Yksi filistealaisten viidestä tärkeimmästä kaupungista, joita heidän ”akseliruhtinaansa” hallitsivat, ja ilmeisesti Filistean väärän jumalan Dagonin palvonnan uskonnollinen keskus. Muut tärkeät kaupungit olivat Gat, Gaza, Askelon ja Ekron. (Jos 13:3.) Asdodin ajatellaan olevan nykyinen Isdud (Tel Ashdod), joka sijaitsee n. 6 km nykyisestä, rannikolla sijaitsevasta Asdodista eteläkaakkoon ja sisämaahan päin.

Asdod mainitaan ensimmäisen kerran Joosuan 11:22:ssa Gazan ja Gatin kanssa paikkana, jossa jäljelle jääneet jättimäiset anakilaiset asuivat. Koska Asdod oli rakennettu kukkulalle ja koska se sijaitsi Egyptistä pitkin rannikkoa halki Palestiinan kulkevan sotilastien varrella, sillä oli sotilaallisesti strateginen asema. Kun israelilaiset valloittivat maan, se annettiin ympäristökylineen Juudalle (Jos 15:46, 47), mutta ilmeisesti sen asukkaat kuuluivat niihin ”alatasangon asukkaisiin”, joita ei kyetty häätämään, ”koska heillä oli rautaviikatteiset sotavaunut” (Tu 1:19).

Filistealaiskaupungit näyttävät olleen valtansa huipulla kuningas Saulin aikaan. Ennen Saulin kuninkuutta filistealaiset aiheuttivat israelilaisille ankaran tappion Eben-Eserissä ja ottivat haltuunsa liiton arkun, jonka he sitten veivät Asdodiin ja sijoittivat Dagonin temppeliin oman jumalansa kuvapatsaan viereen. Sen jälkeen kun Dagonin kuvapatsasta oli kahdesti halvennettu ihmeen välityksellä, asdodilaiset alkoivat kärsiä niin vakavasta peräpukamavitsauksesta, että se synnytti heidän keskuudessaan pakokauhun. Filistealaisten akseliruhtinaiden neuvottelu johti siihen, että arkkua lähdettiin viemään Gatin kaupunkiin, jolloin vitsaus levisi sinnekin. Seitsemän kuukauden kuluttua arkku oli matkalla takaisin Israeliin kultainen uhrilahja mukanaan. (1Sa 5:1–6:18; ks. FILISTEA, FILISTEALAISET.)

Vaikka kuningas Daavid aiheuttikin filistealaisille useita tappioita, heidän tärkeimmät kaupunkinsa pysyivät ilmeisesti itsenäisinä kuningas Ussian aikaan asti (829–778 eaa.). Ussian sanotaan olleen ”sotakoneiden” tekijä (2Ai 26:15), ja 2. Aikakirjan 26:6:ssa kerrotaan, että Ussia ”lähti taistelemaan filistealaisia vastaan ja murtautui läpi Gatin muurin ja Jabnen muurin ja Asdodin muurin, minkä jälkeen hän  rakensi kaupunkeja Asdodin alueelle ja filistealaisten keskuuteen”.

Asdodin alue ei ilmeisesti pysynyt Juudan alaisuudessa, sillä myöhemmät tekstit osoittavat, että Assyrian kuningas Sargon II pani viralta paikallisen kuninkaan, jonka nimi oli Azuri, ja asetti hänen tilalleen Ahimiti-nimisen miehen. Sargon lähti kapinan vuoksi sotaretkelle Filisteaa vastaan, valloitti Gatin, ”Asdudun” (Asdodin) ja ”Asdudimmun” (Merenranta-Asdodin, ilmeisesti erillisen, merenrannalla sijainneen paikan). Tämä voi olla Jesajan 20:1:ssä mainittu sotaretki, joka osittain täytti Aamoksen 1:8:n profetian. Seuraavalla vuosisadalla Herodotos (Historiateos, II, 157) kertoo, että farao Psammetik (Psammetikos) piiritti Asdodia (Azotosta) 29 vuotta.

Assyrian kuninkaan Sanheribin kivisärmiössä kerrotaan, että ”Mitinti Asdodista” toi hänelle ylellisiä lahjoja ja suuteli hänen jalkojaan, ja lisäksi siinä sanotaan Juudan kuninkaasta Hiskiasta (745–717 eaa.): ”Hänen kaupunkinsa, jotka minä olin ryöstänyt, minä otin pois hänen maastaan ja luovutin ne Mitintille, Asdodin kuninkaalle.” (Ancient Near Eastern Texts, toim. J. B. Pritchard, 1974, s. 287, 288.) Asdod tuntuu Jeremian päiviin (v:n 647 eaa. jälkeen) mennessä heikentyneen siinä määrin, että hän puhui ”Asdodin jäännöksestä” (Jer 25:20). Nebukadnessar, jonka hallituskausi alkoi 624 eaa., mainitsee Asdodin kuninkaan yhtenä Babylonin hovin vangeista. (Vrt. Sef 2:4.)

Pakkosiirtolaisuuden jälkeenkin Asdod oli israelilaisiin kohdistuvan vastarinnan keskus (Ne 4:7), ja Nehemia nuhteli ankarasti niitä juutalaisia, jotka olivat ottaneet itselleen asdodilaisia vaimoja ja saaneet siten poikia, jotka puhuivat ”asdodia, eikä kukaan heistä osannut puhua juudaa” (Ne 13:23, 24). Makkabilaisaikaan Juudas Makkabi hyökkäsi epäjumalanpalvelusta harjoittavaan Asdodiin (josta käytettiin nimeä Azotos) n. 163 eaa., ja myöhemmin sinne hyökkäsi hänen veljensä Joonatan (Jonatan) n. 148 eaa., ja tässä toisessa hyökkäyksessä Dagonin temppeli poltettiin poroksi (1. Makkabilaiskirja 5:68; 10:84).

On huomionarvoista, että Sakarjan profetiassa viitattiin aikaan, jolloin vierasmaalaiset valtaisivat Asdodin. Ilmeisesti sen vuoksi, että syntyperäistä filistealaisväestöä ja filistealaishallintoa ei enää olisi, profeetallinen sana kuului: ”Avioton poika on asettuva Asdodiin.” (Sak 9:6.)

Roomalaiset rakensivat kaupungin uudelleen noin vuonna 55 eaa., ja siitä käytettiin yleensä sen kreikankielistä nimeä Azotos. Evankelista Filippos kulki saarnamatkallaan Asdodin halki, kuten Apostolien tekojen 8:40:ssä kerrotaan.