ekkewe nang” me “a anapanapa o föri ewe fonufan.” Jiowa a pwal tongeni silei met epwe fis lon mwachkkan. Ewe Paipel a apasa pwe i a ‘osuni me lepopun mine epwe fis le sopolan, a pwal pwäratä seni ekewe fansoun lom mettoch resamwo fis.’ (Ais. 45:18, Ewe Kapasen God; Ais. 46:10) Ren ach sipwe apöchökküla ach lükülük woon Jiowa me ewe Paipel, sipwe pworaus woon ifa usun förian kewe me ekkewe oesini mi pwönüetä ra pwäraatä pwe Jiowa ewe Sou Sile Kulok mi Lap.

FÖRIEN JIOWA KEWE RA APÖCHÖKKÜLATÄ ACH LÜKÜ

3. Ikkefa ekkoch mettoch a pwüng fetälin ar fansoun?

³ Chommong ekkewe mettoch mi kükkün me watte Jiowa a föratä, fetälin ar fansoun a pwüng. Äwewe chök, ekkewe atom ra mwökütüküt lon eü napanap ese tongeni siwil. Ekkoch sokkun kulok mi wor atom lon, pwe epwe affata fansoun, ese tongeni mwäällilo woon eü seken pwal mwo nge mwirin 80 million ier. * Fetälin ekkewe  planet are fönüen fän läng me ekkewe füü ra kokkotöch. Ia ra nonnom ie a älisi aramas le silei ekkewe kinikinin fansoun me silei ia repwe feilo ie atun ar säi. Pokiten Jiowa a föri ekkewe atom me ekkewe füü, a ‘pöchökül an manaman’ me fich ngeni ach sipwe mwareiti.​—Älleani Aisea 40:26.

4. Ifa usun ewe pworaus pwe fansoun a emmweni mönümanau a pwäraatä pwe Jiowa mi tipächem?

⁴ Ewe mettoch fansoun a emmweni mönümanau meinisin. Chommong irä me man, usun itä a wor kulok lon iir me ra kan fiti. Ina pwata chommong machang ra silei me ren pwisin ekiekiir ineet repwe mwöküt seni eü leeni. (Jer. 8:7) Pwal ina usun ren aramas, fansoun a pwal emmweniir. Äwewe chök, inisich a ämmeef ngenikich ika a rän are a pwin. Lupwen sia fiti sepelin ngeni eü kinikinin lon fönüfan, ikewe ie a fokkun sokkolo kulokun, eli a lamot fitu rän inisich epwe mwo eörenaalo kulokun ena fönü. Iwe, lon ekkewe mettoch Jiowa a föratä a chommong pisekin ännet mi pwäraatä pwe i ewe Koten “fansoun me kinikinin” me i a fokkun pöchökkül me tipächem. (Älleani Kölfel 104:24.) Pokiten ese wor kaükün än Jiowa tipächem me manaman, sia tongeni lükülük pwe i epwe tongeni apwönüetä minne a tipeni!

PWÖNÜTÄÄN OESINI LON FANSOUN MI AFFAT A APÖCHÖKKÜLÄ ACH LÜKÜ

5. (a) Ifa chök ewe alen ach sipwe silei usun met epwe fis ngeni aramas lon fansoun mwer? (b) Pwata Jiowa a tongeni erenikich met epwe fis me ineet epwe fis?

⁵ Ekkewe mettoch Jiowa a föriiretä ra asukulakich chommong mettoch usun ‘sokkosokun Kot sise tongeni kuna,’ nge rese pölüweni ekkewe kapas eis mi lamot, usun chök ei, Met epwe fis ngeni aramas lon fansoun mwer? (Rom 1:20, TF) Ach käeö met Kot a apasa lon ewe Paipel, ina chök ewe alen ach sipwe küna pölüwer. Chommong oesini ra pwönüetä lon ewe fansoun mi affatetiw. Jiowa a tongeni erenikich met epwe fis, pun a silei minne epwe fis lon mwachkkan. Pwal och, fansoun meinisin ekkewe oesini lon Paipel ra pwönüetä lon fansoun mi affatetiw, pokiten Jiowa a tongeni föri ekkewe mettoch ar repwe fis me ren minne a tipeni me lon ewe fansoun a filatä.

