Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Raamatun 8. kirja: Ruut

Raamatun 8. kirja: Ruut

Raamatun 8. kirja: Ruut

Kirjoittaja: Samuel

Kirjoituspaikka: Israel

Kirjoitus päättyi: n. 1090 eaa.

Tapahtumien aika: 11 v tuomarien hallitessa

1. a) Miksi Ruutin kirja ei ole pelkkä rakkauskertomus? b) Mikä erityinen maininta Ruutista on Raamatussa?

 RUUTIN kirja on ihastuttava näytelmä, joka huipentuu Booaan ja Ruutin kauniiksi rakkauskertomukseksi. Se ei ole kuitenkaan pelkkä rakkausidylli. Sen tarkoitus ei ole viihdyttää. Kirjassa valotetaan Jehovan tarkoitusta tuottaa Valtakunnan perillinen, ja siinä ylistetään hänen uskollista rakkauttaan. (Ruut 1:8; 2:20; 3:10) Jehovan rakkauden laajuus näkyy siinä, että hän valitsi yhdeksi Jeesuksen Kristuksen esiäidiksi moabilaisnaisen, pakanajumala Kemoksen entisen palvojan, joka kääntyi tosi uskontoon. Ruut on yksi niistä neljästä naisesta, jotka mainitaan nimeltä Abrahamista Jeesukseen johtavassa sukuluettelossa. (Matt. 1:3, 5, 16) Ruut on Esterin ohella toinen niistä kahdesta naisesta, joiden mukaan on nimetty Raamatun kirja.

2. Milloin Ruutin kirjan tapahtumat sattuivat, milloin kirja kirjoitettiin, ja kuka sen kirjoitti?

2 ”Ja tapahtui niinä päivinä, jolloin tuomarit jakoivat oikeutta . . .” Näillä sanoilla alkaa Ruutin kirjan kiehtova kertomus, ja niistä voidaan ymmärtää, että itse kirja kirjoitettiin myöhemmin, Israelin kuninkaiden aikaan. Kirjassa kerrotut tapahtumat käsittävät kuitenkin noin 11 vuoden ajanjakson tuomarien ajalta. Vaikka kirjoittajan nimeä ei sanotakaan, hän oli hyvin todennäköisesti Samuel, joka näyttää kirjoittaneen myös Tuomarien kirjan ja joka oli kuninkaiden kauden alun huomattava uskon mies. Koska loppujakeet ilmaisevat Daavidin olleen jo saamassa mainetta, kirjoitusaika sijoittuisi noin vuoteen 1090 eaa. Samuel, joka tunsi hyvin Jehovan lupauksen Juudan heimon ”leijonasta” ja jota Jehova oli käyttänyt tuohon heimoon kuuluvan Daavidin voitelemiseen Israelin kuninkaaksi, oli varmasti syvästi kiinnostunut Daavidiin asti ulottuvan sukuluettelon muistiinmerkitsemisestä. – 1. Moos. 49:9, 10; 1. Sam. 16:1, 13; Ruut 1:1, UM; 2:4; 4:13, 18–22.

3. Mitkä tosiasiat vahvistavat Ruutin kirjan kanonisuuden?

3 Ruutin kirjan kanonista arvovaltaa ei ole koskaan kiistetty. Siitä annettiin riittävä vahvistus, kun Ruut sisällytettiin Jehovan henkeytyksestä Matteuksen 1:5:ssä esitettyyn Jeesuksen sukuluetteloon. Juutalaiset ovat aina tunnustaneet Ruutin kirjan kuuluvan heprealaiseen kaanoniin. Ei ole siksi yllättävää, että tämän kirjan katkelmia on tavattu muiden kanonisten kirjojen joukosta Kuolleenmeren kirjakääröissä, joista ensimmäiset löytyivät vuonna 1947. Ruutin kirja on lisäksi täysin sopusoinnussa Valtakuntaa koskevien Jehovan tarkoitusten sekä Mooseksen lain vaatimusten kanssa. Vaikka israelilaisia olikin kielletty solmimasta avioliittoja epäjumalia palvovien kanaanilaisten ja moabilaisten kanssa, kielto ei koskenut Ruutin kaltaisia vierasmaalaisia, jotka omaksuivat Jehovan palvonnan. Lunastus- ja lankousavioliittolakia noudatetaan Ruutin kirjassa kaikkia yksityiskohtia myöten. – 5. Moos. 7:1–4; 23:3, 4; 25:5–10.

