Kunnioitusta herättävä kaikkeus
9. luku
Kunnioitusta herättävä kaikkeus
1, 2. a) Miten kirjaimellisia taivaita voidaan kuvailla? b) Millaisia kysymyksiä asioita pohtivat ihmiset esittävät, ja mitä niihin saadut vastaukset voivat auttaa ymmärtämään?
IHMISET ovat vuosituhansia ihailleet tähtitaivasta. Kirkkaana iltana kauniit tähdet tuikkivat avaruuden pimeydestä kuin kimaltelevat jalokivet. Kuutamoyönä maa taas saa kylpeä aivan ainutlaatuisen kauniissa hohteessa.
2 Ihmiset, jotka pohtivat näkemäänsä, miettivät usein: ’Mitähän avaruudessa oikeastaan on? Millainen järjestys siellä vallitsee? Voidaanko saada selville, miten kaikki siellä on syntynyt?’ Vastaukset näihin kysymyksiin auttaisivat epäilemättä ymmärtämään paremmin, miksi maapallo, sillä elävät ihmiset ja muut elolliset ovat olemassa, ja mitä tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan.
3. Mikä on yksi seuraus kaikkeutta koskevan tiedon lisääntymisestä?
3 Satoja vuosia sitten kaikkeuden ajateltiin koostuvan niistä muutamasta tuhannesta tähdestä, jotka voitiin nähdä paljain silmin. Mutta nyt kun tiedemiehillä on käytettävissään tehokkaita laitteita, joilla avaruutta voidaan tutkia, he tietävät sen sisältävän suunnattoman paljon muutakin. Tehdyt havainnot ovat itse asiassa herättäneet paljon suurempaa kunnioitusta kuin oli osattu odottaakaan. Avaruuden valtavuus ja monimutkaisuus hämmentävät ihmismieltä. National Geographic -lehden
mukaan se, mitä ihminen parhaillaan oppii kaikkeudesta, on ”mykistänyt hänet”.1Kunnioitusta herättävä koko
4. Mitä havaittiin 1920-luvulla?
4 Tähtitieteilijät, jotka menneinä vuosisatoina tutkivat tähtitaivasta ensimmäisillä kaukoputkilla, näkivät joitakin epämääräisiä, pilvimäisiä läikkiä. He luulivat niitä lähellä leijuviksi kaasupilviksi. Mutta 1920-luvulla, jolloin otettiin käyttöön suuremmat ja voimakkaammat kaukoputket, näiden ”kaasujen” havaittiin olevan jotakin paljon valtavampaa ja merkittävämpää, nimittäin galakseja.
5. a) Mikä on galaksi? b) Mitä Linnunrata-galaksiimme kuuluu?
5 Galaksi on valtava tähtien, kaasun ja muiden ainesten muodostama kokonaisuus, joka kiertää keskellä olevaa ydintä. Galakseja on joskus sanottu saarikaikkeuksiksi, sillä jokainen niistä on jo itsessään kuin maailmankaikkeus. Ottakaamme esimerkiksi galaksi, jossa me elämme ja jota sanotaan Linnunradaksi. Aurinkokuntamme, toisin sanoen Aurinko, Maa ja muut planeetat
sekä niiden kuut, on osa tätä galaksia. Se on kuitenkin vain pikkuriikkinen osa siitä, sillä Linnunrata-galaksiimme kuuluu yli 100 miljardia tähteä. Jotkut tiedemiehet arvelevat niiden lukumääräksi ainakin 200–400 miljardia. Ja eräs tiedetoimittaja jopa sanoi: ”Linnunratagalaksissa saattaa olla peräti 5–10 biljoonaa tähteä.”26. Kuinka valtava on galaksimme läpimitta?
