Oikeus, joka kuului luonnostaan isän esikoispojalle. Sekä heprealainen että kreikkalainen ’esikoisoikeutta’ tarkoittava sana (bekho·rahʹ; prō·to·toʹki·a) johtuvat sanoista, joiden perusmerkitys on ’esikoinen’.

Patriarkaalisessa järjestelmässä vanhimmasta pojasta tuli isän kuoleman jälkeen perheen pää, jolla oli valtaa muihin nähden niin kauan kuin he kuuluivat tuohon huonekuntaan. Hänen velvollisuutensa oli huolehtia isänsä huonekunnan jäsenistä. Hän peri myös isänsä aseman perheen edustajana Jehovan edessä. Esikoinen sai yleensä isän erikoissiunauksen (1Mo 27:4, 36; 48:9, 17, 18). Lisäksi hänellä oli oikeus saada kaksi osaa isän omaisuudesta, ts. hän sai kaksi kertaa niin paljon kuin kukin hänen veljistään. Mooseksen lain alaisuudessa mies, jolla oli useampia kuin yksi vaimo, ei voinut ottaa vanhimmalta pojalta esikoisoikeutta ja antaa sitä erikoisesti rakastamansa vaimon pojalle (5Mo 21:15–17).

Patriarkaalisina aikoina isä saattoi jostain syystä siirtää esikoisoikeuden toiselle pojalle. Esimerkiksi Ruuben menetti esikoisoikeutensa sen vuoksi, että hän syyllistyi haureuteen isänsä sivuvaimon kanssa (1Ai 5:1, 2). Esikoinen saattoi myydä esikoisoikeutensa jollekulle veljistään. Esimerkiksi Esau, joka halveksi esikoisoikeuttaan, myi sen veljelleen Jaakobille yhdestä ateriasta (1Mo 25:30–34; 27:36; Hpr 12:16). Jaakobin ei sanota missään vedonneen ostamaansa esikoisoikeuteen, jotta hän olisi saanut kaksinkertaisen osuuden Iisakin omaisuudesta (joka oli irtainta eli henkilökohtaista omaisuutta, sillä Iisak ei omistanut muuta maata kuin Makpelan kedon, jossa oli hautapaikaksi tarkoitettu luola). Jaakob oli kiinnostunut hengellisten asioiden, ts. Abrahamille annetun siementä koskevan lupauksen, siirtymisestä perheelleen (1Mo 28:3, 4, 12–15).

Israelin kuningassuvuissa esikoisoikeuteen näyttää liittyneen myös oikeus valtaistuimen perimiseen (2Ai 21:1–3). Jehova oli kuitenkin Israelin varsinainen Kuningas ja Jumala, ja hän syrjäytti tuon oikeuden silloin, kun se oli hänen tarkoitustensa mukaista, kuten Salomon tapauksessa (1Ai 28:5).

Jeesuksella Kristuksella, ”koko luomakunnan esikoisella”, joka on aina uskollinen Isälleen Jehova Jumalalle, on esikoisoikeus, jonka perusteella hänet on asetettu ”kaiken perilliseksi” (Kol 1:15; Hpr 1:2). (Ks. PERINTÖ.)