RUUTIN KIRJAN SISÄLTÖ

4. Minkä päätöksen Ruut joutuu tekemään, ja mitä hänen valintansa ilmaisee hänen palvontamuodostaan?

4 Ruutin päätös pysyä Noomin luona (1:1–22). Kertomuksen alkaessa Israelissa vallitsee nälänhätä. Betlehemiläinen mies nimeltä Elimelek ylittää Jordanin vaimonsa Noomin ja kahden poikansa, Mahlonin ja Kiljonin, kanssa asettuakseen joksikin aikaa asumaan Moabin maahan. Pojat menevät siellä naimisiin moabilaisten naisten, Orpan ja Ruutin, kanssa. Murhenäytelmä rikkoo perhepiirin, kun ensin kuolee isä ja myöhemmin tämän kaksi poikaa. Jäljelle jää kolme lapsetonta leskinaista, eikä Elimelekille jää siementä. Kuultuaan, että Jehova on jälleen kääntänyt huomionsa Israeliin antamalla kansalleen leipää, Noomi päättää matkustaa takaisin kotimaahansa Juudaan. Miniät lähtevät hänen mukaansa. Noomi pyytää hartaasti heitä palaamaan Moabiin ja anoo, että Jehova uskollisessa rakkaudessaan antaisi heille miehet heidän omasta kansastaan. Lopulta Orpa palaa ”oman kansansa ja jumalansa luo”, mutta Ruut, joka on vilpittömästi ja lujasti kääntynyt Jehovan palvontaan, pysyy tiukasti Noomin luona. Hänen päätöksensä ilmenee kauniisti seuraavissa sanoissa: ”Mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne tulla haudatuksi. Herra rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos muu kuin kuolema erottaa meidät.” (1:15–17) Leskeksi jäänyt ja lapseton Noomi, jonka nimi merkitsee ’miellyttävyyteni’, ehdottaa kuitenkin itselleen nimeä Maara, joka merkitsee ’katkera’.

5. Mitä erinomaisia ominaisuuksia Ruut ilmaisee, ja miten Booas rohkaisee häntä?

5 Ruut poimii tähkiä Booaan pellolla (2:1–23). Saavuttuaan Betlehemiin Ruut saa Noomilta luvan poimia tähkiä ohrankorjuussa. Booas, pellon omistaja, vanhahko juutalainen ja Ruutin apen, Elimelekin, lähisukulainen, huomaa hänet. Vaikka Jumalan laki suo Ruutille poimijan oikeudet, hän osoittaa nöyryyttä pyytämällä lupaa työskennellä pellolla. (3. Moos. 19:9, 10) Se suodaan auliisti, ja Booas käskee Ruutin poimia ainoastaan hänen pellollaan hänen nuorten naistensa kanssa. Kerrottuaan kuulleensa Ruutin uskollisesta käytöksestä Noomia kohtaan hän rohkaisee häntä seuraavin sanoin: ”Jehova palkitkoon menettelysi, ja tulkoon sinulle täysi palkka Jehovalta, Israelin Jumalalta, jonka siipien alta olet tullut etsimään turvaa.” (Ruut 2:12, UM) Tuona iltana Ruut jakaa anteliaasti työnsä hedelmät Noomin kanssa ja selittää, että hänen menestyksensä tähkien poimimisessa on Booaan hyväntahtoisuuden ansiota. Noomi näkee tässä Jehovan käden ja sanoo: ”Siunatkoon häntä Jehova, joka ei ole luopunut uskollisesta rakkaudestaan eläviä ja kuolleita kohtaan. – – Se mies on meille sukua. Hän on lunastajiamme.” (2:20, UM) Booas on tosiaankin lähisukulainen, joka voi laillisesti herättää jälkeläisiä Noomille kuolleen Elimelekin nimessä. Ruut jatkaa tähkien poimimista Booaan pelloilla, kunnes ohrankorjuu ja vehnänkorjuu päättyvät.

