Ba da dɔge maŋ December 22, 1929 Noville koraa na poɔŋ. A koraa ŋa da taa la wɛre awae, be da peɛlɛɛ Bastogne teŋɛ naŋ be Belgian Ardennes na poɔŋ. N bibiiloŋ saŋa, N da taa la popeɛloŋ yaga zaa N dɔgreba weɛ poɔŋ a laŋ neŋ N dɔgreba zaa. N neŋ N yɔɔlee Raymond da maŋ pɛ la te nii biroŋ bebiri zaa a kyɛ da maŋ soŋ baŋ de weɛ boma meŋ. Te zaa da taa la noɔreyeni a da maŋ laŋ tonɔ toma a sonnɔ taa te kore bile na poɔŋ.

N saa Emile ane N ma Alice da de la ba menne zaa eŋ a Katilik puoruu poɔŋ. Koseɛraa zaa ba da maŋ gaa la Misa. Kyɛ yuoni 1939 poɔŋ, paaneere mine da yi la England a wa te koraa na. Ba da yelko la N saa ka o sɛge o yuori ka lɛ vɛŋ ka ba maŋ wa koo gane na baŋ da boɔlɔ Consolation (pampana ba boɔlooŋ Awake!). N saa da nyɛɛŋ ka yɛlɛ na a gama ŋa naŋ da yele na da eɛ yelmeŋɛ, azuŋ o da piili kannɛɛ a Baabole. Saŋa na oŋ da bare Misa gaabo na, te kpeɛreŋ taaba na mine da nyɛ neŋ o suuri yaga zaa a da iri zɔɔrɔ neŋ o. Ba da maŋ ferɛɛ N saa ka o ta bare a Katilik puoruu, azuŋ saŋa kaŋa ba da maŋ ŋmɛ la nɔkpeɛne yaga zaa.

A da maŋ beɛrɛ maŋ yaga zaa ka maaŋ wa nyɛ lɛ baŋ da maŋ ferɛ N saa na. Lɛ zuŋ N da puore sɔrɛɛ Naaŋmen a yi N poɔ zaa ka o soŋ N saa, a lɛ puoro na la be a piileeŋ na. N poɔ da pɛlɛɛŋ yaga zaa saŋa na maŋ da wa nyɛ ka te kpeɛreŋ taaba na ba lɛ dɔnnɔ N saa. A da vɛŋɛɛŋ maŋ nyɛ ka Jehoova eɛ “Soba na naŋ kyɛllɛ wono puoro.”

Nazi Germany sogyare na da wa kpɛ la Belgium paaloŋ yuoni 1940 May 10. Lɛ da vɛŋɛɛŋ ka noba yaga da zo yi a paaloŋ. Te booree deme da zo gaa la France paaloŋ samun-duri seŋ. Saŋa na teŋ da be a sokyɛŋ poɔŋ na, te da maŋ tuoree dabeɛ̃ yɛlɛ yaga zaa, bonso a Germany paaloŋ sogyare ane a France paaloŋ sogyare da maŋ zɔɔrɛɛ taa.

 A puoriŋ, te da leɛ gaa la te weɛ na, kyɛ teŋ da wa gaa te ta be ka ba zue te boma zaa gaa. Te baa Bobbie yoŋ la da bebe. A yɛlɛ ŋa da vɛŋɛɛŋ maŋ maŋ soore N meŋɛ ka, ‘Ananso la wala ka zɔɔre ane dɔgɛɛ yaare zie zaa lɛ?’

A lɛ saŋa na, te Yɔɔdɔɔ Emile Schrantz a da maŋ wa puore teŋ a eŋ te faŋa yaga zaa. O da eɛ paaneɛ ane lantaapuoruu neŋkpoŋ naŋ taa yelmennoŋ. O da wuleeŋ aŋ pɛle a yi a Baabole poɔŋ ananso dɔgɛɛ naŋ bebe yaga zaa lɛ, a da iri soorebie nɔɛ maŋ da taa kyaare nensaaleba zemmo yɛlɛ ko ma. N da wa taa la zɔmennoŋ naŋ e kpeɛŋaa yaga zaa neŋ Jehoova, a da sagedi ka o eɛ Naaŋmen naŋ taa nɔmmo.

Sɛre kyɛ ka a zɔɔre gba na baare na, te booree deme neŋ te yɔɔmine na da maŋ toɔ̃ di la dama gbɛɛ yaga. August yuoni 1943 poɔŋ, te Yɔɔdɔɔ José-Nicolas Minet da wa la te weɛ na ka o tere yelyaga. O da soorɛɛŋ ka, “Nembuoŋ boɔrɔ ka o de suobu?” N saa da zɛgɛɛ o nu, maŋ meŋ zɛge N nu. Te da de la suobu baa kaŋa naŋ da peɛle te weɛ na.

