Raamatun 43. kirja: Johannes

Kirjoittaja: apostoli Johannes

Kirjoituspaikka: Efesos tai sen lähistö

Kirjoitus päättyi: n. 98 ya.

Tapahtumien aika: johdannon jälkeen 29–33 ya.

1. Mitä Raamattu osoittaa Johanneksen ja Jeesuksen suhteen läheisyydestä?

 MATTEUKSEN, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeja oli levitetty yli 30 vuoden ajan, ja ensimmäisen vuosisadan kristityt olivat alkaneet pitää niitä suuressa arvossa pyhän hengen henkeyttämien miesten teoksina. Vuosisadan lähestyessä loppuaan ja Jeesuksen seurassa olleiden joukon harvetessa saattoi hyvinkin herätä kysymys: Oliko vielä jotakin kerrottavaa? Saattoiko joku omien muistikuviensa perusteella vielä lisätä joitakin arvokkaita yksityiskohtia Jeesuksen palveluksesta? Saattoi. Iäkästä Johannesta oli erityisesti siunattu hänen ollessaan Jeesuksen seurassa. Hän oli ilmeisesti ensimmäisiä Johannes Kastajan opetuslapsia, jotka esiteltiin Jumalan Karitsalle, ja yksi niistä neljästä ensimmäisestä, jotka Herra kutsui mukaansa kokoaikaiseen palvelukseen. (Joh. 1:35–39; Mark. 1:16–20) Hän pysyi läheisesti Jeesuksen seurassa koko tämän palveluksen ajan ja oli se opetuslapsi, jota ”Jeesus rakasti” ja joka oli pitkällään Jeesuksen poven edessä viimeisen passahin, juutalaisten pääsiäisen, aikana. (Joh. 13:23; Matt. 17:1; Mark. 5:37; 14:33) Hän oli läsnä sydäntä särkevällä hetkellä teloituspaikalla, jossa Jeesus uskoi lihallisen äitinsä hänen huostaansa, ja juuri hän juoksi Pietaria nopeammin heidän kiiruhtaessaan haudalle ottamaan selvää sen tiedon todenperäisyydestä, että Jeesus oli noussut ylös. – Joh. 19:26, 27; 20:2–4.

2. Miten Johannesta valmistettiin ja vahvistettiin kirjoittamaan evankeliuminsa, ja mitä tarkoitusta varten?

² Lähes 70-vuotisen toimeliaan palveluksen hiomana ja Patmoksen saarella vähän aikaisemmin viettämänsä yksinäisen vankeusajan näkyjen ja mietiskelyn ansiosta Johanneksella oli hyvät edellytykset kirjoittaa asioista, joita hän oli jo kauan tallettanut sydämessään. Pyhä henki elvytti nyt hänen mielensä muistamaan ja vahvisti häntä kirjoittamaan monia noista kallisarvoisista, elämää antavista sanoista, jotta jokainen lukija ’uskoisi, että Jeesus on Kristus, Jumalan poika, ja jotta hänellä uskomisen takia olisi elämä Jeesuksen nimen avulla’. – 20:31.

3, 4. Mitä evankeliumin ulkopuolisia ja sisäisiä todisteita on a) sen kanonisuudesta ja b) siitä, että Johannes on sen kirjoittaja?

³ 100-luvun alkupuolen kristityt pitivät Johannesta  tämän kertomuksen kirjoittajana ja myös katsoivat tämän teoksen kuuluvan kiistattomasti henkeytetyn Raamatun kaanoniin. Klemens Aleksandrialainen, Irenaeus, Tertullianus ja Origenes, jotka kaikki elivät 100-luvun loppupuolella ja 200-luvun alkupuolella, todistavat Johanneksen kirjoittajaksi. Lisäksi monet kirjan sisäiset todisteet osoittavat, että Johannes oli sen kirjoittaja. Kirjoittaja oli selvästi juutalainen ja tunsi hyvin juutalaisten tavat ja heidän maansa. (2:6; 4:5; 5:2; 10:22, 23) Kertomuksen tuttavallinen sävy ilmaisee, ettei hän ollut vain apostoli, vaan kuului myös niiden kolmen – Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen – muodostamaan sisäpiiriin, jotka olivat Jeesuksen seurassa joissakin erikoistilanteissa. (Matt. 17:1; Mark. 5:37; 14:33) Näistä Jaakob (Sebedeuksen poika) ei voi tulla kysymykseen, koska Herodes Agrippa I surmasi hänet marttyyrina noin vuonna 44, kauan ennen kuin tämä kirja kirjoitettiin. (Apt. 12:2) Pietari ei voi tulla kysymykseen siksi, että hänet mainitaan kirjoittajan ohella Johanneksen 21:20–24:ssä.

⁴ Näissä loppujakeissa kirjoittajaan viitataan opetuslapsena, ”jota Jeesus rakasti”, ja tätä sekä muita samanlaisia ilmaisuja käytetään kertomuksessa useita kertoja, vaikka apostoli Johanneksen nimeä ei koskaan mainitakaan. Jeesuksen kerrotaan tässä sanoneen hänestä: ”Jos tahdon hänen jäävän siihen asti kun tulen, niin mitä se sinuun koskee?” (Joh. 21:20, 22) Tämä antaa ymmärtää, että kyseinen opetuslapsi eläisi paljon kauemmin kuin Pietari ja muut apostolit. Kaikki tämä sopii apostoli Johannekseen. On kiinnostavaa, että sen jälkeen kun Johannekselle on annettu Jeesuksen tuloa koskeva Ilmestys, hän päättää tuon merkittävän profetian sanoihin: ”Aamen! Tule, Herra Jeesus.” – Ilm. 22:20.