6. Pwata sia silei pwe Jiowa a mochen sipwe weweiti än Paipel kewe oesini?

⁶ Inaamwo ika ekiekin Jiowa usun fansoun a sokkolo seni ach ekiek, nge ika a erenikich pwe och mettoch epwe fis lon ewe fansoun mi affatetiw, a nöünöü kapas sipwe tongeni weweiti. (Älleani Kölfel 90:4.) Äwewe chök, ewe puken Pwarata a fos usun “föman chon läng” ra fen “molotä fän iten ei chök awa, ei chök rän, ei chök maram pwal ei chök ier.” Kich sia tongeni weweiti met awa, rän, maram, me ier. (Pwar. 9:14, 15) Atun sia weweiti pwe ekkewe oesini ra pwönüetä lon wesewesen ewe fansoun Kot a apasa, ach lükülük woon ewe Koten “fansoun me kinikinin,” a pöchökkülelo. Iwe, ach lükülük woon ewe Paipel a pwal pöchökkülelo. Iei sipwele pworaus woon ekkoch ekkena oesini.

7. Ifa usun än Jeremaia we oesini usun Jerusalem me Juta a pwäraatä pwe Jiowa a akkapwönüetä minne a tipeni lon fansoun a filatä?

⁷ Äeüin, sipwe ppii met a fis arapakkan füpükü ier mwen Kraist. “Lon arüanün ierin mwün Jehoiakim ewe kingen Juta nöün Josia we mwän,” Jiowa a fos ngeni Jeremaia usun ekkewe aramasen Juta. (Jer. 25:1) Jiowa a apasa pwe ekkewe chon Papilon repwe ataielo Jerusalem me uwealo ekkewe chon Jus seni fönüen Juta ngeni Papilon. Me ikena ie, ekkewe chon Jus repwe “angang ngeni ewe kingen Papilon lon ükükün fik ier.” Lon ewe ier 607 mwen Kraist, ekkewe sounfiun Papilon ra ataielo Jerusalem me uwei ekkewe chon Jus seni Juta ngeni Papilon. Nge met Jiowa a apasa epwe fis lesopwoloon ekkewe 70 ier? Jiowa a ereni nöün kewe aramas pwe lesopwoloon ekkewe fiik ierin ar nom  lon Papilon, epwe apwönüetä an we pwon pwe epwe eliwinisefäliir ngeni fönüer. (Jer. 25:11, 12; 29:10) Ei oesini a pwönüetä lon wesewesen ewe fansoun mi affat. Ekkewe chon Jus ra liwiniti fönüer lon ewe ier 537 mwen Kraist, mwirin än Mitia me Persia angaserelo seni Papilon.

8, 9. Ifa usun än Taniel kewe oesini ra äiti ngenikich pwe Jiowa i ewe Koten “fansoun me kinikinin”?

⁸ Ekieki pwal ei oruuen oesini mi weneiti nöün Kot kewe aramas me loom. Ruu ier mwirin än chon Jus lo seni Papilon, Kot a oesini me ren ewe soufos Taniel pwe ewe Messaia epwe pwä lon 483 ier mwirin katowuun ewe allük usun fförsefälin Jerusalem. Ewe kingen Mitia me Persia a atowu ena allük lon ewe ier 455 mwen Kraist. Mwirin 483 ier, lon ewe ier 29, Jises seni Nasaret a papatais me kepit ren ewe manaman mi fel, iwe, a wiliti ewe Messaia. *​—Ne. 2:1, 5-8; Tan. 9:24, 25; Luk 3:1, 2, 21, 22.

⁹ Iwe iei sipwele pwal ppii met Paipel a oesini usun än Kot we Mwu. Ewe Paipel a affata pwe Kraist epwe wiliti King lon läng lon 1914. Äwewe chök, ewe Paipel a awora “asisilen” än Jises nonnom me a pwal apasa pwe lon ena fansoun epwe wor watteen osukosuk woon fönüfan pokiten än Setan koturutiw seni läng. (Mt. 24:3-14; Pwar. 12:9, 12) Ekkoch oesini lon Paipel ra älisikich ach sipwe silei ewe wesewesen fansoun lupwen ewe “fansoun än chon lükün Israel nemenem” a wes me Kraist a wiliti King lon läng. Ei mettoch a fis lon ewe ier 1914.​—Luk 21:24; Tan. 4:10-17. *

10. Ikkefa ekkewe mettoch repwe fis lon wesewesen ewe fansoun mi affatetiw?

¹⁰ Ekiselo chök epwe war ewe “riaffou lapalap” Jises a oesini usun. Mwirin ena, Jises epwe nemenem ükükün engeröü ier. Ese wor tipemwaramwar pwe ekkeei mettoch repwe fis lon wesewesen ewe fansoun mi affatetiw. Lupwen Jises a nonnom woon fönüfan, Jiowa a fen filatä “ewe rän are ewe kulok” ineet ekkeei mettoch repwe fis.​—Mt. 24:21, TF; Mt. 24:36; Pwar. 20:6.

