Raamatun 55. kirja: Toinen Timoteukselle

Kirjoittaja: Paavali

Kirjoituspaikka: Rooma

Kirjoitus päättyi: n. 65 ya.

1. Mikä vaino leimahti Roomassa vuoden 64 tienoilla ja mistä ilmeisestä syystä?

 PAAVALI oli jälleen vankina Roomassa. Tämän toisen vankeusajan olosuhteet olivat kuitenkin paljon ankarammat kuin ensimmäisen. Oli noin vuosi 65. Vuoden 64 heinäkuussa Roomassa oli raivonnut suuri tulipalo, joka oli aiheuttanut laajalti tuhoa kymmenessä kaupungin neljästätoista kaupunginosasta. Roomalaisen historioitsijan Tacituksen mukaan keisari Nero ei pystynyt ”hälventämään ikäviä huhupuheita jotka väittivät, että tulipalo oli tahallisesti sytytetty. Lopettaakseen nämä puheet Nero teki syntipukeiksi kansan kristityiksi nimittämät, rikostensa takia vihatut henkilöt, ja rankaisi heitä valikoiduin kidutuksin. – – [Sitten vangittiin] suunnaton joukko muita, joita ei syytetty niinkään tuhopoltosta kuin vihasta ihmissukua kohtaan. Tuhoon tuomittujen kustannuksella pilailtiin. Heitä annettiin eläinten taljoihin puettuina koirien raadeltaviksi tai naulittiin ristiin. Illan hämärtyessä heitä käytettiin soihtuina yötä valaisemaan. Nero oli luovuttanut puutarhansa tätä näytelmää varten – –. Tämä sai kuitenkin aikaan sääliä uhreja kohtaan – –, sillä heitä ei uskottu tuhottavan yleisen edun vuoksi vaan yhden henkilön julmuuden tyydyttämiseksi.” a

2. Millaisissa olosuhteissa Paavali kirjoitti 2. Timoteuksen kirjeen, ja miksi hän puhuu arvostavasti Onesiforuksesta?

² Todennäköisesti tämän väkivaltaisen vainon aallon aikaan Paavali joutui jälleen vangiksi Roomaan. Tällä kertaa hän oli kahleissa. Hän ei odottanut vapautusta, vaan ainoastaan lopullista tuomiota ja teloitusta. Vieraita kävi vain harvoin, sillä olihan jokainen, joka avoimesti tunnustautui kristityksi, vaarassa joutua pidätetyksi ja kidutettavaksi kuolemaan asti. Paavali saattoi siksi kirjoittaa arvostavasti Efesoksesta tulleesta vieraastaan: ”Herra suokoon armoa Onesiforuksen huonekunnalle, koska hän on usein tuonut minulle virvoitusta, eikä hän ole hävennyt kahleitani. Päinvastoin, kun hän sattui olemaan Roomassa, hän etsi minua ahkerasti ja löysi minut.” (2. Tim. 1:16, 17) Kirjoittaessaan kuolemanuhan alaisena Paavali sanoo olevansa ”Kristuksen Jeesuksen apostoli Jumalan tahdosta sen elämän lupauksen mukaan, joka on Kristuksen Jeesuksen yhteydessä”. (1:1) Paavali tiesi, että häntä odotti elämä Kristuksen yhteydessä. Hän oli saarnannut monissa tunnetun maailman tärkeimmistä kaupungeista Jerusalemista Roomaan ja kenties aina Espanjassa saakka. (Room. 15:24, 28) Hän oli juossut uskollisesti loppuun asti. – 2. Tim. 4:6–8.