5. Milloin Johanneksen uskotaan kirjoittaneen evankeliuminsa?

⁵ Yleisesti uskotaan, että Johannes kirjoitti evankeliuminsa palattuaan maanpaosta Patmoksen saarelta, vaikka Johanneksen tekstissä ei sinänsä anneta mitään tarkkoja tietoja asiasta. (Ilm. 1:9) Vuosina 96–98 hallinnut Rooman keisari Nerva päästi takaisin kotimaahansa monia, jotka oli ajettu maanpakoon hänen edeltäjänsä Domitianuksen hallituskauden lopussa. Johannes kirjoitti evankeliuminsa noin vuonna 98, ja hänen uskotaan kuolleen sen jälkeen rauhallisesti Efesoksessa keisari Trajanuksen kolmantena hallitusvuotena, vuonna 100.

6. Mitkä todisteet ilmaisevat, että Johanneksen evankeliumi kirjoitettiin Palestiinan ulkopuolella, joko Efesoksessa tai sen lähistöllä?

⁶ Historioitsija Eusebius (n. v. 260–342) mainitsee Irenaeuksen sanoneen Efesoksesta tai sen lähistöstä kirjoituspaikkana: ”Myös Johannes, Herran opetuslapsi, joka oli nojautunut hänen rintaansa vasten, julkaisi evankeliumin, oleskellessaan Efesossa Aasiassa.” a Jeesuksen vastustajista käytetään useita kertoja yleisnimitystä ”juutalaiset” eikä ”fariseukset”, ”ylipapit” ja niin edelleen, mikä tukee sitä käsitystä, että kirja kirjoitettiin Palestiinan ulkopuolella. (Joh. 1:19; 12:9) Galileanmerestä käytetään selitykseksi myös sen roomalaista nimeä Tiberiaanmeri. (6:1; 21:1) Ei-juutalaisten takia Johannes esittää hyödyllisiä selityksiä juutalaisten juhlista. (6:4; 7:2; 11:55) Hänen karkotuspaikkansa Patmos oli lähellä Efesosta, ja Ilmestyksen luvut 2 ja 3 ilmaisevat hänen tunteneen sekä Efesoksen että muut Vähän-Aasian seurakunnat.

7. Mikä merkitys on Rylands 457 -papyruksella?

⁷ Tällä 1900-luvulla tehdyt tärkeät käsikirjoituslöydöt puhuvat Johanneksen evankeliumin oikeaperäisyyden puolesta. Yksi niistä on Egyptistä löydetty Johanneksen evankeliumin katkelma, joka tunnetaan nykyään Rylands 457 -papyruksena (P⁵²) ja joka sisältää Johanneksen 18:31–33, 37, 38:n. Sitä säilytetään John Rylandsin kirjastossa Manchesterissa Englannissa. b Siitä, miten se tukee sitä perimätietoa, että Johannes kirjoitti tuon kirjan ensimmäisen vuosisadan lopulla, edesmennyt sir Frederic Kenyon sanoi vuonna 1949 julkaistussa kirjassaan The Bible and Modern Scholarship (Raamattu ja nykytutkimus) sivulla 21: ”Niin pieni kuin se siis onkin, se riittää todistamaan, että tästä evankeliumista tehty käsikirjoitus oli liikkeellä noin vuosina 130–150 luultavasti Egyptin maaseudulla, mistä se löydettiin. Vaikka laskisimme vähimmän mahdollisen ajan teoksen kulkeutumiselle kirjoituspaikastaan, sekin siirtäisi kirjoitusajan taaksepäin niin lähelle ensimmäisen vuosisadan viimeisen vuosikymmenen perinteistä aikamäärää, ettei ole enää mitään syytä asettaa perimätiedon paikkansapitävyyttä kyseenalaiseksi.”

8. a) Mitä merkittävää on Johanneksen evankeliumin johdannossa? b) Miten evankeliumissa todistetaan, että Jeesuksen palvelus kesti kolme ja puoli vuotta?

⁸ Johanneksen evankeliumissa on merkittävä johdanto, jossa Sana, joka oli ”alussa Jumalan luona”, paljastetaan Häneksi, jonka kautta kaikki tuli olemassaoloon. (1:2) Kerrottuaan Isän ja Pojan välisestä arvokkaasta suhteesta Johannes ryhtyy mestarillisesti kuvailemaan Jeesuksen tekoja ja puheita, erityisesti sen syvän rakkauden näkökulmasta, joka yhdistää kaiken Jumalan suurenmoisessa järjestelyssä. Tämä kertomus Jeesuksen maanpäällisestä elämästä käsittää vuodet 29–33, ja siinä mainitaan huolellisesti ne neljä passah-juhlaa, joissa Jeesus oli palveluksensa aikana, ja esitetään siten yksi niistä todistusketjuista, joiden mukaan hänen palveluksensa kesti kolme ja puoli vuotta. Kolmea näistä juhlista sanotaan nimenomaan pääsiäiseksi eli passahiksi. (2:13; 6:4; 12:1; 13:1) Yhteen niistä viitataan ”juutalaisten juhlana”, mutta tekstiyhteyden mukaan sitä vietettiin vähän sen  jälkeen, kun Jeesus sanoi olevan ”vielä neljä kuukautta, ennen kuin elonkorjuu tulee”, mikä ilmaisee, että kyseessä oli passah-juhla, jota vietettiin elonkorjuun alun vaiheilla. – 4:35; 5:1. c

9. Mikä osoittaa Johanneksen evankeliumin olevan täydentävä, mutta esitetäänkö siinä silti kaikkia Jeesuksen palveluksen yksityiskohtia?