Yuoni 1944 December poɔŋ, a Germany sogyare na da piilee ba zɔɔ baaraa ba naŋ da zɔɔ a Donɛɛ Zaa Zɔɔre Ayi soba na poɔŋ. Europe sapare seŋ baŋ da zɔɔ a zɔɔre ŋa, ba da boɔlɛɛ a zɔɔre ŋa ka Battle of the Bulge. Te da kpeɛrɛ peɛlɛɛ zie na baŋ da zɔɔrɔ a zɔɔre na, azuŋ te da kpɛ pɔgɛɛ de-bile kaŋa naŋ be te die pareŋ a ta kyuu gbuli ka te ba yi. Bebiri kaŋa N da yieŋ ka N te eŋ te dunni bondirii, maŋ da yire ka ba lɔɔ bɔmbi bɛrɛ aŋ sãã a weɛ zaa, aŋ da yage a weɛ die peɛzu meŋ. America sogya kaŋa naŋ da peɛle ma a dunni gaŋ zie naŋ da kyiirɛɛŋ a yelka, “Le gaŋ teŋɛŋ!” Maŋ da zo gaa o lombori a te gaŋ peɛloo, oŋ da de o kpogli vɔgle N zuŋ ka o go ma.

A zɔɔre puoriŋ, te da maŋ mɔɔ la te moɔbo zaa ka te neŋ te yɔɔmine naŋ da be Liège lantaapuoruu na poɔŋ maŋ dire dama. Be tɔɔre da ta la kilometare 90 (maalere 56). Be da be la samun-gɔɔ seŋ. Wagre naŋ gɛrɛ poɔŋ, lantaapuor-bile da wa be la Bastogne teŋɛ na poɔŋ. N da piili tonɛɛ toma a zuyɔɔ-derebɛ toma zie naŋ, N da nyɛɛ a vuo a zanne bege yɛlɛ meŋ. A puoriŋ N da wa tonɛɛ gɔmenante toma mine office poɔŋ. Yuoni 1951 poɔŋ, te da e la gbandige lammo bile kaŋa Bastogne poɔŋ. Noba noɔre naŋ da ta kɔɔ la da wa a lammo, te yɔɔpɔge kaŋa yuori naŋ di Elly Reuter naŋ da e paaneɛ naŋ taa eŋnyagroŋ yaga zaa meŋ da wa la a lammo. O da zɔŋ la sakere  a zo kilometare 50 (maalere 31) a wa a lammo. Te da wa taa la nɔmmo ko taa a da eŋ taa noɔre ka te na kulee taa. Ba da toŋboɔlɛɛ Elly ka o wa Gilead Sakuu United States paaloŋ. Kyɛ o da sɛge ko la te donɛɛ zaa toma zikpɛŋ na, a wuli ananso oŋ koŋ baŋ lɛ gaa a sakuu. Te Yɔɔdɔɔ Knorr naŋ da deɛrɛ a laŋnoɔre puoruu weɛ a lɛ saŋa na meŋ da sɛge kooŋ a yelka, aminekaŋaŋ bebiri kaŋa o neŋ o serɛ na la nyɛ la a vuo ka ba laŋ gaa Gilead Sakuu. Te da kulee taa February 1953 poɔŋ.

A lɛ yuoni na neŋ o zu, N neŋ Elly da gaa la a New World Society Assembly na baŋ da e Yankee Stadium, New York poɔŋ na. Saŋa na teŋ da gaa a lammo ŋa na, N da te pɔge la te yɔɔdɔɔ kaŋa naŋ da yelka o taa la tonsonne mine na ko ma, azuŋ o da yelka N wa kpeɛrɛ a United States paaloŋ. Kyɛ N neŋ Elly da puore sɔrɛɛ Jehoova a kyaare a yɛlɛ, a teɛre a yɛlɛ gaa tɔɔre a da de gbɛre ka te na leɛ gaa la Belgium a te sonnɔ a lantaapuor-bile naŋ da taa duore-enneba pie a be Bastogne. Yuoni gbuli puoriŋ te da dɔge la bidɔɔ, o da eɛ kyɔɔtaa Jehoova naŋ ko te, o yuori da la Serge. A posaanaa zie la ka, kyuuri ayɔpoi puoriŋ Serge da le la baaloŋ a kpi. A yɛlɛ da kyɛrɛɛ te sukyie yaga zaa teŋ da manne te sukyiri kyɛre yɛlɛ zaa ko Jehoova puoro poɔŋ, a kũũ leɛ-iruu teɛretɔ na meŋ da eŋ teŋ faŋa.

