Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Raamatun 32. kirja: Joona

Raamatun 32. kirja: Joona

Raamatun 32. kirja: Joona

Kirjoittaja: Joona

Kirjoitus päättyi: n. 844 eaa.

1. Mihin kysymyksiin Joonan kirjassa vastataan, ja mitä siinä osoitetaan Jehovan armosta?

 JOONA – ulkomainen lähetystyöntekijä 800-luvulla eaa.! Miten hän suhtautui Jehovalta saamaansa tehtävään? Mitä uusia kokemuksia se toi mukanaan? Havaitsiko hän määräalueensa ihmiset vastaanottavaisiksi? Miten menestyksellistä hänen saarnaamisensa oli? Joonan kirjan jännittävä kertomus vastaa näihin kysymyksiin. Sen kirjoitusaikaan Jehovan valittu kansa oli rikkonut hänen kanssaan tekemänsä liiton ja vajonnut pakanalliseen epäjumalanpalvelukseen, ja kirjan profeetallinen kertomus osoittaakin, että Jumalan armo ei rajoitu yhteen kansakuntaan, ei edes Israeliin. Lisäksi siinä ylistetään Jehovan suurta armoa ja uskollista rakkautta vastakohtana sille armon, kärsivällisyyden ja uskon puutteelle, jonka voi hyvin usein havaita epätäydellisissä ihmisissä.

2. Mitä Joonasta tiedetään, ja minkä vuoden tienoilla hän profetoi?

2 Nimi Joona (hepreaksi Jō·nahʹ) merkitsee ’kyyhkystä’. Hän oli profeetta Amittain poika Gat-Heferistä Galileasta Sebulonin alueelta. Toisen kuninkaiden kirjan 14:23–25:ssä kerrotaan, että Israelin kuningas Jerobeam laajensi kansakunnan rajoja Joonan välityksellä puhutun Jehovan sanan mukaisesti. Tämä asettaisi Joonan profetoimisen ajankohdaksi noin vuoden 844 eaa., jona Israelin kuningas Jerobeam II nousi valtaistuimelle ja josta kului vielä monta vuotta, ennen kuin Assyria alkoi hallita Israelia pääkaupunkinaan Ninive.

3. Mikä osoittaa Joonan kertomuksen olevan oikeaperäinen?

3 Ei ole epäilystäkään siitä, että koko Joonan kertomus on oikeaperäinen. ”Uskomme – – Täydellistäjä, Jeesus” puhui Joonasta todellisena henkilönä ja antoi henkeytetyn selityksen kahteen Joonan kirjassa mainittuun tapahtumaan ja osoitti näin kirjan sisältävän tosi profetian. (Hepr. 12:2; Matt. 12:39–41; 16:4; Luuk. 11:29–32) Juutalaiset ovat aina sijoittaneet Joonan kirjan kanonisten kirjojensa joukkoon, ja he pitävät sitä historiallisena. Myös Joonan oma vilpittömyys hänen kuvaillessaan virheitään ja heikkouksiaan yrittämättä kaunistella niitä ilmaisee kertomuksen aidoksi.

4. Millainen kala on saattanut nielaista Joonan? Mikä tieto kuitenkin riittää meille?

4 Mitä on sanottava siitä ”suuresta kalasta”, joka nielaisi Joonan? Siitä millainen tuo kala on mahtanut olla, on esitetty monenlaisia arveluja. Kaskelotti pystyy aivan hyvin nielaisemaan ihmisen kokonaisena, samoin valkohai. Raamatussa sanotaan kuitenkin yksinkertaisesti: ”Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan.” (Joona 2:1 [1:17]) Kalalajia ei määritellä sen tarkemmin. Ei voida ratkaista varmasti, oliko se kaskelotti, valkohai tai jokin muu, tuntematon merieläin. a Meille riittää Raamatun kertoma tieto siitä, että se oli ”suuri kala”.