⁹ Hyvä uutinen ”Johanneksen mukaan” on suureksi osaksi täydentävä; 92 prosenttia siitä on uutta aineistoa, jota ei ole käsitelty kolmessa muussa evankeliumissa. Silti Johannes päättää kirjansa sanoihin: ”On paljon muutakin, mitä Jeesus teki. Jos se joskus kirjoitettaisiin täysin yksityiskohtaisesti, niin luulen, että kirjoitetut kirjakääröt eivät mahtuisi koko maailmaan.” – 21:25.

JOHANNEKSEN EVANKELIUMIN SISÄLTÖ

10. Mitä Johannes sanoo ”Sanasta”?

¹⁰ Johdanto: ”Sanan” esitteleminen (1:1–18). Kauniin yksinkertaisesti Johannes sanoo, että alussa ”Sana oli Jumalan luona”, että itse elämä tuli hänen välityksellään, että hänestä tuli ”ihmisten valo” ja että Johannes (Kastaja) todisti hänestä. (1:1, 4) Valo oli maailmassa, mutta maailma ei tuntenut häntä. Niistä, jotka ottivat hänet vastaan, tuli Jumalan lapsia, ja he syntyivät Jumalasta. Laki annettiin Mooseksen välityksellä, ja samalla tavoin ”ansaitsematon hyvyys ja totuus tuli olemaan Jeesuksen Kristuksen välityksellä”. – 1:17.

11. Keneksi Johannes Kastaja tunnistaa Jeesuksen, ja kenenä Johanneksen opetuslapset ottavat Jeesuksen vastaan?

¹¹ ”Jumalan Karitsan” esittäminen ihmisille (1:19–51). Johannes Kastaja tunnustaa, että hän ei ole Kristus, mutta sanoo, että hänen jälkeensä tulee eräs, jonka sandaalin nauhaa hän ei ole arvollinen irrottamaan. Kun Jeesus tulee seuraavana päivänä Johannesta kohti, tämä tunnistaa hänet ”Jumalan Karitsaksi, joka ottaa pois maailman synnin”. (1:27, 29) Sitten hän esittelee kaksi opetuslastaan Jeesukselle, ja toinen näistä, Andreas, tuo veljensä Pietarin Jeesuksen luokse. Myös Filippus ja Natanael ottavat Jeesuksen vastaan ’Jumalan Poikana, Israelin Kuninkaana’. – 1:49.

12. a) Mikä on Jeesuksen ensimmäinen ihme? b) Mitä hän tekee ollessaan Jerusalemissa viettämässä palvelusaikansa ensimmäistä passahia?

¹² Jeesuksen ihmeet todistavat, että hän on ”Jumalan Pyhä” (2:1–6:71). Jeesus tekee ensimmäisen ihmeensä Galilean Kaanassa muuttaessaan veden erinomaiseksi viiniksi eräässä hääjuhlassa. Se on hänen ”tunnusmerkkiensä alku, – – ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen”. (2:11) Jeesus menee ylös Jerusalemiin viettämään passah-juhlaa. Tavatessaan temppelissä kaupustelijoita ja rahanvaihtajia hän ottaa ruoskan ja ajaa heidät ulos niin tarmokkaasti, että hänen opetuslapsensa käsittävät seuraavan ennustuksen täyttyvän: ”Into sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut.” (Joh. 2:17; Ps. 69:10 [9]) Hän ennustaa, että hänen oman ruumiinsa temppeli hajotetaan ja pystytetään jälleen kolmessa päivässä.

13. a) Minkä Jeesus osoittaa välttämättömäksi, jotta voisi saada elämän? b) Miten Johannes Kastaja puhuu itsensä ja Jeesuksen välisestä suhteesta?

¹³ Pelokas Nikodeemus tulee Jeesuksen luokse yöllä. Hän tunnustaa, että Jeesus on lähetetty Jumalan luota, ja Jeesus sanoo hänelle, että ihmisen täytyy syntyä vedestä ja hengestä mennäkseen Jumalan valtakuntaan. Taivaasta tulleeseen Ihmisen Poikaan uskominen on välttämätöntä elämän saamiseksi. ”Sillä Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Joh. 3:16) Maailmaan tullut valo on ristiriidassa pimeyden kanssa, ”mutta joka tekee sitä, mikä on totta, se tulee valoon”, sanoo Jeesus lopuksi. Johannes Kastaja saa sitten kuulla Jeesuksen Juudeassa suorittamasta toiminnasta, ja julistaa, että vaikka hän itse ei olekaan Kristus, niin kuitenkin ”sulhasen ystävällä – – on paljon iloa sulhasen äänestä”. (3:21, 29) Jeesuksen täytyy nyt kasvaa ja Johanneksen vähetä.