October yuoni 1961 poɔŋ, N da nyɛ la toma maŋ na maŋ de N wagre kyɛlee toŋ, lɛ da soŋ maŋ maŋ piili a paaneɛ toma. Kyɛ a lɛ daare na neŋ o zu, Belgium branch servant da boɔle maŋ fone zuŋ. O da soore maŋ ka ka lɛ N na baŋ toɔ̃ toŋ la a circuit servant toma bee (ona baŋ boɔlɔ pampana ka gbandige zukaara toma na)? N da soorooŋ ka, “Te na baŋ toŋ la a paaneɛ toma fẽẽ sɛre kyɛ piili a gbandige zukaara toma bee?” Ba da sagɛɛŋ ka te e lɛ. Te da toŋ la a paaneɛ toma ta kyuuri anii, a kyɛ pãã da piili a gbandige zukaara toma September 1962 poɔŋ.

Te da toŋ la a gbandige zukaara toma yuomo ayi kyɛ baŋ da toŋboɔle te ka te wa Bɛɛtil Brussels poɔŋ. Te da piili tonɛɛ toma be October 1964 poɔŋ. Te da nyɛ la maaloo yaga a yi a toŋ paalaa ŋa poɔŋ. Te Yɔɔdɔɔ Knorr da wa la te Bɛɛtil ka o puore a Bɛɛtil deme, saŋa na oŋ da leɛ gaa na, a da ba kɔɔre kyɛ baŋ da iri ma ka N e branch servant yuoni 1965 poɔŋ. N noɔre zaaŋ da mãã neŋ a yɛlɛ ŋa. A puoriŋ, ba da toŋboɔlɛɛ N neŋ Elly teŋ gaa Gilead Sakuu class 41 soba. Yɛlɛ na te Yɔɔdɔɔ Knorr naŋ da yel yuomo 13 naŋ pare da nyɛɛ eebo! Saŋa na teŋ da wa baare a sakuu na te da leɛ gaa la Belgium Bɛɛtil.

N da nyɛɛ apoɔsori naŋ soma yaga zaa ka N de bege yɛlɛ na maŋ da zanne sakuuŋ na soŋ a zɔɔ ko Jehoova puorebiiri someŋɛ ba naŋ taa ka ba puoro Jehoova Europe paaloŋ ane paalonne mine meŋ poɔŋ. (Fil. 1:7) A toma ŋa maŋ da tonɔ na zuŋ, N neŋ gɔmenante tontonneba naŋ be paalonne 55 da di la dama, a lɛ paalonne ŋa poɔŋ, ba da de la ba nu dɔgle te puoruu toma na zuŋ. N da ba maŋ yelko a noba ŋa ka N taa la bammo bege yɛlɛ poɔŋ, kyɛ N da maŋ yelka “N eɛ Naaŋmen neɛ.” N da maŋ puore sɔrɛɛ Jehoova sowuli, bonso N baŋ ka “Naa [bee sɛreŋmaara] sukyiri waa ŋa koɔ̃ sori Jehoova nuŋ. O maŋ leɛrooŋ lombori zaa Oŋ boɔrɔ.”—Yeng. 21:1.

 N daŋ koŋ inni dama mine N neŋ Europe paaloŋ Parliament member kaŋa naŋ da di. Gbɛɛ yaga maŋ da maŋ sɛge gaa ka N boɔrɔŋ ka N neŋ o di dama, kyɛ o da ba maŋ ko ma a vuo. Kyɛ pampana yɛŋ, o da ko maŋ a vuo ka te di dama. O da yeleeŋ ka, “N korɔ boŋ minti anuu yoŋ, bonzaa koŋ lɛ dɔgle.” N da sulee N zu a piili puoro. A dɔɔ da soore maŋ ka boŋ maŋ erɛ lɛ? N da dɔlɛɛ N zu a yelka, “N puoree Naaŋmen bareka bonso ho eɛ o toŋtonɔ kaŋa.” O da soore maŋ ka, “Wala hoŋ boɔrɔ ka ho wuli?” N da wuluuŋ Urom 13:4. O da gɛrɛɛ misa kaŋa naŋ ba poɔ a Katilik puoruu poɔŋ, azuŋ o poɔ da pɛlɛɛŋ neŋ a sɛgre maŋ wuluu na. Boŋ da yi a poɔŋ wa? O da ko maŋ awa gbuli, teŋ da di dama soŋ zaa. O gba da yeleeŋ ka o taa la gyeremɛ yaga zaa ko toma na Jehoova puorebiiri naŋ tonɔ na.