3. Milloin 2. Timoteuksen kirje kirjoitettiin, ja miten se on hyödyttänyt kristittyjä kautta aikojen?

³ Kirje kirjoitettiin luultavasti noin vuonna 65, juuri ennen Paavalin marttyyrikuolemaa. Timoteus oli todennäköisesti yhä Efesoksessa, sillä Paavali oli kehottanut häntä jäämään sinne. (1. Tim. 1:3) Nyt Paavali kehottaa kahdesti Timoteusta tulemaan hänen luokseen pian ja pyytää häntä tuomaan mukanaan Markuksen sekä päällysviitan ja kirjakääröt, jotka Paavali oli jättänyt Troaaseen. (2. Tim. 4:9, 11, 13, 21) Koska tämä kirje kirjoitettiin niin kriittisenä aikana, se rohkaisi voimakkaasti Timoteusta ja on jatkuvasti rohkaissut tosi kristittyjä hyödyllisellä tavalla tuosta ajasta lähtien.

4. Mikä osoittaa 2. Timoteuksen kirjeen olevan oikeaperäinen ja kanoninen?

⁴ Toisen Timoteuksen kirjeen oikeaperäisyyden ja kanonisuuden todistavat samat seikat, joita käsiteltiin jo 1. Timoteuksen kirjeen yhteydessä. Varhaiset kirjoittajat ja selittäjät, muun muassa 100-luvulla  elänyt Polykarpos, hyväksyivät tämän kirjeen ja käyttivät sitä.

TOISEN TIMOTEUKSEN KIRJEEN SISÄLTÖ

5. Millainen usko Timoteuksella on, mutta mitä hänen tulisi jatkuvasti tehdä?

⁵ ’Terveellisten sanojen mallista kiinni pitäminen’ (1:1–3:17). Paavali sanoo Timoteukselle, että hän ei koskaan unohda tätä rukouksissaan ja että hän kaipaa tämän näkemistä. Hänen mieleensä muistuu ’se usko ilman ulkokultaisuutta’, joka Timoteuksella on ja joka oli ensiksi hänen isoäidillään Looiksella ja äidillään Eunikella. Timoteuksen tulisi kohentaa kuin tulta hänessä olevaa lahjaa, ’sillä Jumala ei antanut pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja tervemielisyyden hengen’. Älköön hän sen tähden hävetkö todistamista ja pahan kärsimistä hyvän uutisen puolesta, koska Jumalan ansaitsematon hyvyys on tehty ilmeiseksi Pelastajan, Kristuksen Jeesuksen, ilmeiseksi tulon välityksellä. Timoteuksen tulisi pitää ”jatkuvasti kiinni niiden terveellisten sanojen mallista”, jotka hän on Paavalilta kuullut, ja varjella sitä haltuunsa uskottuna hyvänä omaisuutena. – 1:5, 7, 13.

6. Minkä neuvon Paavali antaa opettamisesta, ja miten Timoteus voi olla hyväksytty työmies ja kunniallinen astia?

⁶ Timoteuksen tulee uskoa Paavalilta oppimansa asiat ”uskollisille miehille, jotka vuorostaan tulevat olemaan riittävän päteviä opettamaan toisia”. Timoteuksen tulisi osoittautua hyväksi Kristuksen Jeesuksen sotilaaksi. Sotilas karttaa sekaantumista liiketoimintaan. Lisäksi se, joka seppelöidään urheilukisoissa, kilpailee sääntöjen mukaan. Saadakseen käsityskykyä Timoteuksen tulisi ajatella jatkuvasti Paavalin sanoja. On tärkeää muistaa ja muistuttaa toisia siitä, että ”Jeesus Kristus herätettiin kuolleista ja että hän oli Daavidin siementä” ja että pelastus ja ikuinen kirkkaus Kristuksen yhteydessä sekä hallitseminen kuninkaana hänen kanssaan ovat niiden valittujen palkintoja, jotka kestävät. Timoteuksen on tehtävä kaikkensa osoittautuakseen Jumalalle hyväksytyksi työmieheksi ja kartettava tyhjiä puheita, jotka loukkaavat sitä, mikä on pyhää, ja leviävät kuin kuolio. Suuressa talossa kunniallinen astia pidetään erillään kunniattomasta, ja Paavali kehottaa myös Timoteusta: ”Pakene siis nuoruudelle ominaisia haluja, mutta pyri vanhurskauteen, uskoon, rakkauteen, rauhaan yhdessä niiden kanssa, jotka huutavat avukseen Herraa puhtaasta sydämestä.” Herran orjan on oltava hellävarainen kaikkia kohtaan, pätevä opettamaan, sellainen joka opettaa lempeästi. – 2:2, 8, 22.