14. Mitä Jeesus selittää samarialaiselle naiselle Sykarissa, ja mitä seuraa hänen saarnaamisestaan siellä?

¹⁴ Jeesus lähtee jälleen Galileaan. Tomuisena ja ”matkasta väsyneenä” hän istuu lepäämään matkan varrella Sykarissa Jaakobin lähteellä, kun hänen opetuslapsensa ovat kaupungissa ostamassa ruokaa. (4:6) On keskipäivä, kuudes tunti. Muuan samarialainen nainen tulee ammentamaan vettä, ja Jeesus pyytää juotavaa. Sitten hän väsymyksestään huolimatta alkaa puhua naiselle oikeasta ”vedestä”, joka todella virkistää ja joka välittää ikuista elämää niille, jotka palvovat Jumalaa ”hengessä ja totuudessa”. Opetuslapset palaavat ja pyytelevät häntä syömään, ja hän julistaa: ”Minun ruokani on, että minä teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut, ja vien päätökseen hänen työnsä.” Hän viettää vielä kaksi päivää tuolla alueella, niin että monet samarialaiset rupeavat uskomaan, että ”tämä mies on varmasti maailman pelastaja”. (4:24, 34, 42) Saavuttuaan Galilean Kaanaan Jeesus parantaa erään ylhäisen miehen pojan menemättä edes lähellekään tämän vuodetta.

15. Mitä syytöksiä Jeesusta vastaan esitetään Jerusalemissa, mutta mitä hän vastaa arvostelijoilleen?

¹⁵ Jeesus menee jälleen ylös Jerusalemiin juutalaisten juhlaan. Hän parantaa sairaan miehen sapattina, ja se herättää kiivasta arvostelua. Jeesuksen vastaus kuuluu: ”Isäni on tehnyt jatkuvasti työtä tähän asti, ja minä teen jatkuvasti työtä.” (5:17) Juutalaiset johtajat väittävät sitten, että Jeesus on sapatin rikkomisen lisäksi myös pilkannut Jumalaa, tehnyt itsestään Jumalan vertaisen. Jeesus vastaa, että Poika ei voi tehdä yhtään mitään omasta aloitteestaan, vaan on täysin riippuvainen Isästä. Hän esittää sen suurenmoisen lausunnon, että ”kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin” ylösnousemuksessa.  Epäuskoiselle kuulijakunnalleen Jeesus kuitenkin sanoo: ”Kuinka te voitte uskoa, kun otatte vastaan kunniaa toisiltanne ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee ainoalta Jumalalta?” – 5:28, 29, 44.

16. a) Mitä Jeesus opettaa ruoasta ja elämästä? b) Miten Pietari ilmaisee apostolien vakaumuksen?

¹⁶ Kun Jeesus ruokkii ihmeen avulla 5000 miestä viidellä leivällä ja kahdella pienellä kalalla, ihmisjoukko aikoo tarttua häneen tehdäkseen hänestä kuninkaan, mutta hän poistuu vuorelle. Myöhemmin hän ojentaa noita ihmisiä siitä, että he tavoittelevat ”sitä ruokaa – –, joka katoaa”. Sen sijaan heidän tulisi työskennellä ”sitä ruokaa varten, joka pysyy ikuiseen elämään”. Hän osoittaa, että uskominen häneen Poikana merkitsee elämän leivän nauttimista, ja lisää: ”Ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne.” Monet hänen opetuslapsistaan loukkaantuvat tähän ja jättävät hänet. Jeesus kysyy niiltä kahdeltatoista: ”Ette kai te tahdo mennä myös?”, ja Pietari vastaa: ”Herra, kenen luo menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat, ja me olemme tulleet uskomaan ja tietämään, että sinä olet Jumalan Pyhä.” (6:27, 53, 67–69) Tietäen, että Juudas kavaltaa hänet, Jeesus kuitenkin sanoo, että yksi heistä on panettelija.

17. Millainen vaikutus Jeesuksen opetuksella on temppelissä lehtimajanjuhlan aikaan?

¹⁷ ”Valo” ristiriidassa pimeyden kanssa (7:1–12:50). Jeesus menee salaa ylös Jerusalemiin ja näyttäytyy lehtimajanjuhlan ollessa puolivälissä opettaen avoimesti temppelissä. Ihmiset kiistelevät siitä, onko hän todella Kristus. Jeesus sanoo heille: ”En ole tullut omasta aloitteestani, vaan hän, joka on lähettänyt minut, on todellinen, – – ja Hän on lähettänyt minut.” Erään toisen kerran hän korottaa äänensä sanoen ihmisjoukolle: ”Jos jonkun on jano, hän tulkoon minun luokseni ja juokoon.” Jeesusta pidättämään lähetetyt virkailijat palaavat tyhjin käsin ja ilmoittavat papeille: ”Koskaan ei kukaan toinen ihminen ole puhunut sillä tavoin.” Raivostuneina fariseukset vastaavat, ettei yksikään hallitusmiehistä ole uskonut eikä profeettaa ole määrä herättää Galileasta. – 7:28, 29, 37, 46.

18. Miten juutalaiset vastustavat Jeesusta, ja miten hän vastaa?

¹⁸ Puhuessaan taas Jeesus sanoo: ”Minä olen maailman valo.” Niihin ilkeämielisiin syytöksiin, että hän on väärä todistaja, että hän on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja että hän on samarialainen ja demonin riivaama, Jeesus vastaa ponnekkaasti: ”Jos minä kirkastan itseni, minun kunniani ei ole mitään. Isäni kirkastaa minut.” Kun hän julistaa: ”Ennen kuin Aabraham syntyi, olen minä ollut”, juutalaiset yrittävät jälleen riistää hänen henkensä, mutta eivät onnistu siinä. (8:12, 54, 58) Turhautuneina he myöhemmin kuulustelevat miestä, jonka näön Jeesus on ihmeen avulla palauttanut, ja heittävät miehen ulos.

19. a) Miten Jeesus puhuu suhteestaan Isäänsä ja siitä, millä tavalla hän huolehtii lampaistaan? b) Miten hän vastaa juutalaisille näiden uhkaillessa häntä?

