Ka Mochen Silei ewe Enlet?
EWE enlet ussun met? Ussun ekkoch kapas eis mi lamot watte me lein ekkewe kapas eis meinisin aramas ra kan ekkeis. Neman ka fen pwal ekieki ussun ekkeei sokkun kapas eis:
-
Kot a wesewesen tongekich?
-
Epwe muchulo maun me riäfföü?
-
Met epwe fis ngenikich lupwen sipwe mälo?
-
Mei wor eü äpilükülük fän iten ekkewe mi mälo?
-
Ifa ussun upwe iotek pwe Kot epwe aüseling?
-
Ifa ussun upwe tongeni küna pwapwa lon manauei?
Ia kopwe kütta me ie pölüwen ekkeei kapas eis? Ika kopwe eisini fitemön, epwe sokkofesen minne repwe apasa. Iwe, fän chommong, repwe pwal appölüfengen. Ussun itä pwe a pwüng ekkoch pworaus nge mwirin och fansoun, esap chüen pwüng are epwe siwil ngeni pwal och ekiek.
Iwe nge, mei wor eü puk mi tongeni pölüweniöchü ekkena kapas eis. Ina eü puk mi masou ren pworaus mi enlet. Jises Kraist a apasa lon an iotek ngeni Kot: “Om kapas mi enlet.” (Jon 17:17) Ikenäi sia silei pwe ena Kapas a wewe ngeni ewe Paipel mi Fel. Lon ekkewe pekin taropwe mi kukumwir, kopwe küna pölüwen ekkena kapas eis asan mi ffatöch me enlet seni Paipel.
Kot A Wesewesen Tongekich?
PWATA A PIITÄ EWE KAPAS EIS: Sia manau lon eü fönüfan mi ur ren arochongaü me pwüngüngaü. Chommong lamalam ra apasa pwe ina letipen Kot pwe aramas repwe küna riäfföü lon manauer.
IFA ÄITIEN PAIPEL: Kot esap efisi minne a ngaü. Hiop 34:10 a apasa: “Ese fokun tufich ngeni Kot pwe epwe föri föför mi ngau, ese fokun tufich ngeni Ewe mi Unusen Manaman pwe epwe föri mine a mwäl.” Mei wor än Kot kokkot mi tong fän iten aramas. Ina pwata Jises a äiti ngenikich pwe sipwe iotek: “Semem mi nonnom lang, . . . muom epwe feito, letipom epwe pwonueta, won fonufan usun chok lon lang.” (Mattu 6:9, 10) Pokiten a mmen alollool än Kot tongekich, a föri chommong mettoch pwe epwe wesewesen pwönütä an we kokkot.—Jon 3:16.
Pwal ppii Keneses 1:26-28; Jemes 1:13; me 1 Piter 5:6, 7.
Epwe Muchulo Maun me Riäfföü?
PWATA A PIITÄ EWE KAPAS EIS: Maun a nielo chommong aramas ese leä. Riäfföün aramas a fen kküükich meinisin.
IFA ÄITIEN PAIPEL: Kot a oesini ussun eü fansoun lupwen i epwe efisatä kinamwe woon unusen fönüfan. Fän an we Mwu, eü nemenem lon läng, aramas “resap pwal chüen kaiö maun.” Nge “repwe amani nöür ketilas o awili ngeni pisekin tuw pwül.” (Aisea 2:4) Kot epwe amuchalo pwüngüngaü me riäfföü meinisin. Ewe Paipel a pwonei: “[Kot] epwe tolu seni meser chonun meser meinisin, o esap chuen wor malo, esap pwal chuen wor kechiu, are akurang, are metek, pun ekkewe mettochun lom [kapachelong ekkewe pwüngüngaü me riäfföü mi fiffis ikenäi] ra fen morelo.”—Pwarata 21:3, 4.
Pwal ppii Kölfel 37:10, 11; 46:9; me Mika 4:1-4.
Met Epwe Fis ngenikich Lupwen Sipwe Mälo?
PWATA A PIITÄ EWE KAPAS EIS: Lape ngeni ekkewe lamalam ra apasa pwe mei wor ngün lon aramas epwe manau mwirin mäloon ewe inis. Ekkoch ra lükü pwe ngünün aramas repwe tongeni älisi are efeiengaüa ekkewe mi manau. Iwe, pwal ekkoch ra pwal lükü pwe Kot a apwüngü ekkewe mi ngaü ren an epwe eriäfföüür lon eü ekkein ell tori feilfeilo chök.
ÄITIEN EWE PAIPEL: Lupwen aramas ra mälo, rese chüen tongeni rongorong, küna, fos, are föri och. Än Salomon Afalafal 9:5 a apasa: “Ekewe sotup resap silei och mettoch.” Pokiten ekkewe mi mälo resap tongeni silei, meefi, are föri och mettoch, resap tongeni efeiengaüa are älisi ekkewe mi manau.—Kölfel 146:3, 4.
Pwal ppii Keneses 3:19 me Än Salomon Afalafal 9:6, 10.
Mei Wor Eü Äpilükülük fän iten ekkewe mi Mälo?
PWATA A PIITÄ EWE KAPAS EIS: Sia mochen manau me pwapwaesini manauach ren attongach kewe. Pükün eöreniach ach sia mochen künasefälli attongach kewe mi fen mälo.