7. Miksi henkeytetty Raamattu on erityisen hyödyllinen ”viimeisinä päivinä”?

⁷ ”Viimeisinä päivinä” on oleva kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä, ja ihmisiä, jotka osoittautuvat pettymykseksi jumalisesta antaumuksesta antamaansa vaikutelmaan nähden ja ”jotka aina ovat oppimassa eivätkä silti milloinkaan kykene tulemaan totuuden täsmälliseen tuntemukseen”. Timoteus on kuitenkin läheisesti seurannut Paavalin opetusta, hänen elämänkulkuaan ja vainojaan, joista Herra vapautti hänet. Hän lisää: ”Niin, kaikkia, jotka haluavat elää jumalista antaumusta osoittaen Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, tullaan myös vainoamaan.” Timoteuksen tulisi kuitenkin pysyä siinä, minkä hän on oppinut pienokaisesta asti ja mikä voi tehdä hänet viisaaksi pelastumista varten, sillä ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”. – 3:1, 7, 12, 16.

8. Mitä Paavali kehottaa Timoteusta tekemään, ja miten Paavali tässä yhteydessä riemuitsee?

⁸ Palveluksen suorittaminen täydelleen (4:1–22). Paavali kehottaa Timoteusta ’saarnaamaan sanaa’ hellittämättä. (4:2) Tulee aika, jolloin ihmiset eivät kestä terveellistä opetusta ja kääntyvät väärien opettajien puoleen, mutta pysyköön Timoteus järkevänä, ’tehköön evankelistan työn ja suorittakoon palveluksensa täydelleen’. Käsittäen kuolemansa olevan aivan lähellä Paavali riemuitsee siitä, että hän on taistellut hyvän taistelun, että hän on päättänyt juoksun ja säilyttänyt uskon. Nyt hän odottaa luottavaisena palkintoa, ”vanhurskauden kruunua”. – 4:5, 8.

9. Millaista luottamusta Herran voimaan Paavali ilmaisee?

⁹ Paavali kehottaa Timoteusta tulemaan hänen luokseen pian ja antaa ohjeita matkasta. Kun Paavali esitti ensimmäisen puolustuksensa, kaikki jättivät hänet, mutta Herra valoi häneen voimaa, jotta saarnaaminen suoritettaisiin täydelleen kansojen keskuudessa. Hän tosiaan luottaa siihen, että Herra vapauttaa hänet kaikesta pahasta työstä ja pelastaa hänet taivaalliseen Valtakuntaansa.

MIKSI HYÖDYLLINEN

10. a) Mitä ”koko Raamatun” erityistä hyötyä 2. Timoteuksen kirjeessä korostetaan, ja mitä kohti kristittyjen tulisi ponnistella? b) Mitä vaikutusta tulee karttaa, ja miten sen voi tehdä? c) Mikä on jatkuvasti kiireellisen tärkeää?

