14. luku

Ihmeellinen ihminen

1. Mitä sellaista aivoissa tapahtuu, minkä luulisi tuottavan niille suuria vaikeuksia?

MIKÄÄN maapallolla esiintyvistä ihmeellisyyksistä ei vedä vertoja ihmisaivoille. Esimerkiksi aivoihin tulvii eri aistien välityksellä joka sekunti noin 100 miljoonaa yksittäistä tietoa. Miksi aivot eivät sitten kerrassaan hautaudu tämän toivottomalta tuntuvan vyöryn alle? Jos voimme ajatella vain yhtä asiaa kerrallaan, niin miten mieli voi selviytyä näistä miljoonista samanaikaisista viesteistä? Ilmeisesti mieli ei ainoastaan selviydy tästä sulkutulesta, vaan käsittelee sen suorastaan vaivattomasti.

2, 3. Millä kahdella tavalla aivot selviytyvät tästä valtavasta tehtävästä?

² Tästä valtavasta tehtävästä selviytyminen on vain yksi ihmisaivojen monista ihmeistä. Siihen liittyy kaksi seikkaa. Ensinnäkin aivorungossa on pikkusormen kokoinen neuroni- eli hermosoluverkosto. Se toimii eräänlaisena liikenteenvalvojana, joka tarkkailee miljoonia aivoihin tulevia viestejä, karsii niistä toisarvoiset ja valitsee olennaiset aivokuoren käsiteltäväksi. Tämä  pieni hermoverkosto päästää tajuntaan sekunnissa korkeintaan joitakin satoja viestejä.

³ Toiseksi huomiokykymme näyttää entisestään terävöityvän sellaisten aaltojen ansiosta, jotka pyyhkäisevät aivoja 8–12 kertaa sekunnissa. Nämä aallot synnyttävät voimakkaita herkkyysjaksoja, joiden aikana aivot ottavat vastaan voimakkaampia signaaleja ja toimivat niiden mukaan. Aivojen uskotaan näiden aaltojen avulla selaavan tietojaan ja keskittyvän sitten tärkeimpiin asioihin. Päässämme käy siis melkoinen vilinä joka sekunti!

Ihmetystä herättävää

4. Mikä on yhä totta huolimatta perusteellisista aivotutkimuksista?

⁴ Tiedemiehet ovat viime vuosina edenneet pitkin harppauksin aivotutkimuksissaan. Siitä huolimatta se, mitä he ovat saaneet selville, ei ole juuri mitään verrattuna siihen, mitä he eivät vieläkään tiedä. Eräs tiedemies kirjoittaakin, että vuosituhansien kuluessa esitettyjen teorioiden ja viime vuosikymmeninä tehtyjen voimaperäisten tutkimusten jälkeen aivomme samoin kuin maailmankaikkeuskin ovat yhä ”suurimmaksi osaksi arvoitus”.¹ Ihmisaivot ovat todellakin verrattomasti salaperäisin osa ihmeellisestä ihmisestä.

5. Mitä sellaista pikkulapsen aivoista on todettu, mikä osoittaa ihmisaivojen eroavan suuresti eläinten aivoista?

⁵ Ihme alkaa jo kohdussa. Aivosoluja alkaa muodostua kolmen viikon kuluttua hedelmöityksestä. Ne lisääntyvät puuskittain, toisinaan jopa 250000 solun minuuttivauhdilla. Syntymän jälkeen aivot jatkavat kasvuaan ja yhteysverkostonsa muodostamista. Se, miten erilaisia ihmisen aivot ovat verrattuna kaikkien eläinten aivoihin, käy pian ilmeiseksi: ”Kaikkien muiden elollisten aivoista poikkeavasti pikkulapsen aivojen koko kolminkertaistuu sen ensimmäisenä elinvuotena”, sanotaan kirjassa The Universe Within.² Aikanaan ihmisaivoihin on ahtautunut noin 100 miljardia hermosolua eli neuronia sekä muita soluja, vaikka aivojen paino on vain kaksi prosenttia ruumiin koko painosta.