IFA ÄITIEN PAIPEL: Lape ngeni aramas mi fen mälo repwe manausefäl. Jises a pwonei pwe “chon peias meinisin repwe . . . tou.” (Jon 5:28, 29) Ussun chök otaen Kot seni le popun, epwe tufich ngeni ekkewe mi manausefäl ar repwe manau lon eü paratisin fönüfan. (Luk 23:43) Me ren ena pwon, aramas mi älleäsochis repwe unusöch me küna manau esemuch. Ewe Paipel a apasa: “Ekkewe aramas mi pung repwe fonueni ewe fonu, o repwe nonom lon, feilfeilo chok.”—Kölfel 37:29.
Pwal ppii Hiop 14:14, 15; Luk 7:11-17; me Fofor 24:15.
Ifa Ussun Upwe Iotek pwe Kot Epwe Aüseling?
PWATA A PIITÄ EWE KAPAS EIS: Aramas lon arapakkan lamalam meinisin ra kan iotek. Iwe nge, chommong ra meefi pwe Kot ese pölüweni ar kewe iotek.
IFA ÄITIEN PAIPEL: Jises a äiti ngenikich pwe sisap äpiäpini ach kewe iotek. A apasa: “Iwe, fansoun ami iotek, ousap apiapini.” (Mattu 6:7) Ika sia mochen pwe Kot epwe aüseling ngeni ach kewe iotek, a lamot ach sipwe eäni ekkewe iotek epwe pwapwa ren. Ika epwe ina, a lamot ach sipwe silei met letipen Kot, me mwirin, sipwe ioteki minne mi fich ngeni letipan. Äeüin Jon 5:14 a aweweei: “Are sia tungor och metoch usun letipan [letipen Kot], iwe, epwe auselingakich.”
Pwal ppii Kölfel 65:2; Jon 14:6, 14; me 1 Jon 3:22.
Ifa Ussun Upwe Tongeni Küna Pwapwa lon Manauei?
PWATA A PIITÄ EWE KAPAS EIS: Chommong aramas ra lükü pwe moni, iteüöch, are mesöchür epwe atoto rer pwapwa. Ina minne, ra chechchei ekkena mettoch, nge rese küna pwapwa.
IFA ÄITIEN PAIPEL: Jises a pwäratä ewe kiien pwapwa lupwen a apasa: “Ra feioch, ir mi woungau lon ngun.” (Mattu 5:3) Sia tongeni küna pwapwa enlet ika sipwe chök föri met epwe ataweei minne a wesewesen lamot ngenikich, weween, ach mochen silei ewe enlet ussun Kot me an kokkot ngenikich. Ena enlet a nom lon ewe Paipel. Ach sipwe silei ena pworaus mi enlet epwe tongeni älisikich le mirititi minne a fokkun lamot, me minne ese lamot. Än ewe Paipel emmweni filiach me föfförüch kewe epwe emmwen ngeni aücheaan manauach.—Luk 11:28.
Pwal ppii Än Salomon Fos 3: 5, 6, 13-18 me 1 Timoti 6:9, 10.
pwata a mut ngeni minne mi ngaü me riäfföü ar repwe nom tori ikenäi? Ifa ussun upwe tongeni amürinnölo napanapen nonnomun ai famili?’ Ewe Paipel a unusen pölüweni ekkeei kapas eis me pwal ekkoch rese leä.
A ina ussun ewe Paipel a pölüweni wonu kapas eis. Ka mochen an epwe lapolo om sile? Ese mwääl ka mochen ika ka pwal meefi om “woungau lon ngun.” Neman, kopwe ekieki ussun pwal ekkoch kapas eis, awewe chök: ‘Ika Kot a tongekich,Iwe nge, ikenäi, chommong ra tipemwaramwar le käeö ewe Paipel. Ra meefi pwe a maanün ena puk me a weires ar repwe weweiti ekkoch pworaus lon. Ka mochen küna älillis pwe kopwe küna pölüwen kapas eis seni Paipel? Chon Pwäratä Jiowa ra awora ruu minen älillis ngonuk.
Äeüin, ewe puk Met ewe Paipel A Wesewesen Apasa? a fför pwe epwe älisi aramas mi tawengaü ar repwe ätittina än Paipel pölüweni kapas eis mi lamot. Oruuan, ina ewe prokramin käeöön Paipel nge ese kamö. Emön Chon Pwäratä Jiowa mi lipwäköch le käeö ngeni aramas ewe Paipel epwe tongeni chuuruk lon pwisin imwom are lon pwal eü leeni me käeö ngonuk ewe Paipel iteiten wiik. Fitu million aramas woon unusen fönüfan ra küna älillisöch seni ei prokram. Chommong ra eäni ei ekiek mi ämmeseik: “Üa küna ewe enlet!”
Esor pwal eü mettoch mi aüchea seni. Ewe pworaus mi enlet seni Paipel a angasakichelo seni mwiringaü, wewengaü, me niuokkus watte. A ngenikich äpilükülük, popun manauach, me pwapwa. Jises a apasa: “Iwe, oupwe sinei minne mi enlet, o minne mi enlet epwe angasalo ami.”—Jon 8:32.