6 Galaksimme läpimitta on niin valtava, että jos pystyisit matkustamaan valon nopeudella (noin 300000 kilometriä sekunnissa), niin sinulta menisi 100000 vuotta sen läpi matkaamiseen. Kuinka monta kilometriä siitä kertyy? Koska valo kulkee noin 9,5 biljoonaa (9500000000000) kilometriä vuodessa, niin saat vastauksen kertomalla tämän luvun 100000:lla. Linnunrata-galaksimme läpimitta on siis lähes triljoona (1000000000000000000) kilometriä. Samaan galaksiin kuuluvien tähtien sanotaan olevan keskimäärin kuuden valovuoden eli noin 57 biljoonan kilometrin päässä toisistaan.
7. Mitä arvioita on esitetty galaksien määrästä kaikkeudessa?
7 Ihmismielen on melkein mahdotonta käsittää tällaista
kokoa ja tällaisia välimatkoja. Ja kuitenkin galaksimme on vasta alkua sille, mitä on muualla avaruudessa. Näköalat ovat todella huikeat, sillä nykyään on löydetty niin paljon galakseja, että niiden on sanottu olevan ”yhtä yleisiä kuin heinänkorret niityllä”.3 Näkyvässä kaikkeudessa on noin 10 miljardia galaksia. Mutta nykyajan kaukoputkien ulottumattomissa on vielä paljon muita galakseja. Jotkut tähtitieteilijät arvioivat kaikkeudessa olevan 100 miljardia galaksia. Ja jokaiseen galaksiin saattaa kuulua satoja miljardeja tähtiä.Galaksijoukot
8. Miten galaksit ovat ryhmittyneet?
8 Eikä siinä kaikki. Kunnioitusta herättävät galaksit eivät suinkaan sijaitse avaruudessa miten sattuu, vaan ne ovat tavallisesti ryhmittyneet selviksi galaksijoukoiksi tai -ryhmiksi niin kuin marjat tertuissa. Tuhansista tällaisista galaksijoukoista on jo saatu havaintoja ja valokuvia.
9. Muun muassa mitä oma galaksiryhmämme sisältää?
9 Jotkin galaksijoukot sisältävät suhteellisen vähän galakseja. Linnunrata-galaksimme esimerkiksi kuuluu parinkymmenen galaksin ryhmään. Galaksiryhmämme sisällä meillä on ”naapurina” galaksi, joka näkyy kirkkaana yönä ilman kaukoputkea. Kyseessä on Andromeda-galaksi, ja se on muodoltaan samalla tavoin kierteinen kuin oma galaksimme.
10. a) Kuinka monta galaksia galaksijoukkoon voi kuulua? b) Kuinka suuria ovat galaksien väliset ja toisaalta galaksijoukkojen väliset etäisyydet?
10 Jotkin galaksijoukot koostuvat kymmenistä, kenties sadoista tai jopa tuhansista galakseista. Erään joukon arvellaan sisältävän noin 10000 galaksia. Galaksijoukon sisällä olevien galaksien väliset etäisyydet voivat olla keskimäärin noin miljoona valovuotta. Galaksijoukkojen etäisyydet toisistaan saattavat puolestaan olla siihen
verrattuna satakertaisia. On jopa saatu todisteita siitä, että galaksijoukotkin ovat järjestyneet ”superjoukoiksi” ikään kuin marjatertut pihlajassa. Kaikkeuden mittasuhteet ovat siis todella suunnattomia ja sen järjestys nerokasta.Samanlainen rakenne
11. Miten aurinkokuntamme on rakenteeltaan samantapainen?
11 Aurinkokuntamme on myös mainio esimerkki hyvin toimivasta järjestelmästä. Aurinkomme, keskikokoinen tähti, on ”ydin”, jota Maa ja muut planeetat sekä niiden kuut kiertävät täsmällisillä radoillaan. Ne kiertävät vuodesta toiseen niin matemaattisen tarkasti, että tähtitieteilijät voivat täsmällisesti ennustaa, missä ne milloinkin ovat.