6. Miten hermosignaalit siirtyvät neuronista toiseen?

 ⁶ Tärkeimmät aivosolut, neuronit, eivät oikeastaan kosketa toisiaan. Niiden välissä on niin sanottuja synapsirakoja, jotka ovat 0,00002 millimetrin levyisiä. Näissä raoissa on siltana kemiallisia välittäjäaineita, joita tunnetaan 30 mutta joita saattaa olla aivoissa paljon enemmänkin. Näitä kemiallisia signaaleja ottavat neuronin päässä vastaan dendriitit, pienten hermosäikeiden muodostamat tuojahaarakkeet. Sitten aksoni-niminen hermosyy kuljettaa signaalit neuronin toiseen päähän. Neuroneissa signaalit ovat sähköisiä, mutta synapsirakojen yli ne välittyvät kemiallisesti. Hermosignaalien välittyminen on siis luonteeltaan sähkökemiallista. Kaikki hermoärsykkeet ovat yhtä voimakkaita, mutta signaalin voimakkuus riippuu ärsykkeiden taajuudesta, joka saattaa olla jopa tuhat ärsykettä sekunnissa.

7. Minkä aivojen piirteen Raamattu mainitsee, ja mitä sellaista tiedemiehet ovat saaneet selville, mikä on sopusoinnussa sen kanssa?

⁷ Vielä ei tiedetä varmasti, mitä nimenomaisia fysiologisia muutoksia aivoissa tapahtuu oppimisen yhteydessä. Koetulokset tuntuvat kuitenkin osoittavan, että oppiminen – varsinkin nuorella iällä – synnyttää parempia yhteyksiä ja vapauttaa neuronien väleihin enemmän välittäjäaineita. Yhteydet lujittuvat jatkuvassa käytössä, ja tämä vuorostaan tehostaa oppimista. ”Ne radat, jotka aktivoidaan usein yhteen, vahvistuvat jollakin tavoin”, kertoo tiedelehti Scientific American.³ Raamatussa esitetään tässä mielessä kiinnostava lausunto, jonka mukaan syvällisiä asioita ymmärtävät helpommin kypsät ihmiset, ”joiden havaintokyky on käytössä valmentunut”. (Heprealaisille 5:14) Tutkijat ovat havainneet, että käyttämättöminä henkiset kyvyt taantuvat. Aivot ovat siis kuin lihas, joka vahvistuu käytössä mutta heikentyy käytön puutteessa.

8. Mikä on yksi aivojen suurista arvoituksista?

⁸ Aivojen sisällä yhteyksiä luovien mikroskooppisen pienten hermosyiden valtavasta määrästä puhutaan usein aivojen ”kytkentöinä”. Niillä on tarkat paikkansa huikean monimutkaisessa labyrintissä. Mutta se, miten  ne asettuvat ”kytkentäkaavion” osoittamille paikoilleen, on arvoitus. Muuan tiedemies kirjoittaa: ”Epäilemättä tärkein ratkaisuaan odottava kysymys aivojen kehityksessä on se, miten neuronit muodostavat erityisiä yhteysverkostoja. – – Näyttää siltä, että useimmat näistä yhteyksistä muotoutuvat tarkasti jo kehityksen alkuvaiheessa.”⁴ Eräs toinen tutkija lisää, että nämä yksityiskohtaisesti kartoitetut aivojen alueet ”ovat yleisiä koko hermostossa, ja se, miten nämä tarkat kytkennät muotoutuvat, on edelleen yksi suurista arvoituksista”.⁵

9. Kuinka paljon yhteyksiä tiedemiehet arvelevat aivoissa olevan, ja mitä eräs asiantuntija sanoo aivojen suorituskyvystä?

⁹ Näiden yhteyksien määrä on tähtitieteellinen! Jokaisella hermosolulla saattaa olla tuhansia yhteyksiä muihin hermosoluihin. Ja hermosolujen välisten yhteyksien lisäksi myös dendriittien välillä on suoria mikropiirejä. Eräs neurologi sanoo: ”Nämä ’mikropiirit’ lisäävät aivan uuden ulottuvuuden jo nykyiselläänkin ällistyttäviin tietoihimme aivojen toiminnasta.”⁶ Eräät tutkijat uskovat, että ”ihmisaivojen miljardit ja taas miljardit hermosolut saattavat muodostaa keskenään jopa 1000 biljoonaa yhteyttä”.⁷ Millainen niiden suorituskyky sitten on? Carl Sagan toteaa, että aivoihin mahtuva tietomäärä ”täyttäisi parikymmentä miljoonaa teosta, maailman suurimpien kirjastojen kirjamäärän”.⁸

10. a) Millä tavoin ihmisen aivokuori eroaa eläinten aivokuoresta, ja mitä etua siitä on ihmiselle? b) Mitä eräs tutkija sanoo tästä?