6. Miten Ruut pyytää lunastusavioliittoa, ja miten Booas vastaa siihen?

6 Booas menee lunastajana naimisiin Ruutin kanssa (3:1–4:22). Koska Noomi itse on tullut liian vanhaksi synnyttämään jälkeläisiä, hän neuvoo Ruutia menemään hänen sijastaan lunastusavioliittoon. Tällaisena tärkeänä aikana maanomistajien oli tapana itse valvoa viljan viskaamista, joka tehtiin illalla, jotta kuuman päivän jälkeen puhaltavia tuulenpuuskia voitiin käyttää hyväksi. Todennäköisesti Booas myös nukkuu puimatantereella, ja sieltä Ruut löytää hänet. Ruut menee hiljaa hänen luokseen, nostaa peitettä hänen jalkopäästään ja asettuu makuulle. Booaan herätessä keskiyöllä Ruut ilmoittaa, kuka hän on, ja sen tavanomaisen menettelyn mukaisesti, jota naiset noudattivat vaatiessaan oikeuttaan lankousavioliittoon, hän pyytää Booasta levittämään liepeensä hänen ylitseen. a Booas julistaa: ”Jehova siunatkoon sinua, tyttäreni”, ja kiittää häntä siitä, ettei hän ole intohimosta tai ahneudesta lähtenyt nuorten miesten perään. Ruut ei suinkaan ole sellainen, joka ehdottaisi epäpuhdasta suhdetta, vaan hänellä on ”oivallisen naisen” maine. (3:10, 11, UM) Booas kuitenkin kertoo nyt hänelle, että on olemassa toinen, häntä läheisempi lunastaja ja että hän neuvottelee tämän kanssa aamulla. Ruut makaa hänen jalkopäässään aamuun asti. Sitten Booas antaa Ruutille lahjaksi viljaa, ja tämä palaa Noomin luo, joka innokkaasti tiedustelee, miten hänen kävi.

7. Miten Booas neuvottelee avioliitosta, ja mikä siunaus siitä koituu?

7 Booas menee varhain kaupungin portille etsimään lunastajaa. Hän ottaa kymmenen kaupungin vanhinta todistajiksi ja antaa ensin tuolle lähimmälle sukulaiselle tilaisuuden lunastaa kaiken, mikä oli kuulunut Elimelekille. Tekeekö mies sen? Hän vastaa heti myöntävästi, kun näyttää siltä, että hän voi lisätä rikkauttaan. Mutta kun hän saa tietää vaatimuksesta, että hänen on mentävä lankousavioliittoon Ruutin kanssa, hän rupeaa pelkäämään oman perintönsä puolesta ja osoittaa sitten laillisesti kieltäytymisensä riisumalla sandaalinsa. Raamatussa ei kerrota hänen nimeään, vaan hän saa ainoastaan kunniattoman maininnan ”sinä siellä”. Samojen todistajien edessä Booas sitten lunastaa Ruutin vaimokseen. Jostakin itsekkäästä syystäkö? Ei, vaan ”ettei vainajan nimi häviäisi”. (4:1, 10) Kaikki katselijat pyytävät Jehovan siunausta tälle rakkaudelliselle järjestelylle, ja tuo siunaus tosiaan osoittautuu suurenmoiseksi. Ruut synnyttää pojan Booaalle tämän vanhalla iällä, ja Noomista tulee lapsen hoitaja. Poikaa kutsutaan ”Noomin – – pojaksi”, ja hänen nimekseen pannaan Oobed. – 4:17.