¹⁹ Jälleen Jeesus puhuu juutalaisille, tällä kertaa hyvästä paimenesta, joka kutsuu lampaitaan nimeltä ja joka antaa sielunsa lampaiden puolesta, ’jotta heillä olisi elämä yltäkylläisenä’. Hän sanoo: ”Minulla on muita lampaita, jotka eivät ole tästä tarhasta; nekin minun täytyy tuoda, ja ne kuuntelevat minun ääntäni, ja niistä tulee yksi lauma, yksi paimen.” (10:10, 16) Hän kertoo juutalaisille, että kukaan ei voi siepata lampaita hänen Isänsä kädestä, ja sanoo, että hän ja hänen Isänsä ovat yhtä. Jälleen he yrittävät kivittää hänet kuoliaaksi. He syyttävät häntä jumalanpilkasta, mutta vastaukseksi Jeesus muistuttaa heitä siitä, että Psalmien kirjassa eräistä maan mahtavista puhutaan ”jumalina”, kun taas hän on sanonut itseään Jumalan Pojaksi. (Ps. 82:6) Hän kehottaa heitä uskomaan edes hänen tekoihinsa. – Joh. 10:34.

20. a) Minkä huomattavan ihmeen Jeesus tekee seuraavaksi? b) Mihin se johtaa?

²⁰ Betaniasta läheltä Jerusalemia tulee uutinen, että Marian ja Martan veli Lasarus on sairaana. Kun Jeesus saapuu sinne, Lasarus on kuollut ja ollut jo neljä päivää haudassa. Jeesus tekee suunnattoman ihmeen herättäessään Lasaruksen takaisin eloon, ja monet uskovat Jeesukseen. Tämän vuoksi sanhedrin pitää kiireesti erikoiskokouksen, jossa ylimmäisen papin Kaifaan on pakko ennustaa, että Jeesuksen on määrä kuolla kansan puolesta. Kun ylipapit ja fariseukset neuvottelevat tappaakseen Jeesuksen, hän vetäytyy tilapäisesti pois julkisuudesta.

21. a) Miten kansa ja fariseukset suhtautuvat Jeesuksen saapumiseen Jerusalemiin? b) Minkä kuvauksen Jeesus esittää kuolemastaan ja sen tarkoituksesta, ja mitä hän kehottaa kuulijoitaan tekemään?

²¹ Kuusi päivää ennen passahia Jeesus tulee jälleen Betaniaan matkallaan Jerusalemiin, ja Lasaruksen huonekunta pitää häntä vieraanaan. Sitten sapattia seuraavana päivänä, 9:ntenä nisankuuta, hän saapuu Jerusalemiin istuen nuoren aasin selässä suuren ihmisjoukon suosionhuutojen kaikuessa, ja fariseukset sanovat toisilleen: ”[Te ette] saa aikaan yhtään mitään. Katso! Maailma on mennyt hänen peräänsä.” Vehnänjyväkuvauksellaan Jeesus ilmoittaa, että hänet täytyy kylvää kuolemaan, jotta voitaisiin tuottaa hedelmää ikuista elämää varten. Hän pyytää Isäänsä kirkastamaan nimensä, ja taivaasta kuuluu ääni: ”Olen kirkastanut sen ja tulen kirkastamaan sen jälleen.” Jeesus kehottaa kuulijoitaan karttamaan pimeyttä ja vaeltamaan valossa, tulemaan ”valon lapsiksi”. Pimeyden voimien kietoutuessa yhä tiukemmin hänen ympärilleen hän esittää voimakkaan julkisen vetoomuksen, että ihmiset uskoisivat hänen olevan ’valo, joka on tullut maailmaan’. – 12:19, 28, 36, 46.

22. Minkä mallin Jeesus antaa passah-aterialla, ja minkä uuden käskyn hän esittää?

²² Jeesuksen jäähyväisneuvot uskollisille  apostoleille (13:1–16:33). Kesken niiden kahdentoista kanssa nauttimansa passah-illallisen Jeesus nousee, riisuu päällysvaippansa, ottaa pyyhkeen ja jalkojenpesuvadin ja ryhtyy pesemään opetuslastensa jalkoja. Pietari vastustelee, mutta Jeesus sanoo hänelle, että hänenkin jalkansa täytyy pestä. Jeesus kehottaa opetuslapsiaan seuraamaan hänen nöyryyden esimerkkiään, sillä ”orja ei ole suurempi isäntäänsä”. Hän puhuu kavaltajasta ja lähettää sitten Juudaan pois. Sen jälkeen kun Juudas on mennyt ulos, Jeesus alkaa puhua lämpimän ystävällisesti toisten kanssa. ”Minä annan teille uuden käskyn, että rakastatte toisianne; että niin kuin minä olen rakastanut teitä, tekin rakastatte toisianne. Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” – 13:16, 34, 35.

23. Mistä toivosta ja luvatusta auttajasta Jeesus puhuu lohdutukseksi?

²³ Jeesus puhuu seuraajilleen suurenmoisia lohdutuksen sanoja tällä kriittisellä hetkellä. Heidän täytyy uskoa Jumalaan ja myös häneen. Hänen Isänsä talossa on monta asuntoa, ja hän tulee jälleen ja ottaa heidät kotiin luoksensa. ”Minä olen tie ja totuus ja elämä”, sanoo Jeesus. ”Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” Hän lohduttaa seuraajiaan sanoen, että uskon avulla he tulevat tekemään suurempia tekoja kuin hän ja että hän antaa, mitä he pyytävätkin hänen nimessään, jotta hänen Isänsä kirkastettaisiin. Hän lupaa heille toisen auttajan, ”totuuden hengen”, joka opettaa heille kaikki ja palauttaa heidän mieleensä kaiken, mitä hän on heille sanonut. Heidän tulisi iloita siitä, että hän menee Isänsä luo, sillä kuten Jeesus sanoo, ”Isä on minua suurempi”. – 14:6, 17, 28.