¹⁰ Nimenomaan aivokuori erottaa ihmisen kaikista eläimistä. Paksuutta tällä aivojen poimuisella, hyytelömäisellä pintakerroksella, joka sijaitsee aivan kallon tuntumassa, on vajaa puoli senttimetriä. Jos aivokuori levitettäisiin auki, sen pinta-alaksi tulisi lähes 0,25 neliömetriä ja siinä olisi runsas tuhat kilometriä hermosäieyhteyksiä yhtä kuutiosenttimetriä kohti. Sen lisäksi että ihmisellä aivokuori on paljon laajempi kuin millään eläimellä, siinä on myös paljon enemmän sitoutumatonta aluetta. Toisin sanoen aluetta, jota ei ole sidottu elimistön fyysisiin toimintoihin vaan joka on vapaasti  käytettävissä niihin korkeampiin henkisiin toimintoihin, jotka erottavat ihmiset eläimistä. ”Me emme ole pelkästään älykkäämpiä apinoita”, kirjoittaa muuan tutkija. Mielemme ”ansiosta meillä on ominaisuuksia, joita ei ole millään muulla eliölajilla”.⁹

Paljon mittavammat kykymme

11. Millä tavoin ihmisen aivot antavat hänelle joustavan oppimiskyvyn, jota eläimillä ei ole?

¹¹ ”Ihmisaivot ovat erilaiset juuri sen vuoksi, että ne pystyvät oppimaan monenlaisia erityistoimintoja”, sanoi muuan tiedemies.¹⁰ Tietokonealalla puhutaan tietokoneiden rakenteellisista, mikropiireihin perustuvista ominaisuuksista ”laitteistotasona” erotukseksi toiminnoista, jotka ohjelmoija voi syöttää tietokoneeseen. Eräs asiantuntija kirjoittaa: ”Ihmisiin sovellettuna laitteistotaso tarkoittaa synnynnäisiä kykyjä tai ainakin taipumuksia.”¹¹ Ihmisillä on paljon luontaista oppimiskykyä, mutta ei itsessään jotain tietoa tai asioiden tuntemusta. Eläimillä sitä vastoin on vaistonvaraista ”laitteistotason” viisautta, mutta rajalliset kyvyt oppia uusia asioita.

12. Mikä kyky, jota eläimillä ei ole, ihmisaivoihin on ennakolta ohjelmoitu, ja minkä vapauden se suo ihmisille?

¹² Kirjassa The Universe Within todetaan, että älykkäimmällekään eläimelle ”ei koskaan kehity ihmismielen kaltaista mieltä, sillä siltä puuttuu se, mitä meillä on: hermokoneistomme ennakko-ohjelmointi, jonka ansiosta voimme muodostaa näkemästämme käsitteitä, kuulemastamme kieltä ja kokemuksistamme ajatuksia”. Mutta meidän täytyy ympäristöstä saamillamme vaikutteilla ohjelmoida aivomme, sillä muuten ei edellä lainatun kirjan mukaisesti ”kehittyisi mitään ihmisaivoja muistuttavaa – –. Ilman tätä valtavaa kokemusten tulvaa ilmenisi tuskin älyn häivääkään.”¹² Ihmisaivoihin rakennetun kyvyn ansiosta pystymme siis kokoamaan inhimillisen älyn. Ja toisin kuin eläimillä meillä on vapaus ohjelmoida älyämme valintamme mukaan omien tietojemme, arvojemme, mahdollisuuksiemme ja päämääriemme pohjalta.

 Vain ihmisillä on käsitteellinen kieli

13, 14. a) Mikä esimerkki ennakko-ohjelmoinnista osoittaa, että ihmisillä on runsaasti mahdollisuuksia ohjelmoida älyään mielensä mukaan? b) Mitä eräs merkittävä kielitieteilijä sanoi eläimistä ja kielestä tässä suhteessa?