JOONAN KIRJAN SISÄLTÖ

5. Miten Joona suhtautuu saamaansa tehtävään ja millaisin seurauksin?

5 Joona määrätään Niniveen, mutta hän pakenee (1:1–16). ”Ja Jehovan sanaa alkoi tulla Joonalle, Amittain pojalle, näin kuuluvana: ’Nouse, mene Niniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja julista sitä vastaan, että heidän pahuutensa on tullut eteeni.’” (1:1, 2, UM) Miellyttääkö tämä tehtävä Joonaa? Ei vähääkään! Hän pakenee vastakkaiseen suuntaan nousemalla Tarsiiseen, mahdollisesti Espanjaan, menevään laivaan. Joonan laiva joutuu suureen myrskyyn. Peloissaan merimiehet huutavat avukseen ”itsekukin jumalaansa”, kun taas Joona nukkuu laivan ruumassa. (1:5) Herätettyään Joonan he heittävät arpaa yrittäessään saada selville, kuka on vastuussa heidän ahdingostaan. Arpa lankeaa Joonalle. Silloin hän ilmoittaa heille, että hän on heprealainen, Jehovan palvoja, ja että hän on pakenemassa Jumalalta saamaansa tehtävää. Hän kehottaa heitä heittämään hänet mereen. Yritettyään vielä selviytyä laivallaan tilanteesta he lopuksi viskaavat Joonan yli laidan. Meri lakkaa raivoamasta.

6. Mitä voit kertoa Joonasta ja ”suuresta kalasta”?

6 ”Suuren kalan” nielemänä (2:1–11 [1:17–2:10]). ”Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä.” (2:1 [1:17]) Hän rukoilee kiihkeästi Jehovaa kalan sisässä. ”Šeolin vatsasta” hän huutaa apua ja julistaa täyttävänsä sen, mitä hän on luvannut, sillä ”pelastus kuuluu Jehovalle”. (2:3, 10 [2, 9], UM) Jehovan käskystä kala oksentaa Joonan kuivalle maalle.

7. Millainen vaikutus Joonan saarnaamisella Ninivessä on?

7 Saarnaaminen Ninivessä (3:1–4:11). Jehova uudistaa käskynsä Joonalle. Joona ei enää välttele tehtäväänsä, vaan menee Niniveen. Hän marssii siellä kaupungin katuja ja huutaa: ”Enää neljäkymmentä päivää, ja Ninive hävitetään.” (3:4, UM) Hänen saarnaamisensa tekee vaikutuksen. Katumuksen aalto pyyhkäisee Niniven läpi, ja sen asukkaat alkavat uskoa Jumalaan. Kuningas julistaa, että ihmisten ja eläinten on paastottava ja pukeuduttava säkkivaatteeseen. Jehova säästää armollisesti kaupungin.

8. Miten Joona suhtautuu siihen, että Jehova osoittaa armoa kaupungille, ja miten Jehova paljastaa profeetan epäjohdonmukaisuuden?

8 Sitä Joona ei voi enää kestää. Hän sanoo Jehovalle tienneensä koko ajan, että tämä osoittaisi armoa, ja siksi hän pakeni Tarsiiseen. Hän toivoo voivansa kuolla. Läpeensä nyrpeänä Joona leiriytyy kaupungin itäpuolelle odottamaan, mitä tapahtuu. Jehova käskee pullokurpitsan kasvaa varjostamaan hänen äreää profeettaansa. Joonan ilo siitä on lyhytaikainen. Seuraavana aamuna Jehova käskee madon tuhota kasvin, niin että sen miellyttävästä suojasta nauttinut profeetta joutuu alttiiksi korventavalle itätuulelle ja paahtavalle auringonpaisteelle. Jälleen Joona toivoo voivansa kuolla. Omavanhurskaasti hän puolustelee suuttumustaan. Jehova osoittaa hänen epäjohdonmukaisuutensa: Joona sääli yhtä pullokurpitsaa, mutta on suuttunut siksi, että Jehova nyt säälii Niniven suurta kaupunkia.

MIKSI HYÖDYLLINEN

9. Minkä Joonan asenteen ja toimintatavan tulisi olla varoituksena meille?

9 Joonan toimintatavan ja sen seurausten tulisi olla varoituksena meille. Hän pakeni Jumalalta saamaansa työtä; hänen olisi pitänyt tarttua tehtävään ja luottaa siihen, että Jumala tukee häntä. (Joona 1:3; Luuk. 9:62; Sananl. 14:26; Jes. 6:8) Kun hän lähti väärään suuntaan, hän osoitti kielteistä asennetta jättäessään kertomatta avoimesti merimiehille olevansa ”Jehovan, taivaan Jumalan”, palvoja. Hän oli menettänyt rohkeutensa. (Joona 1:7–9, UM; Ef. 6:19, 20) Joonan itsekeskeisyys sai hänet pitämään Jehovan armoa Niniveä kohtaan henkilökohtaisena loukkauksena; hän yritti pelastaa kasvonsa sanomalla Jehovalle tienneensä kaiken aikaa lopputuloksen olevan tällainen – miksi hänet siis piti lähettää profeetaksi? Häntä ojennettiin tämän epäkunnioittavan, valittavan asenteen vuoksi, joten meidän tulisi hyötyä hänen kokemuksestaan ja olla arvostelematta Jehovan päätöksiä osoittaa armoa tai hänen tapaansa hoitaa asioita. – Joona 4:1–4, 7–9; Fil. 2:13, 14; 1. Kor. 10:10.