24. Mitä Jeesus sanoo apostolien suhteesta itseensä ja Isään, ja mitä siunauksia he saavat?

²⁴ Jeesus puhuu itsestään tosi viiniköynnöksenä ja Isästään viljelijänä. Hän kehottaa heitä pysymään hänen yhteydessään ja sanoo: ”Siinä Isäni kirkastetaan, että te kannatte jatkuvasti paljon hedelmää ja osoittaudutte minun opetuslapsikseni.” (15:8) Miten heidän ilonsa voi tulla täydeksi? Siten, että he rakastavat toisiaan, niin kuin hän on rakastanut heitä. Hän sanoo heitä ystävikseen. Miten kallisarvoinen suhde se onkaan! Maailma tulee vihaamaan heitä, niin kuin se on vihannut häntä, ja se tulee vainoamaan heitä, mutta Jeesus lähettää auttajan todistamaan hänestä ja opastamaan hänen opetuslapsensa koko totuuteen. Heidän senhetkinen murheensa tulee väistymään ilon tieltä, kun hän näkee heidät jälleen, eikä kukaan vie heiltä heidän iloaan. Hänen seuraavat sanansa ovat todella lohduttavat: ”Isä itse on kiintynyt teihin, koska te olette olleet kiintyneitä minuun ja olette uskoneet minun tulleen Isän edustajana.” Heidät tosin hajotetaan, mutta Jeesus sanoo: ”Olen sanonut teille nämä asiat, jotta teillä olisi minun avullani rauha. Maailmassa teillä on ahdistusta, mutta rohkaiskaa mielenne! Minä olen voittanut maailman.” – 16:27, 33.

25. a) Mitä Jeesus tunnustaa rukouksessa Isälleen? b) Mitä hän pyytää itsensä, opetuslastensa ja niiden puolesta, jotka uskovat heidän sanansa kautta?

²⁵ Jeesuksen rukous opetuslastensa puolesta (17:1–26). Rukouksessa Jeesus tunnustaa Isälleen: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” Vietyään päätökseen hänelle määrätyn työn maan päällä Jeesus pyytää nyt, että hänet kirkastettaisiin hänen Isänsä rinnalla sillä kirkkaudella, joka hänellä oli, ennen kuin maailma olikaan. Hän on tehnyt Isänsä nimen ilmeiseksi opetuslapsilleen ja pyytää Isää valvomaan heitä ’oman nimensä takia’. Hän ei rukoile Isää ottamaan heitä pois maailmasta, vaan suojelemaan heitä paholaiselta ja pyhittämään heidät totuuden sanallaan. Jeesus laajentaa rukouksensa käsittämään kaikki ne, jotka vielä uskovat kuultuaan näiden opetuslasten sanan, ”jotta he olisivat kaikki yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minun yhteydessäni ja minä sinun yhteydessäsi, että hekin olisivat meidän yhteydessämme, jotta maailma uskoisi, että sinä olet lähettänyt minut”. Hän pyytää, että nämäkin saisivat hänen kanssaan hänen taivaallisen kirkkautensa, sillä hän on tehnyt Isän nimen heille tunnetuksi, jotta Hänen rakkautensa pysyisi heissä. – 17:3, 11, 21.

26. Mitä kerrotaan Jeesuksen pidätyksestä ja oikeudenkäynnistä?

²⁶ Kristusta kuulustellaan ja hänet pannaan paaluun (18:1–19:42). Jeesus ja hänen opetuslapsensa menevät sitten puutarhaan Kidronin laakson toiselle puolelle. Juudas ilmaantuu sinne sotilasosaston kanssa ja kavaltaa Jeesuksen, joka alistuu tyynesti. Pietari kuitenkin puolustaa häntä miekalla ja saa nuhteet: ”Eikö minun tulisi toki juoda se malja, jonka Isä on minulle antanut?” (18:11) Jeesus viedään sitten sidottuna Hannaan, ylimmäisen papin Kaifaan apen, luokse. Johannes ja Pietari seuraavat vähän matkan päässä, ja Johanneksen ansiosta he pääsevät ylimmäisen papin sisäpihaan, jossa Pietari kieltää kolme kertaa tuntevansa Kristuksen. Ensin Hannas kuulustelee Jeesusta, ja sitten hänet viedään Kaifaan eteen. Sen jälkeen Jeesus viedään roomalaisen maaherran Pilatuksen eteen, ja juutalaiset vaativat äänekkäästi kuolemantuomiota.

27. a) Mitä kysymyksiä Pilatus herättää kuninkuudesta ja vallasta, ja miten Jeesus vastaa? b) Minkä kannan juutalaiset ottavat kuninkuuteen?