KOPWE ÄEÄÖCHÜ OM FANSOUN

11. Ika sia lükü pwe sia nonnom lon fansoun sopwoloon, met sipwe föri?

¹¹ Pokiten sia silei pwe Kraist a wiliti King me sia nonnom lon “fansoun sopolan,” iwe, met sipwe föri? (Tan. 12:4) Chommong aramas ra küna pwe ekkewe osukosuk woon fönüfan ra ngangngawolo, nge rese weweiti pwe ekkeei mettoch pwönütään met Paipel a oesini usun ekkewe ränin le sopwoloon. Ekkoch ra ekieki pwe epwe lapolo ekkeei osukosuk. Ekkoch ra lükü pwe aramas repwe awora “kinamwe o nükünüköch.” (1 Tes. 5:3) Kich mi lükü pwe sia wesewesen nonnom arapakkan ngeni le muchuloon än Setan we otot? Ika ina, sipwe äeä ach  fansoun le angang ngeni Jiowa me älisi ekkewe ekkoch le sileelo i. (2 Tim. 3:1) Sipwe kefiliöch le äeäöchü ach fansoun.​—Älleani Efisus 5:15-17.

12. Met sia tongeni käeö seni minne Jises a apasa usun fansoun Noa we?

¹² Ese mecheres ach sipwe äeäöchü ach fansoun lon ei fönüfan mi chommong ekkewe minen orukoruk lon. Iei än Jises öüröür: “Ewe fansoun waren Nöün Aramas epwe usun chök met a fis lon fansoun Noa.” Mi fet ewe fansoun Noa? Kot a ereni Noa pwe ewe fönüfan lon ena fansoun epwe talo. Ekkewe aramas mi ngaw repwe mwalum lon ewe noter epwe fis woon unusen fönüfan. Noa emön “chon afalafala usun pwüng.” A tüppwöl le afalafala än Kot Kapas ngeni ekkewe aramas lon an na fansoun. (Mt. 24:37; 2 Pit. 2:5) Nge ra “momongö o ükün, ra pwüpwülü o akapwüpwülüür,” me “resap silei mine epwe fis tori ewe noter a war o niirela meinisin.” Ina pwata Jises a eäni ei öüröür: “Iei mine pwal ämi, oupwe molotä fansoun meinisin, pun Nöün Aramas epwe war lon eu otun ousap ekieki ngeni.” (Mt. 24:38, 39, 44) Sipwe usun chök Noa, nge sisap usun ekkewe aramas lon fansoun we. Met epwe älisikich pwe sipwe mmolnetä?

13, 14. Atun sia witiwiti warotoon ewe Nöün aramas, met a lamot sipwe chechchemeni usun Jiowa pwe epwe älisikich le angang ngeni?

¹³ Inaamwo ika warotoon ewe Nöün aramas epwe fis lon ewe atun sisap ekieki, nge a lamot sipwe chechchemeni pwe Jiowa epwe apwönüetä minne a tipeni lon ewe fansoun a filatä. Ese lifilifil met epwe fis woon fönüfan are minne aramas ra akkota le föri, Jiowa a tongeni filatä ineet ekkewe mettoch repwe fis me met mwiriloon. (Älleani Taniel 2:21.) Än Salomon Fos 21:1 a erä: “Leluken eman king a nom le pöün ewe Samol mi Lapalap. A emwenifetalei usun chök an afetalala eu chanpupu ia a mochen afetalala ie.”

¹⁴ Jiowa a tongeni nemeni fisitään ekkewe mettoch pwe epwe apwönüetä minne a tipeni lon fansoun mi affatetiw. Ekkewe watteen siwil mi fiffis woon fönüfan ina pwönüetään ekkewe oesini lon ewe Paipel, äkkäeüin ekkewe mi weneiti ewe angangen afalafal usun kapas allimen än Kot we Mwu woon unusen fönüfan. Ekieki mwo met a fis mwirin taloon ewe mwuun Soviet Union. Ese kon chommong aramas mi ekieki pwe epwe mwittir fis ena mettoch lon mwuun aramas. Nge pokiten ei siwil, ewe kapas allim a tongeni esilefeil lon chommong fönü, ikewe me mwan a pinepin ach angang ie. Ina pwata sipwe äeäöchü ach fansoun le angang ngeni Jiowa ewe Koten “fansoun me kinikinin.”