¹³ Huomattava esimerkki ”laitteistotason” eli elimellisen tason kyvyistä, jotka jättävät meille valtavasti ohjelmointivaraa, on kieli. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ”ihmisaivot on geneettisesti ohjelmoitu kielen kehittymistä varten”¹³ ja että puhe ”voidaan selittää vain aivojemme synnynnäisen kielenkäsittelykyvyn pohjalta”.¹⁴ Eläinten vaistonvarainen käyttäytyminen on ilmeisen kaavamaista, mutta ihmiseen istutetun kielellisen kyvyn käytössä näkyy sitä vastoin tavaton joustavuus.

¹⁴ Aivoissamme ei ole synnynnäisesti mitään erityistä kieltä, mutta meihin on etukäteen ohjelmoitu kyky oppia kieliä. Jos kodissa puhutaan kahta kieltä, niin lapsi voi oppia ne molemmat. Ja jos lapsi saa vaikutteita jostakin kolmannesta kielestä, hän voi oppia senkin. Eräs tyttö sai pienokaisesta lähtien vaikutteita useista eri kielistä. Viisivuotiaana hän puhui sujuvasti kahdeksaa kieltä. Nämä synnynnäiset kyvyt huomioon ottaen ei ole mikään yllätys, että muuan kielitieteilijä sanoo simpansseilla suoritettujen merkkikielikokeiden ”itse asiassa osoittavan, että simpanssit eivät pysty suoriutumaan alkeellisimmistakaan ihmiskielen muodoista”.¹⁵

15. Mitä tiede osoittaa vanhimmista kielistä?

 ¹⁵ Olisiko näin hämmästyttävä taito voinut kehittyä eläinten murahduksista ja mölähdyksistä? Vanhimpien kielten tutkimisen valossa ei tule kysymykseenkään, että kielet olisivat kehittyneet tällä tavalla. Erään asiantuntijan mukaan ”ei ole olemassakaan alkukantaisia kieliä”.¹⁶ Antropologi Ashley Montagu on samaa mieltä siitä, että niin sanotut alkukantaiset kielet ”ovat usein paljon monimutkaisempia ja ilmaisukykyisempiä kuin niin sanottujen korkeampien kulttuurien kielet”.¹⁷

16. Mitä eräät tutkijat sanovat kielen alkuperästä, mutta keille se ei kuitenkaan ole arvoitus?

¹⁶ Muuan neurologi tuli seuraavaan johtopäätökseen: ”Mitä enemmän yritämme perehtyä kielen mekanismiin, sitä arvoituksellisemmaksi tuo prosessi tulee.”¹⁸ Eräs toinen tutkija sanoo: ”Syntaktisen [lauseopillisen] puheen alkuperä on vielä nykyään arvoitus.”¹⁹ Ja kolmas kirjoittaa: ”Puhekyky, joka vaikuttaa ihmisiin ja kansoihin voimakkaammin kuin mikään muu voima, erottaa ihmiset eläimistä ainutlaatuisella tavalla. Silti kielen alkuperä on yhä aivojen hämmentävimpiä arvoituksia.”²⁰ Se ei kuitenkaan ole arvoitus niille, jotka näkevät aivoissa Luojan käden jäljen, Hänen joka istutti joihinkin aivojen alueisiin kielellisiä kykyjä.

Sellaista minkä vain luominen voi selittää

17. a) Mitä aivoja koskevaa tosiasiaa evoluutio ei kykene selittämään? b) Mikä tekisi ihmisaivojen valtavan suorituskyvyn ymmärrettäväksi?

¹⁷ Encyclopædia Britannica -tietosanakirjassa todetaan, että ihmisen aivot ”on varustettu huomattavasti suuremmilla mahdollisuuksilla kuin yhden ihmisen eliniässä voidaan ottaa käyttöön”.²¹ On myös sanottu, että ihmisaivot voisivat ottaa vastaan minkä tahansa niihin nykyään syötettävän oppi- ja muistimäärän, ja jopa miljardi kertaa tuon määrän. Miksi evoluutio sitten tuottaisi näin paljon ylimääräistä suorituskykyä? ”Tämä on oikeastaan ainoa olemassa oleva esimerkki siitä, että jollekin lajille on annettu elin, jota se ei vieläkään ole oppinut käyttämään”, myöntää muuan tiedemies. Sitten hän kysyy: ”Miten tämä voidaan sovittaa yhteen sen  evoluution keskeisimmän väitteen kanssa, että luonnonvalinta etenee lyhyin askelin, joista jokaisen on tuotava kantajalleen jokin minimaalinen mutta kuitenkin huomattava etu?” Hän lisää, että ihmisaivojen kehitys ”on yhä evoluution selittämättömin piirre”.²² Koska evoluutioprosessi ei tuottaisi eikä siirtäisi seuraaville sukupolville niin ylenmääräistä aivojen suorituskykyä, jota ei koskaan kokonaan käytettäisi, niin eikö ole paremmin perusteltua tehdä se johtopäätös, että ihminen suunniteltiin loputtomine oppimiskykyineen elämään ikuisesti?