12. Millainen on atomien rakenne?
12 Sama täsmällisyys vallitsee myös äärettömän pienissä kokonaisuuksissa, nimittäin atomeissa. Atomi on järjestyksen perikuva, ja se muistuttaa järjestyksellisyydessään aurinkokuntaa. Siinä on protoni- ja neutronihiukkasista koostuva ydin, jota kiertävät pikkuriikkiset elektronit. Kaikki aine muodostuu näistä osasista. Ytimen protonien ja neutronien lukumäärä ja sitä kiertävien elektronien määrä ja järjestys saavat aikaan sen, että eri aineet ovat erilaisia. Järjestys on erinomainen, sillä kaikki alkuaineet, joista aine koostuu, voidaan panna peräkkäin täsmälliseen järjestykseen sen perusteella, minkä verran niissä kussakin on näitä osasia.
Mitä on tämän järjestyksen takana?
13. Mikä on tunnusomaista koko kaikkeudelle?
13 Kuten olemme havainneet, maailmankaikkeuden koko on todella kunnioitusta herättävä. Samaa voidaan sanoa sen suurenmoisesta järjestyksestä. Kaikkeudelle on tyypillistä erinomainen suunnitelmallisuus, joka ulottuu äärettömän suuresta häviävän pieneen, galaksijoukoista aina atomeihin asti. Discover-aikakauslehdessä sanottiin: ”Me olimme ihmeissämme havaitessamme tämän järjestyksen, ja kosmologimme ja fyysikkomme löytävät jatkuvasti uusia ja hämmästyttäviä järjestyksestä kertovia piirteitä – –. Ennen sanoimme, että se oli ihme, ja sallimme itsemme vieläkin pitää koko kaikkeutta ihmeenä.”4 Tämä järjestyksellisyys käy ilmi jopa sanasta ”kosmos”, jota nimitystä tähtitieteessä usein käytetään kaikkeudesta. Nykysuomen sanakirjan määritelmä ”kosmoksesta” näet kuuluu: ”Maailmankaikkeus järjestyneenä kokonaisuutena.”5
14. Mitä muuan entinen astronautti sanoi?
14 Entinen astronautti John Glenn pani merkille ”koko ympärillämme olevan maailmankaikkeuden järjestyksellisyyden” ja galaksit, jotka ”kaikki kulkevat määräradoilla
suhteessa toisiinsa”. Niinpä hän kysyikin: ”Olisiko tämä voinut vain sattua itsestään? Oliko sattuma, että jokin sekalainen ainejoukko äkkiä alkoi kiertää näitä ratoja omasta aloitteestaan?” Hän teki seuraavan johtopäätöksen: ”En voi uskoa sitä – –. Jokin Voima on asettanut tämän kaiken radoilleen ja pitää sen niillä.”615. Mitä kaikkeuden täsmällinen rakenne ja järjestys osoittavat?
15 Kaikkeuden järjestys on tosiaan niin täsmällistä, että ihminen voi käyttää taivaankappaleita ajanmittauksensa perustana. Jokainen hyvin suunniteltu kello on ilman muuta järjestelmällisesti toimivan ja suunnittelemaan pystyvän mielen tuote. Vain älyllisellä persoonalla voi olla järjestelmällisesti toimiva ja suunnittelemaan pystyvä mieli. Miten on sitten koko kaikkeuden paljon monimutkaisemman rakenteen ja suuremman luotettavuuden laita? Eikö sekin ole osoitus suunnittelijasta, tekijästä ja mielestä, sanalla sanoen älystä? Ja onko mitään syytä uskoa, että älyä voi olla muilla kuin persoonilla?
16. Mikä johtopäätös meidän on tehtävä kaikkeudesta?
16 Emme pääse mihinkään siitä, että erinomainen järjestys edellyttää etevää järjestelijää eli organisaattoria. Kokemuspiiristämme ei löydy mitään, mikä osoittaisi, että jotakin järjestyksellistä tapahtuisi sattumalta, umpimähkään. Kaikki kokemuksemme osoittavat pikemminkin, että kaiken järjestyksellisen takana täytyy olla organisaattori. Jokaisella laitteella, tietokoneella, rakennuksella ja jopa lyijykynällä ja paperilla on ollut tekijä, organisaattori. On siksi johdonmukaista, että kaikkeudessa ilmenevällä paljon monimutkaisemmalla ja vielä enemmän kunnioitusta herättävällä järjestyksellä on myös täytynyt olla oma organisaattorinsa.