Jehoova puorebiiri de la yuomo yaga a tu bege soriŋ a zɔɔ deɛ someŋɛ ba naŋ taa ka ba puoro Jehoova Europe paaloŋ. Yɛlɛ na mine poɔŋ baŋ zɔɔ ko ba menne la, baŋ koŋ de ba menne lanna neŋ a donɛɛ naaŋ di yɛlɛ, a zɔɔ deɛ ba biiri ka ba ta faa ba yi ba nuuriŋ, zuyɔɔ yɛlɛ poɔŋ, ane a taaba yaga. A eɛ apoɔsori naŋ soma yaga zaa maŋ meŋ da poɔ a yɛlɛ ŋa mine poɔŋ. N meŋɛ de la N nimiri nyɛ lɛ Jehoova naŋ soŋ te teŋ zɔɔtoɔ̃. Jehoova Sieree Deme zɔɔ toɔŋɛɛŋ sɛrɛɛdi yɛlɛ naŋ gaŋ 140 European Court of Human Rights poɔŋ!

A yi yuoni 1990 a waana N neŋ te Yɔɔdɔɔ Philip Brumley naŋ da yi te donɛɛ zaa toma zikpɛŋ, ane te Yɔɔdɔɔ Valter Farneti naŋ da yi Italy paaloŋ da laŋ toŋɛɛ toma ka te soŋ ka te yɔɔmine naŋ be Cuba paaloŋ nyɛ someŋɛ ka ba puoro Jehoova, bonso ba da de la ba nu dɔgle te toma na zuŋ a lɛ paaloŋ naŋ. N da sɛge ko la Cuba paaloŋ gbɛbogi-ara toma zie naŋ da be Belgium paaloŋ na, a da gaa te pɔge gɔmenante tontona kaŋa baŋ da kaa iri ka o kaa te yɛlɛ na te naŋ sɛge ko ba na zieŋ. A dɛndɛŋ saŋa na teŋ da laŋ zeŋ ka te di dama na, te da ba toɔ̃ sɛgre yelbawoŋtaa na zaa naŋ da vɛŋ ka a gɔmenante de ba nu dɔgle te toma na zuŋ na.

Te da puore sɔrɛɛ Jehoova sowuli, a kyɛ da sɔre ka ba ko te sori ka te de Baabolehi gaaneŋ Cuba paaloŋ. Ba da ko teŋ sori ka te na baŋ eɛ lɛ, azuŋ te da de la Baabolehi noɔre naŋ ta 5000 gaaneŋ be. A Baabolehi da te ta la be baŋ de a tɔre ko te yɔɔmine na, lɛ da vɛŋɛɛŋ teŋ sagedi ka Jehoova maalɛɛ te tonkpeɛne na. Te da lɛ sɔrɛɛŋ ka ba ko te sori ka te de Baabolehi naŋ ta 27,500 gaaneŋ be. A gɔmenante da lɛ ko teŋ a sori ka te na baŋ eɛ lɛ. Maŋ da soŋ ka te yɔɔmine naŋ be Cuba paaloŋ na kaŋa zaa da maŋ nyɛ o meŋɛ Baabole na da vɛŋɛɛŋ ka N poɔ pɛle yaga zaa.

N da maŋ gaa la Cuba paaloŋ gbɛɛ yaga ka N te soŋ ka te yɔɔmine na maaleŋ taa someŋɛ a tonɔ a  puoruu toma. A toma ŋa da soŋ maŋ maŋ taa niiloŋ naŋ soma neŋ gɔmenante tontonneba yaga zaa.

Yuoni 1994 poɔŋ, ba da zɔɔ la bale neŋ bale zɔɔre naŋ da zɛle yaga zaa Rwanda paaloŋ. Ba da ko la Tutsi bale noba naŋ gaŋ 1,000,000 a zɔɔre poɔŋ. A posaanaa la ka, ba da ko la te yɔɔdɔbɔ ane te yɔɔpɔgeba mine meŋ. A da ba kɔɔre kyɛ ka te yɔɔmine na da sɛgre yɛlɛ ka ba de sommo te ko te yɔɔmine naŋ da be Rwanda paaloŋ na.