18. Miten eräs tiedemies kiteyttää arvionsa ihmisaivoista, ja mikä osoittaa niiden suorituskyvyn?

¹⁸ Carl Sagan hämmästelee sitä, että ihmisaivoihin mahtuva tieto ”täyttäisi parikymmentä miljoonaa teosta”, ja hän jatkaa: ”Aivot ovat jotain sangen pientä, joka sisältää jotain erittäin suurta.”²³ Se mitä tässä pienessä tilassa tapahtuu, menee tosiaan yli ihmisen ymmärryksen. Kuvittelehan esimerkiksi, mitä täytyy tapahtua pianistin aivoissa hänen soittaessaan jotakin vaikeaa sävellystä ja hänen sormiensa kiitäessä koskettimilla. Hänen liikkeiden tajunsa täytyy olla todella hämmästyttävä, jotta hänen sormensa voisivat painaa oikeita koskettimia oikeaan aikaan ja oikealla voimalla hänen päässään olevien nuottien mukaisesti! Ja jos hän painaa väärää kosketinta, hänen aivonsa ilmoittavat siitä hänelle heti! Koko tämä uskomattoman monimutkainen toimenpiteiden sarja on ohjelmoitunut hänen aivoihinsa vuosien harjoittelulla. Mutta se on mahdollista vain sen vuoksi, että musikaalisuus on ollut ennalta ohjelmoituna ihmisaivoihin syntymästä saakka.

19. Mikä selittää ihmisaivojen älylliset ominaisuudet ja muut suurenmoiset kyvyt?

¹⁹ Minkään eläimen aivot eivät ole koskaan pystyneet käsittämään tällaisia asioita puhumattakaan siitä, että ne olisivat suoriutuneet niistä. Myöskään mikään kehitysteoria ei anna niille selitystä. Eikö olekin ilmeistä, että ihmisen älylliset ominaisuudet heijastavat Korkeimman Älyn älyllisiä ominaisuuksia? Tämä on sopusoinnussa 1. Mooseksen kirjan 1:27:n kanssa, jossa todetaan: ”Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa.” Eläimiä ei luotu  Jumalan kuvaksi. Sen vuoksi niillä ei ole samoja kykyjä kuin ihmisellä. Vaikka eläimet pystyvätkin ennalta määrättyjen, kaavamaisten vaistojensa ansiosta hämmästyttäviin suorituksiin, ne eivät ole lainkaan ihmisten veroisia, joiden ajattelu ja toiminta on joustavaa ja joilla on kyky rakentaa jatkuvasti aiemman tiedon perustalle.

20. Millä tavoin ihmisen epäitsekkyys on ristiriidassa evoluution kanssa?

²⁰ Ihmisen altruismi, epäitsekkyys, on myös ongelmallinen evoluution kannalta. Eräs kehitysopin kannattaja huomauttaa: ”Kaiken, mikä on kehittynyt luonnonvalinnan kautta, pitäisi olla itsekästä.” Monet ihmiset ovat toki itsekkäitä, mutta kuten samainen kehitysopin kannattaja edelleen myöntää: ”On mahdollista, että vielä yksi ihmisen ainutlaatuinen ominaisuus on kyky aitoon, pyyteettömään, todelliseen altruismiin.”²⁴ Muuan toinen tiedemies lisää: ”Altruismi on meissä synnynnäistä.”²⁵ Sitä on vain ihmisissä yhtyneenä tietoisuuteen kustannuksista tai uhrauksista, joita siihen saattaa sisältyä.