Lait edellyttävät lainlaatijaa
17. Miten lait liittyvät kaikkeuteen?
17 Lisäksi koko kaikkeutta atomeista galakseihin hallitsevat täsmälliset luonnonlait. On lakeja, jotka säätelevät esimerkiksi lämpöä, valoa, ääntä ja painovoimaa. Fyysikko Stephen W. Hawking sanookin: ”Mitä enemmän tarkastelemme kaikkeutta, sitä paremmin huomaamme, ettei se ole lainkaan mielivaltainen, vaan noudattaa
tiettyjä tarkkarajaisia lakeja, jotka vaikuttavat eri aloilla. Tuntuu varsin järkevältä olettaa, että saattaa olla joitakin yhdistäviä periaatteita, jotka tekevät kaikista laeista osan jostain suuremmasta laista.”718. Mihin tulokseen muuan rakettiasiantuntija päätyi?
18 Rakettiasiantuntija Wernher von Braun meni vielä pitemmälle sanoessaan: ”Kaikkeuden luonnonlait ovat niin tarkkoja, että me voimme vaikeuksitta rakentaa avaruusaluksen, joka lentää kuuhun, ja ajoittaa lennon sekunnin murto-osan tarkkuudella. Jonkun on täytynyt säätää nämä lait.”8 Tiedemiesten, jotka haluavat lähettää raketin kiertämään maata tai kuuta, täytyy toimia sopusoinnussa näiden kaikkeuden lakien kanssa, mikäli he aikovat onnistua hankkeissaan.
19. Mitä lakien olemassaolo edellyttää?
19 Kun ajattelemme lakeja, myönnämme niiden olevan jonkin lakiasäätävän elimen tuotteita. Liikennemerkki, jossa lukee ”Stop”, on ilman muuta seurausta yhden tai useamman lainlaatijan tekemästä työstä. Entä sitten yleiset luonnonlait, jotka hallitsevat aineellista kaikkeutta? Nämä nerokkaasti laaditut lait ovat varmasti todistus äärimmäisen älykkäästä lainlaatijasta.
Organisaattori ja Lainlaatija
20. Mikä havainto esitettiin eräässä tiedelehdessä?
20 Kun eräässä tiedelehdessä oli käsitelty kaikkia kaikkeudessa selvästi havaittavia lain ja järjestyksen erityisilmentymiä, siinä esitettiin seuraava havainto: ”Kosmologit eivät mielellään pohdi näitä asioita, koska näyttää siltä, että näin erikoiset ja täsmälliset olosuhteet olisivat tuskin voineet syntyä sattumalta. Yksi tapa käsitellä tämä kysymys on sanoa, että kaikki on suunniteltua, ja asettaa se jumalallisen Sallimuksen harteille.”9
21. Minkä johtopäätöksen jotkut ovat valmiit tekemään?
21 Monet ihmiset, myös monet tiedemiehet, eivät mielellään myönnä tätä. Mutta toiset ovat valmiit tunnustamaan, että todisteet viittaavat vääjäämättä älyn vaikutukseen. He myöntävät, etteivät kaikkeudessa esiintyvät valtavat koot, lait ja täsmällisyys ole millään voineet syntyä sattumalta. Niiden kaikkien täytyy olla ylivertaisen älyn tuotteita.
22. Kuka erään raamatunkirjoittajan mukaan on kaikkeuden Alkuunpanija?
22 Eräs raamatunkirjoittaja päätyi samaan tulokseen sanoessaan kirjaimellisista taivaista: ”Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki.” ”Hänen” sanotaan olevan ”Jumala, Herra [Jehova, UM], joka on luonut taivaan ja levittänyt sen”. – Jesaja 40:26; 42:5.
Energian lähde
23, 24. Miten voi syntyä ainetta?
