1. LUKU

Miten puhua isälle ja äidille?

”Yritin tosissani kertoa isälle ja äidille, miltä minusta tuntui, mutta se tuli ulos jotenkin väärällä tavalla ja he keskeyttivät minut. Vaati paljon rohkeutta puhua heille – mutta kaikki meni pieleen!” (Rosa)

PIENEMPÄNÄ kysyit neuvoja luultavasti aina ensin vanhemmiltasi. Kerroit heille niin pienet kuin isotkin asiat. Ilmaisit vapaasti ajatuksesi ja tunteesi ja luotit heidän neuvoihinsa.

Nyt sinusta voi kuitenkin tuntua, että vanhempasi eivät enää ymmärrä sinua. Edie-niminen tyttö kertoo: ”Eräänä iltana aterialla aloin itkeä ja purkaa tunteitani. Isä ja äiti kyllä kuuntelivat, mutta minusta tuntui, etteivät he  ymmärtäneet.” Mitä sitten tapahtui? Edie jatkaa: ”Menin omaan huoneeseeni itkemään!”

Toisinaan taas et ehkä mielelläsi avaudu vanhemmillesi. ”Juttelen isän ja äidin kanssa monista asioista”, sanoo Christopher, ”mutta joskus on parempi, etteivät he tiedä aivan kaikkea, mitä ajattelen.”

Onko väärin pitää jotkin ajatukset ominaan? Ei välttämättä, kunhan ei ole vilpillinen (Sananlaskut 3:32). Joka tapauksessa vaikka vanhempasi eivät näyttäisi ymmärtävän sinua tai haluaisit jättää kertomatta heille jotakin, yksi asia on varma: sinun on tärkeää puhua heille, ja heidän on tärkeää tietää, mitä mielessäsi liikkuu.

Älä hellitä!

Jossain mielessä vanhempien kanssa puhuminen on kuin autolla ajamista. Jos tiellä tulee vastaan este, ajaja ei lopeta matkantekoa siihen vaan etsii toisen reitin. Seuraavassa kaksi esimerkkiä.

ESTE 1 Haluat puhua, mutta vanhempasi eivät näytä kuuntelevan. Nuori Leah sanoo: ”Isän kanssa on vaikea jutella. Joskus kun kerron hänelle jotain, hän voi kesken kaiken havahtua ja kysyä, puhunko hänelle.”

KYSYMYS: Mitä jos Leahin tosiaan täytyy saada keskustella jostain ongelmasta? Hänellä on ainakin kolme vaihtoehtoa.

 Vaihtoehto A

Huutaa isälle. Leah huutaa: ”Kuuntelisit edes! Tämä on tärkeää!”

Vaihtoehto B

Lakata puhumasta isälle. Leah ei enää edes yritä puhua ongelmastaan.

Vaihtoehto C

Palata asiaan paremmalla hetkellä. Leah puhuu myöhemmin ongelmastaan isälle kasvotusten tai kirjoittaa hänelle kirjeen.

Mikä vaihtoehto olisi sinun mielestäsi paras? ․․․․․

Katsotaanpa, mihin eri vaihtoehdot todennäköisesti johtaisivat.

Isän huomio on hajaantunut, eikä hän siksi huomaa tyttärensä turhautumista. Jos Leah valitsee vaihtoehdon A, isä ei ehkä käsitä, miksi tytär alkaa yhtäkkiä huutaa. Isä tuskin on halukkaampi kuuntelemaan, eikä Leah sitä paitsi ilmaise kunnioitusta häntä kohtaan (Efesolaisille 6:2). Vaihtoehto A johtaa selvästikin pattitilanteeseen.

Vaihtoehto B on ehkä helpoin, mutta ei viisain. Sananlaskujen 15:22:ssa sanotaan: ”Suunnitelmat raukeavat, missä ei ole luottamuksellista  puhetta.” Selvittääkseen ongelmat Leahin täytyy puhua isälleen, ja hän voi auttaa tytärtään vain jos tietää, mitä tämän elämässä tapahtuu. Puhumattomuudella ei siis saavuteta mitään.

Jos Leah taas valitsee vaihtoehdon C, hän ei anna puhumisen tiellä olevien esteiden muodostaa umpikujaa, vaan yrittää puhua asiasta myöhemmin. Ja jos hän päättää kirjoittaa isälleen kirjeen, olo voi helpottua saman tien. Lisäksi kirjeessä hänen voi olla helpompi pukea sanoiksi, mitä hänellä oikeastaan on mielessään. Lukiessaan kirjeen isä saa tietää, mitä tytär halusi kertoa hänelle, ja hän saattaa ymmärtää tämän ahdinkoa paremmin. Vaihtoehto C hyödyttää siis sekä Leahia että hänen isäänsä.

Mitä muita vaihtoehtoja Leahilla voisi olla? Kirjoita tähän oma ehdotuksesi ja todennäköinen lopputulos.

․․․․․

ESTE 2 Vanhempasi haluavat jutella, mutta sinä et. ”Mikään ei ole kamalampaa kuin se, että rankan koulupäivän jälkeen aletaan heti pommittaa kysymyksillä”, sanoo Sarah. ”En halua edes ajatella koulua, mutta isä ja äiti alkavat heti kysellä, millainen päivä oli ja oliko mitään ongelmia.” Epäilemättä Sarahin vanhemmat tarkoittavat pelkkää  hyvää. Hän kuitenkin valittaa: ”Väsyneenä ja stressaantuneena ei huvita puhua koulusta.”

KYSYMYS: Mitä Sarah voisi tehdä? Samoin kuin edellisessä esimerkissä tässäkin on vähintään kolme vaihtoehtoa.

