Paikka, jossa säilytetään turvassa rahaa ja arvoesineitä; tavallisesti rakennus tai huone. 4. Mooseksen kirjan 31:54 viittaa siihen, että jo muinainen ”kohtaamisteltta” oli tavallaan pyhä aarteisto, jossa säilytettiin kultalahjoituksia. Jerikosta saadut arvoesineet ’kuuluivat Jehovalle’, ja ne annettiin ”Jehovan huoneen aarteistoon”, mistä voidaan päätellä, että tabernaakkelin yhteydessä oli jonkinlainen aarteisto (Jos 6:17, 24). Leeviläisiä nimitettiin valvomaan lahjoitettuja aarteita ja Jumalalle pyhitettyä sotasaalista (1Ai 26:20–28). Myös Salomon rakentamassa temppelissä oli aarteisto, jossa säilytettiin kultaa ja hopeaa ja temppelin kallisarvoisia välineitä (1Ku 7:51; 2Ai 5:1).

Kuninkaiden hallitessa Israelia oli olemassa myös kuninkaallinen aarteisto, aarrekammio (2Ku 20:13; 24:13; 2Ai 32:27, 28; Jer 38:11). Vuosien varrella viholliset veivät toistuvasti  saaliikseen arvoesineitä, jotka kuuluivat kuninkaan aarteistoon ja Jehovan huoneen aarteistoon, tai niillä lahjottiin pakanakansoja (1Ku 14:26; 15:18; 2Ku 12:18; 14:14; 16:8; 18:15; 24:13).

Danielin 1:2:ssa sanotaan babylonialaisten aarteistosta, että Nebukadnessar vei Jehovan huoneen kallisarvoiset välineet ”jumalansa aarrekammioon”. Eräässä babylonialaisessa kirjoituksessa kuvataan Nebukadnessarin sanovan Merodakin temppelistä: ”Minä varastoin sinne hopeaa ja kultaa ja kallisarvoisia kiviä – – ja sijoitin sinne valtakuntani aarteiston.” (Vrt.  Esr 1:8.) Babylonialaisilla on saattanut olla toissijaisia aarteistoja eli rahastoja eri puolilla valtakuntaa (Da 3:2). Persialaisilla oli tällainen järjestely, ja heillä paikalliset rahastonhoitajat säilyttivät osan satraappien keräämistä verorahoista (Esr 7:20, 21). Ainakin Persian pääaarteistot toimivat myös kuninkaallisina arkistoina, ja niissä säilytettiin kullan ja arvoesineiden lisäksi tärkeitä asiakirjoja (Esr 6:1, 2; Est 3:9).

Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset. Jeesuksen ollessa maan päällä Jerusalemin temppelissä oli osa, jota kutsuttiin ”rahastohalliksi” (Joh 8:20). Se sijaitsi ilmeisesti alueella, jota sanottiin naisten esipihaksi. Rabbiinisten lähteiden mukaan tässä Herodeksen uudelleen rakentamassa temppelissä oli 13 rahalipasta, jotka oli sijoitettu muurin viereen eri puolille esipihaa. (Mišna, Šekalim 2:1; 6:1, 5.) Ne olivat trumpetin muotoisia, niiden yläpäässä oli pieni aukko, ja ihmiset laittoivat niihin erilaisia lahjoituksia (Mr 12:41). Papit eivät laittaneet tähän pyhään rahastoon niitä hopearahoja, jotka Juudas heitti temppeliin, sillä heidän sanojensa mukaan ne olivat ”veren hinta” (Mt 27:6). Tässä temppelissä uskotaan olleen myös suuri aarteisto, johon rahalippaista kootut rahat vietiin.