LÜKÜ PWE JIOWA A FÖRI MINNE A TIPENI LON FANSOUN FICH

15. Ifa usun sipwe pwäraatä ach lükü lupwen än Jiowa mwicheich a föri och ekkesiwil?

¹⁵ Ren ach sipwe sopwosopwolo lon ewe angangen afalafal lon ekkeei ränin le sopwoloon, a lamot epwe wor ach lükü pwe Jiowa a apwönüetä minne a tipeni lon ewe fansoun mi fich. Pokiten napanapen fönüfan a sissiwil, mi lamot fän ekkoch sipwe pwal siwili napanapen ach afalafal. Fän ekkoch än Jiowa we mwicheich a pwal föri siwil pwe epwe älisikich ach sipwe esilei ewe kapas allim lon napanap mi fokkun uwaöch. Sia pwäri ach lükülük woon ewe Koten “fansoun me kinikinin,” ren ach unusen tipemecheres le fiti ekkeei ekkesiwil me tüppwöl le angang fän nemenien Nöün we, ewe “möküren mwichefel.”​—Ef. 5:23.

16. Pwata sia tongeni lükü pwe Jiowa epwe älisikich lon fansoun mi fich?

¹⁶ Jiowa a mochen ach sipwe iotek ngeni i ese lifilifil menni fansoun me unusen lükü pwe epwe “alisikich lon fansoun ach osupwang.” (Ipru 4:16) Ei mettoch a pwäraatä ükükün an tongekich me äfänni emön me emön leich. (Mt. 6:8; 10:29-31) Sia pwäraatä ach lükü Jiowa Kot lupwen sia tingor an älillis  me älleasochisi an emmwen. Sipwe pwal chechchemeni le iotek fän iten pwiich kewe chon lükü.

17, 18. (a) Ekiselo chök met Jiowa epwe föri ngeni chokkewe a oputer? (b) Ifa ewe feiengaw mi lamot sipwe tümünükich seni?

¹⁷ Esap iei ewe fansoun ach lükü epwe apwangapwangolo. Fen iei ewe fansoun epwe pöchökkül ach lükü pwe epwe apworaikich le föri minne Kot a tipeni. (Rom 4:20) Setan me chokkewe mi nonnom fän an etipetip ra sotun aükalo ewe angang Jises a allükü ngenikich ach sipwe föri. (Mt. 28:19, 20) Inaamwo ika ewe Tefil a maunekich, nge sia silei pwe Jiowa “ewe Kot mi manau i ewe Chon Amanau fän iten aramas meinisin, nge lapalan fän iten chokewe mi lükü.” I “a silei usun an epwe amanaua ekewe aramas mi likitü lon ar lükü seni sosot.”​—1 Tim. 4:10; 2 Pit. 2:9.

¹⁸ Ekiselo chök, Jiowa epwe ataielo ei otot mi ngaw. Sise silei ifa usun me ineet ei mettoch epwe wesewesen fis, nge sia silei pwe Kraist epwe nielo chokkewe Kot a oputer lon fansoun mi fich. Mwirin, meinisin repwe silei pwe a wor än Jiowa pwüüng le nemeni unuselapen läng me fönüfan. Ina pwata a fokkun efeiengaw än emön epwe mönükaalo weween ewe “fansoun me kinikinin,” sia nonnom lon iei. A lamot sipwe tümünü pwe sisap poputä le ekieki pwe “mettoch meinisin ra ususur we chök seni ewe fansoun Kot a föri fanüfan.”​—1 Tes. 5:1; 2 Pit. 3:3, 4.

“WITIWIT FÄN MOSONOTTAM”

19, 20. Pwata a lamot sipwe witiwiti Jiowa fän mosonottam?

¹⁹ Lupwen Jiowa a föratä aramas, a mochen repwe manau tori feilfeilo pwe repwe sopwelo le käkkäeö usun i me usun förian kewe mi lingöch. Än Salomon Afalafal 3:11 a apasa: “Meinisin mine Kot [Jiowa] a föri a unusen mürina lon ar fansoun. Iwe, a pwal atolonga ekiekin fansoun esemwüch lon letipen aramas, nge resap tongeni weweiti mine Kot a föri seni lepopun tori lesopolan.”

²⁰ Sia fokkun pwapwa pwe Jiowa ese siwili minne a tipeni fän iten aramas. (Mal. 3:6) Ewe Paipel a apasa pwe ren Kot “esap wililo, o esor nurun an kul.” (Jem. 1:17, TF) Än Jiowa kokkotun fansoun ese longolong woon än aramas kaükün fansoun, usun rokopwälin ewe fönüfan. Pun Jiowa ewe Kot seni fansoun ese pop tori fansoun esemuch. (Kölf. 90:2) Ina popun sipwe “witiwit fän mosonottam” fän iten Jiowa. (Mika 7:7, NW) Paipel a pwal apasa, “oupwe pöchökül o tipepwora, ämi meinisin mi apilükülükü ewe Samol mi Lapalap.”​—Kölf. 31:24.

[Sasing lon pekin taropwe 25]

A wor än Taniel lükü usun pwönüetään än Kot kewe oesini

[Sasing lon pekin taropwe 27]

En mi äeäöchü om fansoun le föri minne Jiowa a tipeni?