23 Olemassa olevaa ainetta hallitsevat yleiset luonnonlait. Mistä kaikki aine sitten on peräisin? Carl Sagan sanoo kirjassaan Cosmos: ”Kaikkeuden alussa ei ollut galakseja, tähtiä eikä planeettoja, ei elämää eikä kulttuureja.” Hän sanoo muutosta tuosta tilasta kaikkeuden nykyiseen tilaan ”kunnioitettavimmaksi aineen ja energian muuttumiseksi, josta olemme saaneet nähdä vilahduksen”.10
24 Olennaisinta sen ymmärtämisessä, miten kaikkeus on voinut saada alkunsa, on se, että siihen on täytynyt liittyä energian ja aineen muuttumista muodosta toiseen. Tämä suhde käy toteen Einsteinin kuuluisassa kaavassa E=mc2 (energia on massa kerrottuna valon nopeuden neliöllä). Tämän kaavan pohjalta voidaan tehdä muun muassa se johtopäätös, että energiasta voi syntyä ainetta ja aineesta voi samoin syntyä suunnattomat määrät energiaa. Viimeksi mainitun paikkansapitävyyden on todistanut atomipommi. Astrofyysikko Josip Kleczek toteaakin: ”Saattaa olla, että useimmat ja mahdollisesti kaikki alkeishiukkaset ovat syntyneet energian muuttuessa aineeksi.”11
25. Mikä on sen kunnioitusta herättävän voiman lähde, jota on tarvittu kaikkeuden luomiseen?
25 On siis olemassa tieteellisiä todisteita siitä, että rajattoman energian lähteellä olisi ne raaka-aineet, jotka kaikkeudessa olevan aineen luomiseen tarvittaisiin. Aiemmin lainaamamme raamatunkirjoittaja kiinnitti huomiota siihen, että tämä energian lähde on elävä ja älykäs persoona, sanoessaan: ”Suuri on hänen voimansa [dynaaminen energiansa, UM] ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään [taivaankappaleista] jää häneltä pois.” Raamatun mukaan 1. Mooseksen kirjan 1:1:ssä on siis kyse juuri tästä rajattoman energian lähteestä, kun siinä kerrotaan: ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan.”
Alku ei ollut sekasortoinen
26. Mitä tiedemiehet yleensä myöntävät nykyään?
26 Nykyään tiedemiehet yleensä myöntävät, että kaikkeudella on ollut alku. Eräs huomattava kaikkeuden synnyn selitysyritys tunnetaan niin sanottuna alkuräjähdysteoriana (big bang theory). ”Lähes kaikki nykyiset maailmankaikkeuden alkuperää koskevat pohdinnat perustuvat teorialle alkuräjähdyksestä”, sanoo Francis Crick.12 Jastrow viittaa tähän kosmiseen ”räjähdykseen” ja sanoo sen olevan ”kirjaimellisesti luomishetki”.13 Silti astrofyysikko John Gribbin myönsi eräässä tiedelehdessä, että vaikka tiedemiehet ”yleensä väittävät pystyvänsä selittämään sangen yksityiskohtaisesti”, mitä tapahtui tämän
”hetken” jälkeen, niin se mikä sai aikaan ”tuon luomishetken, pysyy arvoituksena”. Sitten hän pohdiskelee, että ”ehkä Jumala sittenkin teki sen”.1427. Miksi alkuräjähdysteoria ei riitä kaikkeuden synnyn selitykseksi?
27 Useimmat tiedemiehet eivät kuitenkaan mielellään lue tätä ”hetkeä” Jumalan ansioksi. Niinpä tuon räjähdyksen sanotaan tavallisesti olleen atomipommin räjähdykseen verrattava sekasortoinen tapahtuma. Mutta johtaako tällainen räjähdys parempaan järjestykseen? Tuottavatko sota-aikana kaupunkeihin pudotetut pommit erinomaisesti suunniteltuja rakennuksia, katuja ja liikennemerkkejä? Päinvastoin sellaiset räjähdykset synnyttävät raunioita, epäjärjestystä, sekasortoa ja rappeutumista. Ja atomipommin räjähtäessä syntyvä epäjärjestys on kaiken kattavaa, niin kuin japanilaiset Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit saivat kokea vuonna 1945.