Ihmisen ihmeellisyyden arvostaminen

21. Mitkä ihmisen kyvyt ja ominaisuudet erottavat hänet jyrkästi kaikista eläimistä?

²¹ Ihminen pystyy käsitteelliseen ajatteluun, asettaa tietoisesti päämääriä, laatii suunnitelmia niiden saavuttamiseksi, ryhtyy toimiin niiden toteuttamiseksi ja saa tyydytystä päästessään niihin. Ihminen sai luotaessa kauneudentajun, musiikkikorvan, tyylitajun, oppimishalun, pohjattoman uteliaisuuden sekä kekseliään ja luovan mielikuvituksen, ja hän saa iloa ja tyydytystä näiden lahjojen käytöstä. Ongelmat asettavat hänelle haasteita, ja hän nauttii voidessaan käyttää henkisiä ja fyysisiä kykyjään niiden ratkaisemiseen. Ihmisellä on myös oikean ja väärän taju ja omatunto, joka kolkuttaa, kun hän menee harhaan. Hän saa onnea antamisesta ja iloa ilmaistessaan rakkautta ja saadessaan sitä osakseen. Tämä kaikki lisää hänen tuntemaansa mielihyvää ja tekee hänen elämänsä mielekkääksi.

22. Minkä miettiminen saa ihmisen tuntemaan oman pienuutensa ja hapuilemaan ymmärrystä?

²² Ihminen voi tutkia kasveja ja eläimiä, vuorten ja  valtamerien mahtavuutta ja tähtitaivaan laajuutta ja tuntea oman pienuutensa. Hän on tietoinen ajasta ja ikuisuudesta, hän miettii, miten hän on ilmaantunut ja mihin hän on menossa, ja hän yrittää ymmärtää, miksi kaikki on niin kuin on. Yksikään eläin ei pohdiskele mitään tällaista. Mutta ihminen haluaa tietää asioiden syyt. Tämä kaikki johtuu siitä, että ihmiselle on annettu kunnioitusta herättävät aivot ja että hän kantaa Hänen ”kuvaansa”, joka on tehnyt hänet.

23. Miten Daavid kiitti synnystään, ja mitä hän sanoi kohdussa muotoutumisestaan?

²³ Hämmästyttävän täsmällisiä tietoja esittäen psalmista Daavid kiitti Häntä, joka on suunnitellut aivot ja jonka ansioksi hän katsoi ihmisen syntymän ihmeen. Daavid sanoi: ”Sinua minä ylistän, koska minut on tehty pelottavan ihmeellisesti. Sinun työsi ovat ihmeelliset, kuten sieluni varsin hyvin tietää. Luuni eivät olleet sinulta kätkössä, kun minut salassa tehtiin, kun minut kudottiin maan alimmissa osissa. Sinun silmäsi näkivät jo minun alkioni, ja sinun kirjaasi olivat kirjoitetut kaikki sen osat.” – Psalmit 139:14–16, UM.

24. Mitkä tieteen havainnot tekevät Daavidin sanat entistä hämmästyttävämmiksi?

²⁴ Voidaan tosiaan sanoa, että kaikki syntyvän ihmisen osat ovat ”kirjoitetut” äidin kohdussa olevaan hedelmöityneeseen munasoluun. Sydän, keuhkot, munuaiset, silmät ja korvat, kädet ja jalat ja kunnioitusta herättävät aivot ovat muiden ruumiinosien ohella ”kirjoitetut” äidin kohdussa olevan hedelmöityneen munasolun geneettiseen koodiin. Se sisältää sisäisen aikataulun, jonka mukaan nämä osat ilmaantuvat kukin vuorollaan. Tämä seikka merkittiin muistiin Raamattuun lähes kolmetuhatta vuotta ennen kuin nykytiede oli edes päässyt selville geneettisen koodin olemassaolosta!

25. Mihin johtopäätökseen tämä kaikki johtaa?

²⁵ Eikö ihmisen olemassaolo ja hänen hämmästyttävät aivonsa ole todellinen ihme ja hämmästyksen aihe? Eikö ole myös ilmeistä, että tällaisen ihmeen voi selittää vain luominen, ei evoluutio?

[Tutkistelukysymykset]

[Huomioteksti s. 168]

Miten aivot selviytyvät niihin joka sekunti tulvivasta 100 miljoonasta viestistä?