¹⁰ ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen.” Mihin tarkoitukseen hyödyllinen? Paavali sanoo toisessa kirjeessään Timoteukselle: ”Opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön.” (3:16, 17) Näin tässä kirjeessä korostetaan ”opettamisen” hyödyllisyyttä. Kaikki vanhurskautta rakastavat haluavat nykyään noudattaa kirjeen viisaita neuvoja ponnistellessaan tullakseen Sanan opettajiksi ja tehdessään kaikkensa tullakseen Jumalan hyväksytyiksi työmiehiksi, ’jotka käsittelevät totuuden sanaa oikein’. Nykyään, samoin kuin Timoteuksen ajan Efesoksessakin, on niitä, jotka harrastavat ”tyhmiä ja tietämättömyyttä osoittavia kiistelyjä”, jotka ”aina ovat oppimassa eivätkä silti milloinkaan kykene tulemaan totuuden täsmälliseen tuntemukseen” ja jotka hylkäävät ”terveellisen opetuksen” suosiessaan sellaisia opettajia, jotka kutkuttavat heidän korviaan heidän itsekkäiden  halujensa mukaan. (2:15, 23; 3:7; 4:3, 4) Tämän saastuttavan maailmallisen vaikutuksen karttamiseksi on tarpeellista pitää ”jatkuvasti kiinni – – terveellisten sanojen mallista” uskossa ja rakkaudessa. Lisäksi yhä useampien on kiireellisen tärkeää tulla Timoteuksen, ”Jumalan ihmisen”, tavoin ”riittävän päteviksi opettamaan toisia” sekä seurakunnan sisä- että ulkopuolella. Onnellisia ovat kaikki ne, jotka ottavat kannettavakseen tämän vastuun ja tulevat ’päteviksi opettamaan lempeästi’ ja jotka saarnaavat sanaa ”kaikella pitkämielisyydellä ja opetustaidolla”! – 1:13; 2:2, 24, 25; 4:2.

11. Mitä neuvoja annetaan nuorista ja nuorille?

¹¹ Paavalin sanojen mukaan Timoteus oli Looiksen ja Euniken rakkaudellisen opetuksen ansiosta tuntenut pyhät kirjoitukset ”pienokaisesta asti”. Sanat ”pienokaisesta asti” ilmaisevat myös sen, milloin on aika aloittaa lasten opettaminen Raamatun avulla nykyään. Mutta entä jos alkuinnostuksen tuli alkaa sammua myöhempinä vuosina? Paavali neuvoo kohentamaan tuota tulta uudelleen ”voiman ja rakkauden ja tervemielisyyden” hengessä säilyttäen uskon, jossa ei ole ulkokultaisuutta. Hän sanoi, että ”viimeisinä päivinä” on oleva kriittisiä aikoja, jolloin esiintyy rikollisuutta ja vääriä opetuksia. Sen vuoksi varsinkin nuorten ja kaikkien muidenkin on todella tarpeellista ’pysyä järkevinä kaikessa ja suorittaa palveluksensa täydelleen’. – 3:15; 1:5–7; 3:1–5; 4:5.

12. a) Miten Paavali kiinnitti huomion Valtakunta-Siemeneen, ja mitä hän toivoi? b) Miten Jumalan palvelijoilla voi nykyään olla samanlainen mielen asenne kuin Paavalilla?

¹² Palkinto on kilpailemisen arvoinen. (2:3–7) Paavali kiinnittää tässä yhteydessä huomion Valtakunta-Siemeneen sanoen: ”Muista, että Jeesus Kristus herätettiin kuolleista ja että hän oli Daavidin siementä saarnaamani hyvän uutisen mukaan.” Paavali toivoi pysyvänsä tuon Siemenen yhteydessä. Myöhemmin hän puhuu lähestyvästä teloituksestaan voitonriemuisin sanoin: ”Tästä lähtien minulle on varattuna vanhurskauden kruunu, jonka Herra, vanhurskas tuomari, antaa minulle palkaksi sinä päivänä, ei kuitenkaan vain minulle, vaan myös kaikille niille, jotka ovat hänen ilmeiseksi tuloaan rakastaneet.” (2:8; 4:8) Miten onnellisia ovatkaan kaikki ne, jotka voivat ajatella monia vuosia kestänyttä uskollista palvelustaan ja sanoa samoin! Se vaatii kuitenkin sitä, että palvelee nyt nuhteettomana rakastaen Jeesuksen Kristuksen ilmeiseksi tuloa ja osoittaa samanlaista luottamusta kuin Paavali osoitti kirjoittaessaan: ”Herra on vapauttava minut kaikesta pahasta työstä ja pelastava minut taivaalliseen valtakuntaansa. Hänelle olkoon kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.” – 4:18.

[Alaviite]

[Tutkistelukysymykset]