10. Miten Joonan kirjassa valaistaan Jehovan uskollista rakkautta ja armoa?

10 Joonan kirjan kuvaus Jehovan uskollisen rakkauden ja armon suurenmoisista ominaisuuksista jättää varjoonsa kaiken muun tuossa kirjassa. Jehova osoitti uskollista rakkautta Niniveä kohtaan lähettäessään profeettansa varoittamaan lähestyvästä tuhosta, ja hän oli valmis osoittamaan armoa, kun kaupunki katui – tuon armon ansiosta Ninive oli olemassa vielä yli 200 vuotta, ennen kuin meedialaiset ja babylonilaiset tuhosivat sen noin vuonna 632 eaa. Hän osoitti armoa Joonaa kohtaan pelastaessaan hänet myrskyävästä merestä ja antaessaan kurpitsan ”pelastamaan hänet hänen onnettomasta tilastaan”. Antamalla kurpitsan suojaksi ja ottamalla sen sitten pois Jehova ilmaisi Joonalle, että Hän osoittaa armoa ja uskollista rakkautta oman mielisuosionsa mukaan. – Joona 1:2; 3:2–4, 10; 2:11 [10]; 4:6, 10, 11, UM.

11. Mikä on ”Joonan tunnusmerkki”?

11 Matteuksen 12:38–41:ssä Jeesus kertoi uskonnollisille johtajille, että ainoa tunnusmerkki, joka heille annettaisiin, oli ”Joonan tunnusmerkki”. Oltuaan kolme päivää ja kolme yötä ”Šeolin vatsassa” Joona meni saarnaamaan Niniveen, jolloin hänestä tuli ”tunnusmerkki” niniveläisille. (Joona 2:1, 3 [1:17; 2:2], UM; 3:1–4) Samoin Jeesus oli osia kolmesta päivästä haudassa ja sai ylösnousemuksen. Kun hänen opetuslapsensa julistivat tuon tapahtuman todisteita, Jeesuksesta tuli tunnusmerkki tuolle sukupolvelle. Juutalaisen ajanlaskutavan ja Jeesuksen tapauksessa toteutuneiden seikkojen valossa tämä ”kolmen päivän ja kolmen yön” ajanjakso voi olla lyhyempi kuin kolme täyttä päivää. b

12. a) Mitä muuta Jeesus sanoo niniveläisistä ja oman sukupolvensa juutalaisista? b) Miten ilmaantui jotakin ”enemmän kuin Joona”, ja miten se liittyy Jehovan valtakuntaan ja pelastukseen?

12 Jeesus asettaa tässä samassa keskustelussa niniveläisten katumuksen vastakohdaksi sen sydämen kovuuden ja avoimen hylkäämisen, jonka hän sai kokea juutalaisilta oman palveluksensa aikana. Hän sanoi: ”Niniven miehet nousevat tuomioon tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi, koska he katuivat sen johdosta mitä Joona saarnasi, mutta katso, tässä on enemmän kuin Joona.” (Ks. myös Matteus 16:4 ja Luukas 11:30, 32.) Mitä Jeesus tarkoitti sanoilla ”enemmän kuin Joona”? Hän viittasi itseensä kaikkein suurimpana Profeettana, jonka Jehova oli lähettänyt saarnaamaan: ”Katukaa, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matt. 4:17) Suurin osa tuon sukupolven juutalaisista kuitenkin hylkäsi ”Joonan tunnusmerkin”. Entä nykyään? Vaikka useimmat eivät ota huomioon Jehovan varoitussanomaa, monilla tuhansilla ihmisillä kautta maailman on loistava tilaisuus kuulla Jumalan valtakunnan hyvä uutinen, jota saarnasi ensin Jeesus, ”Ihmisen Poika”. Niiden katuvien niniveläisten tavoin, joita siunattiin Joonan saarnaamisen välityksellä, nämäkin voivat saada osansa Jehovan runsaista ja armollisista järjestelyistä elämän jatkumiseksi, sillä tosiaankin ”pelastus kuuluu Jehovalle”. – Joona 2:10 [9], UM.

[Alaviitteet]

a Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 99, 100.

b Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 593.

[Tutkistelukysymykset]