[Huomioteksti s. 169]

Aivot selaavat tietonsa kymmenkunta kertaa sekunnissa voidakseen keskittyä olennaisimpiin seikkoihin

[Huomioteksti s. 169]

Aivomme ovat yhä ”suurimmaksi osaksi arvoitus”

[Huomioteksti s. 173]

”Me emme ole pelkästään älykkäämpiä apinoita.” Mielemme ”ansiosta meillä on ominaisuuksia, joita ei ole millään muulla eliölajilla”

[Huomioteksti s. 175]

”Kielen alkuperä on yhä aivojen hämmentävimpiä arvoituksia”

[Huomioteksti s. 175]

Ihmisaivojen kehitys ”on yhä evoluution selittämättömin piirre”

[Huomioteksti s. 177]

Ihmisen kunnioitustaherättävissä aivoissa on Hänen ”kuvansa”, joka on tehnyt ihmisen

 [Tekstiruutu/Kuva s. 171]

Ihmisaivot – ’ratkaisematon arvoitusko’?

”Ihmisen aivot ovat hämmästyttävin ja salaperäisin tutkimuskohde koko kaikkeudessa.” – Antropologi Henry F. Osborn^a

”Miten aivot saavat aikaan ajatuksia? Se on keskeisin kysymys, eikä meillä ole siihen vielä vastausta.” – Fysiologi Charles Sherrington^b

”Yksityiskohtaisten tietojen jatkuvasta kertymisestä huolimatta se, miten ihmisaivot toimivat, on yhä perin arvoituksellista.” – Biologi Francis Crick^c

”Kukaan, joka sanoo tietokonetta ’sähköaivoiksi’, ei ole koskaan nähnyt aivoja.” – Tiedetoimittaja, tri Irving S. Bengelsdorf^d

”Aktiivisessa muistissamme on useita miljardeja kertoja enemmän tietoja kuin suuressa nykyaikaisessa, tutkimustyöhön käytettävässä tietokoneessa.” – Tutkija, kirjoittaja Morton Hunt^e

”Koska aivot ovat erilaiset ja verrattomasti monimutkaisemmat kuin mikään muu tunnetussa maailmankaikkeudessa, meidän täytyy ehkä muuttaa joitakin hartaimmin hellimiämme käsityksiä, ennen kuin pystymme pääsemään perille aivojen salaperäisestä rakenteesta.” Neurologi Richard M. Restak^f

Alfred R. Wallace, ’evoluution rinnakkaiskeksijä’, kirjoitti Darwinille ihmisten ja eläinten välisestä valtavasta kulusta: ”Luonnollinen valinta olisi voinut antaa villi-ihmiselle vain hiukan kehittyneemmät aivot kuin apinoille, mutta hänellä onkin sen sijaan vain vähän kehittymättömämmät aivot kuin oppineen yhteiskuntamme tavallisella jäsenellä.” Darwin järkyttyi tästä tunnustuksesta ja vastasi: ”Toivon, ettet ole täysin murhannut omaa lastasi ja minun lastani”^g

Väite, että ihmisaivot ovat kehittyneet jonkin eläimen aivoista, on järjen ja tosiasioiden vastainen. Seuraava johtopäätös on paljon johdonmukaisempi: ”Minulle ei jää muuta mahdollisuutta kuin tunnustaa, että on olemassa Korkein Äly, jonka ansiota on sen uskomattoman aivojen ja mielen välisen suhteen suunnittelu ja kehittäminen, joka on kaukana ihmisen ymmärryskyvyn ulottumattomissa. – – minun on uskottava, että tällä kaikella oli älyllinen alku, että Joku sai sen aikaan.” Hermokirurgi Robert J. White^h

[Kaavio s. 170]

(Ks. painettu julkaisu)

Aivot ovat kuin lihas, joka vahvistuu käytössä mutta heikentyy käytön puutteessa

Dendriittejä

Neuroni

Aksoni

Synapsi

Neuroni

Aksoni

[Kuva s. 172]

Aivoihin mahtuva tietomäärä ”täyttäisi parikymmentä miljoonaa teosta”

[Kuva s. 174]

Lapsen aivot on etukäteen ohjelmoitu oppimaan nopeasti monimutkaisia kieliä, mutta ”simpanssit eivät pysty suoriutumaan alkeellisimmistakaan ihmiskielen muodoista”

[Kuva s. 176]

Ihmisillä on kykyjä, jotka ylittävät suuresti kaikkien eläinten kyvyt

[Kuva s. 178]

”Sinun kirjaasi olivat kirjoitetut kaikki sen osat”