²⁷ Pilatuksen kysymykseen: ”Oletko sinä – – kuningas?”, Jeesus vastaa: ”Sinä itse sanot sen, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta.” (18:37) Koska Pilatus ei löydä ainoatakaan pätevää todistetta Jeesuksen syyllisyydestä, hän tarjoutuu vapauttamaan hänet, koska oli tapana vapauttaa joku vanki passahin aikaan, mutta juutalaiset vaativat sen sijaan ryöstäjä Barabbasta. Pilatus ruoskituttaa Jeesuksen ja yrittää jälleen  vapauttaa hänet, mutta juutalaiset huutavat: ”Pane paaluun! Pane paaluun! – – koska hän on tehnyt itsensä Jumalan pojaksi.” Kun Pilatus sanoo Jeesukselle, että hänellä on valta panna hänet paaluun, Jeesus vastaa: ”Sinulla ei olisi yhtään mitään valtaa minua vastaan, ellei sitä olisi suotu sinulle ylhäältä.” Jälleen juutalaiset huutavat: ”Vie pois! Vie pois! – – Ei meillä ole kuningasta, vaan keisari.” Silloin Pilatus luovuttaa hänet paaluun pantavaksi. – 19:6, 7, 11, 15.

28. Mitä tapahtuu Golgatalla, ja mitkä ennustukset siellä täyttyvät?

²⁸ Jeesus viedään ”niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota hepreaksi kutsutaan Golgataksi”, ja hänet pannaan paaluun kahden muun miehen väliin. Pilatus kiinnittää hänen yläpuolelleen nimen ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas”, ja se on kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi, jotta kaikki näkisivät ja ymmärtäisivät sen. (19:17, 19) Jeesus uskoo äitinsä Johanneksen huostaan, ja saatuaan hieman hapanviiniä hän huudahtaa: ”Se on suoritettu!” Sitten hän kallistaa päänsä ja antaa henkensä. (19:30) Ennustusten täyttymykseksi teloitusryhmä heittää hänen vaatteistaan arpaa, jättää hänen säärensä murtamatta ja puhkaisee hänen kylkensä keihäällä. (Joh. 19:24, 32–37; Ps. 22:19 [18]; 34:21 [20]; 22:18 [17]; Sak. 12:10) Jälkeenpäin Arimatiasta kotoisin oleva Joosef ja Nikodeemus valmistavat ruumiin hautaamista varten ja panevat sen lähellä sijaitsevaan uuteen muistohautaan.

29. a) Miten ylösnoussut Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen? b) Mitä Jeesus tähdentää loppusanoissaan Pietarille?

²⁹ Ylösnoussut Kristus ilmestyy (20:1–21:25). Johanneksen todistusketju Kristuksesta päättyy iloiseen ilmoitukseen ylösnousemuksesta. Maria Magdaleena löytää haudan tyhjänä, ja Pietari ja se toinen opetuslapsi (Johannes) juoksevat sinne, mutta näkevät vain käärinliinojen ja pääliinan olevan jäljellä. Maria, joka on jäänyt haudan lähistölle, puhuu kahden enkelin kanssa ja lopulta – kuten hän luulee – puutarhurin kanssa. Kun tämä vastaa: ”Maria!”, hän tuntee heti hänet Jeesukseksi. Seuraavaksi Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen lukittujen ovien takana ja kertoo heille voimasta, jonka he saavat pyhän hengen välityksellä. Poissa ollut Tuomas kieltäytyy uskomasta, mutta Jeesus ilmestyy jälleen kahdeksan päivän kuluttua ja esittää hänelle todisteet, jolloin Tuomas huudahtaa: ”Herrani ja Jumalani!” (20:16, 28) Joitakin päiviä myöhemmin Jeesus tapaa jälleen opetuslapsensa Tiberiaanmeren luona; hän antaa heille suuren kalansaaliin ihmeen välityksellä ja syö sitten aamiaista heidän kanssaan. Hän kysyy Pietarilta kolme kertaa, rakastaako tämä häntä. Kun Pietari kiihkeästi vakuuttaa rakastavansa, Jeesus sanoo painokkaasti: ”Ruoki minun karitsoitani”, ”Paimenna minun pieniä lampaitani”, ”Ruoki minun pieniä lampaitani.” Sitten hän ennustaa, millaisella kuolemalla Pietari tulee kirkastamaan Jumalaa. Pietari kysyy Johanneksesta, ja Jeesus sanoo: ”Jos tahdon hänen jäävän siihen asti kun tulen, niin mitä se sinuun koskee?” – 21:15–17, 22.

MIKSI HYÖDYLLINEN

30. Miten Johannes korostaa erityisesti rakkauden ominaisuutta?

³⁰ Hyvä uutinen ”Johanneksen mukaan” on suoruudessaan voimakas, ja läheisellä ja sydäntä lämmittävällä tavalla siinä kuvaillaan vakuuttavasti Sana, josta tuli Kristus, ja esitetään lähikuva tämän Jumalan voidellun Pojan sanoista ja teoista. Vaikka Johanneksen tyyli ja sanasto ovatkin yksinkertaisia, mikä osoittaa hänet ’koulunkäymättömäksi ja tavalliseksi’ ihmiseksi, hänen sanoissaan on suunnattomasti voimaa. (Apt. 4:13) Hänen evankeliuminsa kohoaa yleviin korkeuksiin kertoessaan Isän ja Pojan välisestä syvästä rakkaudesta sekä siitä siunatusta, rakkaudellisesta suhteesta, johon voi päästä olemalla heidän yhteydessään. Johannes käyttää sanoja ”rakkaus” ja ”rakastaa” useammin kuin kolme muuta evankeliuminkirjoittajaa yhteensä.