8. Mikä myös osoittaa, että lupauksen Siemenen tuottaminen tapahtuu Jehovan järjestelyn avulla?

8 Ruutin kirjan loppujakeissa esitetään sukuluettelo Pereksestä Booaan kautta Daavidiin. Jotkut kriitikot ovat väittäneet, ettei kaikkia sukupolvia ole lueteltu, koska näin pitkän ajanjakson kuluessa on täytynyt olla enemmän ihmisiä. Pitääkö tämä paikkansa? Vai siunattiinko kutakin hyvin pitkällä iällä ja vanhoilla päivillä saadulla pojalla? Jälkimmäinen päätelmä voisi olla oikea, mikä korostaisi sitä, että luvatun Siemenen tuottaminen tapahtuu Jehovan järjestelyn ja ansaitsemattoman hyvyyden eikä ihmisen luonnollisen kyvyn avulla. Joissakin muissa tilanteissa Jehova käytti voimaansa samalla tavalla, esimerkiksi Iisakin, Samuelin ja Johannes Kastajan syntymän yhteydessä. – 1. Moos. 21:1–5; 1. Sam. 1:1–20; Luuk. 1:5–24, 57–66.

MIKSI HYÖDYLLINEN

9. Missä suhteissa Ruutin kirjan näytelmän päähenkilöt ovat erinomaisia esimerkkejä meille nykyään eläville?

9 Tämä ilahduttava kertomus on totisesti hyödyllinen auttaessaan vanhurskautta rakastavia rakentamaan lujan uskon. Kaikki tämän jännittävän näytelmän päähenkilöt osoittivat huomattavaa uskoa Jehovaan, ja he ”saivat todistuksen uskonsa välityksellä”. (Hepr. 11:39) Heistä tuli erinomaisia esimerkkejä meille nykyään eläville. Noomi ilmaisi syvää luottamusta Jehovan uskolliseen rakkauteen. (Ruut 1:8; 2:20) Ruut jätti halukkaasti kotimaansa palvoakseen Jehovaa; hän osoittautui uskolliseksi ja alistuvaiseksi sekä halukkaaksi tekemään työtä. Booaan harras arvostus Jehovan lakia kohtaan ja hänen nöyrä suostumisensa Jehovan tahdon tekemiseen sekä hänen rakkautensa uskollista Noomia ja uutteraa Ruutia kohtaan saivat hänet käyttämään etuaan lunastusavioliiton solmimiseksi.

10. Miksi Ruutin kirjan kertomuksen tulisi vahvistaa luottamustamme Valtakuntaa koskeviin lupauksiin?

10 Jehovan avioliittojärjestelyä ja tässä tapauksessa lunastusavioliittoa käytettiin hänen kunniakseen. Jehova oli Booaan ja Ruutin avioliiton Järjestäjä, ja hän siunasi sen uskollisen rakkautensa mukaisesti; hän käytti sitä keinona säilyttää katkeamattomana se Juudan kuninkaallinen sukuhaara, joka johti Daavidiin ja lopulta Suurempaan Daavidiin, Jeesukseen Kristukseen. Sen, miten valppaasti Jehova piti huolta Valtakunnan Perillisen tuottamisesta laillisen järjestelynsä mukaan, tulisi vahvistaa luottamustamme ja saada meidät odottamaan innokkaina ja luottavaisina kaikkien Valtakuntaa koskevien lupausten täyttymistä. Sen tulisi kannustaa meitä olemaan ahkeria nykyisessä elonkorjuutyössä luottaen saavamme täyden palkan Jehovalta, hengellisen Israelin Jumalalta, jonka ’siipien alta olemme tulleet etsimään turvaa’ ja jonka Valtakuntaa koskevat tarkoitukset etenevät niin loistoisasti kohti lopullista täyttymistään. (2:12, UM) Ruutin kirja on jälleen yksi tärkeä rengas tuohon Valtakuntaan johtavassa kertomuksessa!

[Alaviite]

a Insight on the Scriptures, 2. osa, s. 829.

[Tutkistelukysymykset]