Vaihtoehto A

Olla puhumatta mitään. Sarah sanoo: ”Antakaa minun olla rauhassa. En halua puhua nyt.”

Vaihtoehto B

Puhua kaikesta huolimatta. Stressaantuneisuudesta huolimatta Sarah vastailee nihkeästi vanhempiensa kysymyksiin.

Vaihtoehto C

Lykätä koulusta puhumista tuonnemmaksi mutta jutella vanhempiensa kanssa nyt jostain muusta. Sarah ehdottaa, että he puhuisivat koulusta toisella kertaa, kun hän on paremmalla tuulella. Sitten hän sanoo aitoa kiinnostusta ilmaisten: ”Millainen teidän päivänne oli? Sattuiko mitään erityistä?”

Mikä vaihtoehto olisi sinun mielestäsi paras? ․․․․․

Katsotaanpa taas, mihin eri vaihtoehdot todennäköisesti johtaisivat.

Sarah on stressaantunut ja haluton puhumaan. Jos hän valitsee vaihtoehdon A, hän on edelleen stressaantunut mutta tuntee lisäksi syyllisyyttä ärähdettyään vanhemmilleen (Sananlaskut 29:11).

Vanhemmat eivät pidä hänen purkauksestaan eivätkä  sitä seuraavasta hiljaisuudesta. He voivat olettaa tyttärensä salaavan jotakin ja alkavat ehkä entistä kovemmin yrittää saada häntä avautumaan, mikä tietenkin turhauttaa Sarahia entisestään. Tämä vaihtoehto johtaa lopulta pattitilanteeseen.

Vaihtoehto B on selvästikin parempi valinta. Ainakin Sarah puhuu vanhempiensa kanssa. Mutta koska ajatustenvaihto ei lähde sydämestä, heidän kaikkien todellinen tavoite – rentoutunut ja avoin keskustelu – jää toteutumatta.

Jos Sarah kuitenkin valitsee vaihtoehdon C, hänestä tuntuu paremmalta, koska koulusta puhumista lykätään tuonnemmaksi. Vanhemmat arvostavat sitä, että hän yrittää jutella heidän kanssaan, joten hekin ovat tyytyväisiä. Tämä vaihtoehto takaa todennäköisesti parhaan lopputuloksen, sillä molemmat osapuolet soveltavat Filippiläiskirjeen 2:4:n neuvoa: ”Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta.” (Kirkkoraamattu 1992.)

 Sanasi voidaan ymmärtää väärin

Muista, että toisinaan se, mitä sanot, voi kuulostaa vanhempien korvissa joltakin muulta kuin oli tarkoitus. Vanhempasi voivat esimerkiksi kysyä sinulta, miksi olet huonolla tuulella. Vastaat: ”En halua puhua siitä.” Vanhempasi kuitenkin kuulevat: ”En luota teihin niin paljon, että avautuisin teille. Puhun ongelmasta kyllä ystävilleni mutta en teille.” Tee seuraava tehtävä. Kuvittele, että kohtaat vaikean ongelman ja isäsi tai äitisi tarjoutuu auttamaan.

Sinä sanot: ”Ei hätää. Minä selviän tästä itsekin.”

Vanhempasi voivat kuulla: ․․․․․

Sinun olisi ehkä parempi sanoa: ․․․․․

Mikä on asian ydin? Valitse sanasi huolella. Pidä äänensävysi kunnioittavana. (Kolossalaisille 4:6.) Näe vanhemmat liittolaisina, älä vihollisina. Sinähän tarvitset kaikki mahdolliset tukijoukot, kun pyrit selviytymään kohtaamistasi haasteista.

SEURAAVASSA LUVUSSA

Entä jos sinä kyllä keskustelet vanhempiesi kanssa, mutta keskustelu muuttuu aina riitelyksi?

AVAINRAAMATUNKOHTA

”Puhun suoraan sydämestäni ja puhun vilpittömästi.” (Job 33:3; William Beck, The Holy Bible in the Language of Today.)

VINKKI

Jos sinusta tuntuu vaikealta istua keskustelemaan vanhempiesi kanssa jostakin ongelmasta, keskustelkaa siitä, kun olette kävelyllä, ajatte autolla tai menette ostoksille.

TIESITKÖ?

Aivan kuten sinusta voi olla vaikeaa keskustella vakavista asioista vanhempiesi kanssa, hekin voivat tuntea olonsa vaivautuneeksi ja epävarmaksi, kun he yrittävät puhua tällaisista asioista sinun kanssasi.

TOIMINTASUUNNITELMA!

Kun minusta seuraavan kerran tuntuu, etten halua puhua vanhemmilleni, aion ․․․․․

Jos isä tai äiti yrittää saada minut puhumaan asiasta, josta en halua puhua, aion sanoa: ․․․․․

Haluan kysyä vanhemmiltani tästä aiheesta: ․․․․․

MITÄ AJATTELET?

● Mikä merkitys oikealla ajoituksella on hyvässä ajatustenvaihdossa? (Sananlaskut 25:11.)

● Miksi vanhemmille puhuminen maksaa vaivan? (Job 12:12.)

[Huomioteksti s. 10]

”Isän ja äidin kanssa ei aina ole helppo puhua, mutta kun avautuu heille, tuntuu kuin raskas taakka putoaisi hartioilta.” (Devenye.)

[Kuva s. 8]

Matkan ei tarvitse päättyä tiellä olevaan esteeseen. Sinunkin on mahdollista ohittaa keskustelun este ja puhua vanhempiesi kanssa.