Saŋa na teŋ da gaa ta Kigali naŋ e a paaloŋ teŋkpɛŋ na, te da nyɛɛŋ ka marefa bie da puoripuoree a kɔkɔre leɛroo tomazie ane a gama binzie dankyime na. Te da woŋee lɛ baŋ da ko te yɔɔdɔba ane te yɔɔpɔgeba mine neŋ kareŋteere. A da ba soma fẽẽ zaa. Te da woŋee lɛ meŋ te yɔɔmine naŋ da wulo Kristabiiloŋ nɔmmo korɔ taa. Aŋa mannoo poɔŋ, te da nyɛ la te yɔɔdɔɔ kaŋa naŋ yi Tutsi bale na ka te yɔɔmine naŋ yi a Hutu bale na da nyɔge sɔgle bogi kaŋa poɔŋ bebie 28 ka ba na ta koo. Saŋa na teŋ da e lammo kaŋa Kigali poɔŋ na, te da eŋɛɛ te yɔɔmine noɔre naŋ gaŋ 900 faŋa a kyɛ dii ba sukyie meŋ.

Te yɔɔmine yaga zaa da zo yi la Rwanda paaloŋ a gaa refugee kampori naŋ da peɛle Goma teŋɛ na, azuŋ te da ŋmaa kpɛ la Zaire paaloŋ (be baŋ boɔlɔ pampana ka Democratic Republic of the Congo paaloŋ na) ka te te bɔ ba. Kyɛ te da ba nyɛ ba, azuŋ te da puore sɔrɛɛ Jehoova ka o soŋ te ka te toɔ̃ nyɛ ba. Te pãã da nyɛ la neɛ kaŋa naŋ kyɛnɛ waana te zie seŋ, teŋ sooroo ka o baŋ la Jehoova Sieree Deme kaŋa naŋ be kyɛ bee. Oŋ deɛ yelka, “Ɛɛ, N eɛ Jehoova Sieree Deme kaŋa. N poɔ na pɛleŋ ka N de yɛ gaaneŋ a saammo bɛrɛ sonneba komitii deme zie.” Saŋa na teŋ da nyɛ a saammo bɛrɛ sonneba komitii deme a eŋ ba faŋa baare na, te da nyɛ la te yɔɔmine naŋ ta 1,600 naŋ da zo gaa a refugee kampo na. Te da eŋ baŋ faŋa a kyɛ dii ba sukyie meŋ. Te da kannɛɛ lɛtɛ naŋ da yi a Lantaa Zukaareba zie na meŋ ko ba. Te yɔɔdɔbɔ ane te yɔɔpɔgeba na poɔ da pɛlɛɛŋ yaga zaa saŋa na baŋ da woŋ a yelbie ŋa naŋ eŋnɛ faŋa na: “Te maŋ puoro korɔ yɛŋ wagre zaa. Te baŋ ka Jehoova koŋ gyɛ yɛ bare zaa.” A yelbie ŋa a Lantaa Zukaareba naŋ da sɛge na eɛ yelmeŋɛ. Zenɛ ŋa, te yɔɔmine naŋ gaŋ 30,000 la puoro Jehoova Rwanda paaloŋ!

N neŋ N pɔge naŋ da kultaa aŋ da kyɛre fẽẽ ka a ta yuomo 58 ka N pɔge nɔŋnaa Elly da kpi, yuoni 2011 poɔŋ. N da yelko la Jehoova lɛ a yɛlɛ naŋ da kyɛre N sukyiri yaga zaa seŋ, a da nyɛ sukyiridii meŋ yi o zie. Ka maaŋ wa manna a Naaloŋ duorisoŋ meŋ korɔ noba, a maŋ dii la N sukyiri.

Aneazaa ka N nyɛɛ yuomo 90 neŋ dɔglɔ, kyɛ N naŋ maŋ moɔlɛɛ a duorisoŋ korɔ noba daa la daa zaa. N poɔ pɛlɛɛŋ yaga zaa maŋ sonnɔ a Legal Tomazie Belgium paaloŋ bɛɛtil naŋ, a maŋ manna N zemmo yɛlɛ korɔ noba, a kyɛ maŋ eŋnɛ te yɔɔmine naŋ e baapaalba a be Bɛɛtil na faŋa.

Yuomo 84 naŋ pare, N da puoree N dɛndɛŋ puoro ko Jehoova. A yi lɛ saŋa zaa waana, N tage peɛlɛɛ Jehoova yaga zaa. N puoree Jehoova bareka yaga zaa a yuomo ŋa zaa poɔŋ oŋ maŋ kyɛlle woŋ N puoro.—Yiem. 66:19. b