31. Mitä suhdetta tähdennetään kautta koko Johanneksen evankeliumin, ja miten sen kuvaileminen huipentuu?

³¹ Sanan ja Isä-Jumalan välillä vallitsi alussa todella loistoisa suhde! Jumalan sallimuksesta ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskuudessamme, ja me näimme hänen kirkkautensa, sellaisen kirkkauden kuin ainosyntyiselle pojalle kuuluu isältä, ja hän oli täynnä ansaitsematonta hyvyyttä ja totuutta”. (Joh. 1:14) Kautta koko Johanneksen kertomuksen Jeesus sitten korostaa, että hän alistuu luottavaisen tottelevaisesti Isän tahtoon. (4:34; 5:19, 30; 7:16; 10:29, 30; 11:41, 42; 12:27, 49, 50; 14:10) Tämän läheisen suhteen kuvaileminen huipentuu loistoisasti Johanneksen 17. luvussa kerrottuun liikuttavaan rukoukseen, jossa Jeesus raportoi Isälleen vieneensä päätökseen sen työn, jonka tämä antoi hänen tehtäväkseen maan päällä, ja lisää: ”Kirkasta siis nyt, Isä, minut rinnallasi sillä kirkkaudella, joka minulla oli rinnallasi, ennen kuin maailma olikaan.” – 17:5.

32. Millä lausunnoilla Jeesus osoittaa oman suhteensa opetuslapsiinsa ja sen, että hän on ainoa kanava, jonka välityksellä elämän siunaukset tulevat ihmiskunnalle?

³² Entä Jeesuksen suhde opetuslapsiinsa? Jeesus osoitetaan jatkuvasti ainoaksi kanavaksi, jonka välityksellä Jumalan siunaukset ulotetaan heille ja koko ihmiskunnalle. (14:13, 14; 15:16; 16:23, 24) Hänestä käytetään seuraavanlaisia nimityksiä: ”Jumalan Karitsa”, ”elämän leipä”, ”maailman valo”, ”hyvä paimen”, ”ylösnousemus ja elämä”, ”tie ja totuus ja elämä” ja ”tosi viiniköynnös”. (1:29; 6:35; 8:12; 10:11; 11:25; 14:6; 15:1) Juuri tässä kuvauksessa ”tosi viiniköynnöksestä” Jeesus ilmaisee sen suurenmoisen ykseyden, joka vallitsee paitsi hänen tosi seuraajiensa ja hänen itsensä välillä myös Isän kanssa. Kantamalla paljon hedelmää he kirkastavat hänen Isäänsä. ”Niin kuin Isä on rakastanut minua  ja minä olen rakastanut teitä, pysykää minun rakkaudessani”, neuvoo Jeesus. – 15:9.

33. Minkä Jeesus ilmaisee rukouksessa palveluksensa tarkoitukseksi?

³³ Hän rukoilee myös Jehovaa todella hartaasti, että kaikki nämä rakkaat ja myös ’ne, jotka uskovat häneen heidän sanansa kautta’, voisivat olla yhtä hänen Isänsä ja hänen kanssaan ja totuuden sanan pyhittämiä. Koko Jeesuksen palveluksen tarkoitus ilmaistaankin suurenmoisella tavalla hänen Isälleen esittämänsä rukouksen viimeisissä sanoissa: ”Minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja tulen tekemään sen tunnetuksi, jotta se rakkaus, jolla olet rakastanut minua, olisi heissä ja minä olisin heidän yhteydessään.” – 17:20, 26.

34. Mitä hyödyllisiä neuvoja Jeesus antoi siitä, miten voi voittaa maailman?

³⁴ Vaikka Jeesus oli jättämässä opetuslapsensa maailmaan, hän ei aikonut jättää heitä vaille auttajaa, ”totuuden henkeä”. Lisäksi hän antoi heille ajankohtaisia neuvoja heidän suhteestaan maailmaan ja osoitti heille, miten he voivat voittaa ”valon lapsina”. (14:16, 17; 3:19–21; 12:36) ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te olette todella minun opetuslapsiani”, sanoi Jeesus, ”ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät.” Pimeyden lapsille hän sitä vastoin sanoi: ”Te olette isästänne Panettelijasta ja tahdotte tehdä isänne halujen mukaan. – – hän [ei] pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole.” Päättäkäämme siis pysyä aina lujina totuudessa, ’palvoa Isää hengessä ja totuudessa’ ja ammentaa voimaa Jeesuksen sanoista: ”Rohkaiskaa mielenne! Minä olen voittanut maailman.” – 8:31, 32, 44; 4:23; 16:33.

35. a) Mitä Jeesus todistaa Jumalan valtakunnasta? b) Miksi Johanneksen evankeliumi antaa syyn onnellisuuteen ja kiitollisuuteen?

³⁵ Kaikki tämä liittyy myös Jumalan valtakuntaan. Jeesus todisti ollessaan tuomittavana: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi osa tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, jottei minua luovutettaisi juutalaisille. Mutta näin ollen minun valtakuntani ei ole täältä.” Vastaukseksi Pilatuksen kysymykseen hän taas sanoi: ”Sinä itse sanot sen, että olen kuningas. Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta. Jokainen, joka on totuuden puolella, kuuntelee minun ääntäni.” (18:36, 37) Onnellisia ovat tosiaankin ne, jotka kuuntelevat ja jotka ’syntyvät uudelleen’ voidakseen ”mennä Jumalan valtakuntaan” Kuninkaan yhteydessä. Onnellisia ovat ”muut lampaat”, jotka kuuntelevat tämän Paimen-Kuninkaan ääntä ja saavat elämän. On tosiaan syytä olla kiitollinen Johanneksen evankeliumista, sillä se kirjoitettiin, ”jotta uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja jotta teillä uskomisen takia olisi elämä hänen nimensä avulla”. – 3:3, 5; 10:16; 20:31.

[Alaviitteet]

[Tutkistelukysymykset]