28. Mikä johtopäätös on tehtävä kaikkeuden syntyyn vaikuttaneista suunnattomista voimista?
28 Pelkkä ”räjähdys” ei tosiaankaan olisi voinut luoda kunnioitusta herättävää kaikkeuttamme, sen hämmästyttävää järjestystä, suunnitelmallisuutta ja lakeja. Vain joku mahtava organisaattori ja lainlaatija on voinut ohjata suunnatonta voimien myllerrystä niin, että se johti erinomaisen järjestyksen ja suurenmoisten lakien syntymiseen. Tieteelliset todisteet ja perustelut antavat siis vankan tukensa Raamatun ilmoitukselle, joka kuuluu: ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.” – Psalmit 19:1.
29. Minkä sekä tieteen havainnot että omat havaintomme vahvistavat?
29 Raamattu käy siis käsiksi kysymyksiin, joita kehitysteoria ei ole käsitellyt selvästi. Raamattu ei jätä meitä tietämättömiksi sen suhteen, mistä kaikki on saanut alkunsa, vaan kertoo sen meille yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Se vahvistaa sen tieteen ja meidän itsemme tekemän havainnon, että mitään ei synny itsestään. Vaikka emme ole itse olleetkaan paikalla silloin kun kaikkeus rakennettiin, niin on ilmeistä että sillä on täytynyt olla Rakennusmestari. Raamattu päätteleekin: ”Jokainen huone on tietenkin jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.” – Heprealaisille 3:4.
[Tutkistelukysymykset]
[Huomioteksti s. 115]
Se mitä ihminen parhaillaan oppii kaikkeudesta, on ”mykistänyt hänet”
[Huomioteksti s. 117]
Linnunrata-galaksiimme kuuluu yli 100 miljardia tähteä
[Huomioteksti s. 118]
Galaksit ovat ryhmittyneet joukoiksi niin kuin marjat tertuissa
[Huomioteksti s. 122]
Tiedemiehet ”löytävät jatkuvasti uusia ja hämmästyttäviä järjestyksestä kertovia piirteitä”
[Huomioteksti s. 123]
Erinomainen järjestys edellyttää etevää organisaattoria
[Huomioteksti s. 123]
Kaikkeus ”noudattaa tiettyjä tarkkarajaisia lakeja”
[Huomioteksti s. 125]
”Näyttää siltä, että näin erikoiset ja täsmälliset olosuhteet olisivat tuskin voineet syntyä sattumalta”
[Kokosivun kuva s. 114]
[Kuva s. 116]
Tavallinen kierteisgalaksi
[Kuva s. 116, 117]
Yllä olevassa suorakulmiossa sijaitseva aurinkokuntamme on Linnunrata-galaksin rinnalla mitättömän pieni
[Kuva s. 119]
Linnunrataamme muistuttava Andromeda-galaksi on vain pieni osa kunnioitusta herättävästä kaikkeudesta, joka joidenkuiden esittämien arvioiden mukaan käsittää noin 100 miljardia galaksia
[Kuvat s. 120, 121]
Aurinkokuntamme planeetat kiertävät Aurinkoa erittäin täsmällisesti
Atomi muistuttaa järjestyksellisyydessään aurinkokuntaa
[Kuva s. 122]
Tarkkuuskello, kronometri, on älykkään suunnittelijan tuote. Eikö kaikkeudessa ilmenevä paljon suurempi tarkkuus ole vielä etevämmän ja älyllisen suunnittelijan tuotetta?
[Kuva s. 124]
Raketin lähettäminen kiertoradalle vaatii liike- ja painovoimalakien huomioon ottamista. Nämä lait edellyttävät lainlaatijaa
[Kuva s. 125]
Liikennesääntöjen on täytynyt syntyä mielessä
[Kuvat s. 126]
Atomipommi osoitti aineen ja energian liittyvän toisiinsa
Saattavatko pommiräjähdykset rakennukset parempaan järjestykseen?
[Kuva s. 127]
”Jokainen huone on tietenkin jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.” – Heprealaisille 3:4