Tämä nimi annettiin ”Siionin linnoitukselle” sen jälkeen kun se oli valloitettu jebusilaisilta (2Sa 5:6–9). Tämän osan katsotaan olevan Morianvuorelta etelään kulkeva vuorenharjanne. Se sijaitsi siis sen paikan eteläpuolella, johon Salomo myöhemmin rakensi temppelin. Nykyään se on kapea eteläinen tasanne, joka sijaitsee huomattavasti Morianvuorta alempana. Tällä alueella suoritettiin laajoja louhintatöitä varsinkin keisari Hadrianuksen hallituskaudella, jolloin rakennettiin roomalaista Aelia Capitolina -nimistä kaupunkia vuoden 135 tienoilla. Ilmeisesti sen korkeus veti siis muinoin paremmin vertoja Morianvuorelle, vaikka se sijaitsi silloinkin temppelin sijaintipaikkaa alempana. (Kuvat, 1. osa, s. 747 ja 2. osa, s. 947.)

Tämä oli erittäin sopiva paikka ”linnoitukselle”, koska sitä suojasivat kolmelta puolelta syvät laaksot, lännessä Tyropoioninlaakso ja idässä Kidroninlaakso, joka yhtyy vuorenharjanteen eteläkärjessä Hinnominlaaksoon (1Ai 11:7). Kaupunki tarvitsi enemmälti puolustusta vain pohjoisessa, ja siellä harjanne taas kapeni, mikä teki sinne hyökkäämisen tavattoman vaikeaksi. Tämän ”Daavidin kaupungin”  pohjoisrajaa ei ole vielä saatu tarkoin selville, mutta jotkut tutkijat pitävät todennäköisenä edellä mainittua kapeaa kohtaa. Vuosisatojen kuluessa laaksot ovat paljolti täyttyneet jätteistä, minkä vuoksi paikan strateginen sijainti ja vahvuus eivät ole enää yhtä selvästi nähtävissä. Muinaisen Daavidin kaupungin kokonaispinta-alan on arvioitu olleen 4–6 ha.

Kidroninlaaksossa, lähellä sen vuorenharjanteen itärinteen alaosaa, jolla linnoitus sijaitsi, on Gihon-niminen lähde (1Ku 1:33). Arkeologiset kaivaukset viittaavat siihen, että kallion läpi oli muinoin louhittu kuiluun johtava tunneli, jota pitkin pääsi tuolle lähteelle tarvitsematta mennä kaupungin muurien ulkopuolelle. On arveltu, että Joab ja hänen miehensä pystyivät tunkeutumaan linnoitukseen ja valtaamaan sen nimenomaan kiipeämällä ylös tätä kuilua pitkin (2Sa 5:8; 1Ai 11:5, 6).

Nimitys ”Daavidin kaupunki” johtui siitä, että Daavid oli tehnyt siitä kuninkaallisen asuinpaikkansa hallittuaan seitsemän ja puoli vuotta Hebronissa. Tänne rakennettiin tyroslaisen Hiramin avustuksella Daavidin ”setripuinen talo”. (2Sa 5:5, 9, 11; 7:2.) Daavid haetutti liiton arkun Obed-Edomin talosta Daavidin kaupunkiin, ja hänen vaimonsa Mikal näki Daavidin talon ikkunasta kulkueen lähestyvän (2Sa 6:10–16; 1Ai 15:1, 29). Kuninkaan kuoltua hänet haudattiin tähän kaupunkiin, mikä tuli tavaksi monia muitakin Daavidin sukuhaaran hallitsijoita haudattaessa (1Ku 2:10).

Salomon hallituskaudesta eteenpäin. Salomo siirsi liiton arkun vastarakennettuun temppeliin, joka sijaitsi tilavammalla tasanteella Daavidin kaupungin pohjoispuolella. Se, että ’Jehovan liiton arkku tuotiin ylös Daavidin kaupungista’, osoittaa temppelialueen sijainneen ylempänä ja Morianvuoren olleen korkeampi kuin eteläinen vuorenharjanne (1Ku 8:1). Mentyään naimisiin faraon tyttären kanssa Salomo oli sijoittanut hänet Daavidin kaupunkiin (1Ku 3:1). Mutta uuden, lähemmäksi temppelialuetta rakennetun asuintalon valmistuttua hän siirsi vaimonsa pois Daavidin kaupungista, koska sitä pidettiin pyhänä siksi, että arkku oli asetettu sinne (1Ku 9:24; 2Ai 8:11). Salomo toteutti muitakin rakennushankkeita Daavidin kaupungissa, ja Hiskia teki siellä korjaustöitä valmistautuessaan Assyrian kuninkaan Sanheribin hyökkäykseen (1Ku 11:27; 2Ai 32:5). Hiskia ohjasi myös Gihonin lähteen vedet Daavidin kaupungin länsipuolelle ilmeisesti kallioon hakatun tunnelin kautta, jonka on havaittu yhdistävän tuon lähteen vuorenharjanteen lounaisrinteellä olevaan Siloaminlammikkoon (2Ai 32:30). Hänen poikansa ja seuraajansa Manasse rakensi Kidroninlaakson puoleiselle itärinteelle ulkomuurin (2Ai 33:14).

Edellä mainittujen raamatunkohtien perusteella on ilmeistä, että vaikka Jerusalemin alue laajeni ajan kuluessa, Daavidin kaupunki pysyi sen selvästi erottuvana osana. Näin oli vielä Babylonin pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeenkin, sillä joitakin kaupungin piirteitä mainitaan niiden työryhmien yhteydessä, jotka korjasivat kaupungin muureja (Ne 3:15, 16). ”Daavidin kaupungin Portaikko” johti ilmeisesti alas kaupungin eteläreunalta (Ne 12:37). Täällä tehdyt kaivaukset ovat paljastaneet osia tuollaisesta portaikosta, ja vielä nykyäänkin karkeatekoiset kallioon hakatut portaat johtavat alas kukkulalta tässä kohdassa.

Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa nimitystä ”Daavidin kaupunki” käytetään Betlehemistä, Daavidin ja Jeesuksen syntymäkaupungista (Lu 2:4, 11; Joh 7:42). (Ks. JERUSALEM.)