Jerusalemin etelä- ja lounaispuolella sijaitseva laakso, joka alkaa suurin piirtein nykyiseltä Jaffanportilta, kulkee etelään, kääntyy sitten kaupungin lounaiskulmassa jyrkästi itään ja jatkuu kaupungin eteläreunaa pitkin, kunnes yhtyy Tyropoionin ja Kidronin laaksoihin kaupungin kaakkoisnurkkauksen lähistöllä. Siitä käytetään myös nimiä ”Hinnomin pojan (poikien) laakso” ja pelkkä ”Laakso”, kuten sanassa ”Laaksoportti” (Jos 15:8; 2Ku 23:10; Ne 3:13), ja se on mahdollisesti Jeremian 31:40:ssä mainittu ’ruumiiden ja rasvaisen tuhkan alatasanko’. Henkilöä, jonka mukaan laakso on ehkä saanut nimensä, ei tunneta, ei myöskään nimen ”Hinnom” merkitystä. (Ks. kuva, 2. osa, s. 949.)

Hinnominlaakso levenee vähän ennen kohtaa, jossa se yhtyy Tyropoionin ja Kidronin laaksoihin. Tofet sijaitsi todennäköisesti niillä main (2Ku 23:10). Laakson eteläsivulla, lähellä sen itäpäätä sijaitsee perimätiedon mukaan Akeldama, ”Veriketo” eli se savenvalajan keto, joka ostettiin Juudaksen 30 hopearahalla (Mt 27:3–10; Ap 1:18, 19). Ylempänä laakso on melko kapea ja syvä, ja sen kalliopengermillä on monia hautakammioita.

Hinnominlaakso muodosti osan Juudan ja Benjaminin heimojen välisestä rajasta. Juudan alue sijaitsi sen eteläpuolella, joten Jerusalem oli Benjaminin alueella kuten Joosuan 15:1, 8; 18:11, 16:ssa kuvaillaan. Nykyisin laakson nimi on Wadi er-Rababi (Ge Ben Hinnom).

Juudan luopiokuningas Ahas suitsutti tässä laaksossa uhrisavua ja poltti oman poikansa (omia poikiaan) tulessa (2Ai 28:1–3). Ahasin pojanpoika kuningas Manasse teki pahaa vielä laajemmassa mitassa ja pani myös ”omat poikansa kulkemaan tulen läpi Hinnomin pojan laaksossa” (2Ai 33:1, 6, 9). Kuningas Josia, joka oli Manassen pojanpoika, lopetti nämä inhottavat menot Tofetissa saastuttamalla ja häpäisemällä tuon paikan, jolloin hän teki siitä palvontaan kelpaamattoman todennäköisesti siten, että hän levitti sinne luita tai jätteitä (2Ku 23:10).

Jeremia, joka profetoi kuninkaiden Josian, Jehoahasin, Jojakimin, Jojakinin ja Sidkian päivinä, julisti Jehovan tuomion kansakunnan synneistä, joista huomattavimpia oli iljettävä  lasten uhraaminen Molekille. Hänen käskettiin viedä joitakin kansan ja pappien vanhimpia Hinnominlaaksoon Tofetin alueelle Ruukunsirujenportista (Tuhkakasojenportista), joka sijaitsi Jerusalemin kaakkoiskulmassa. Siellä hän julisti Jehovan sanat: ”Katso, päivät tulevat – –, jolloin tätä paikkaa ei enää sanota Tofetiksi eikä Hinnomin pojan laaksoksi, vaan tappolaaksoksi.” Sitten hän särki savipullon heidän silmiensä edessä ja jatkoi Jehovan tuomion julistamista: ”Niin minä tulen murskaamaan tämän kansan ja tämän kaupungin; ja Tofetiin haudataan, kunnes ei ole enää paikkaa minne haudata.” (Jer 19:1, 2, 6, 10, 11.) Surmattuja – ei Molekille uhrattuja vaan Jumalan tuomitsemia pahoja – olisi siis niin paljon, että ruumiita jäisi virumaan laaksoon hautaamatta. Tämä saastuttaisi sen vielä pahemmin kuin Josia oli sen saastuttanut.

Jeremian profeetalliset sanat eivät välttämättä tarkoita sitä, että vielä hänenkin aikanaan olisi uhrattu Molekille, vaan sitä, että Jehova rankaisisi kansaa sen menneiden ja nykyisten tekojen ja sen vuodattaman viattoman veren vuoksi, varsinkin Manassen hallituskaudella esitettyjen ihmisuhrien vuoksi. Profeetta kertoi eräässä toisessa julistuksessa kansalle, että sitä rangaistaisiin sen vuoksi, mitä Manasse oli tehnyt (Jer 15:4; vrt. 2Ku 23:26; Jer 32:30–35). Lisäksi Jeremian 19:3:ssa esitetty Jeremian julistus on rinnakkainen sille, mitä sanotaan 2. Kuninkaiden kirjan 21:12:ssa. Israelilaiset harjoittivat kuitenkin varmasti epäjumalanpalvelusta vielä Jeremian aikanakin, mikä todistaa, etteivät he olleet katuneet vähääkään Manassen hallituskaudella tekemiään törkeitä syntejä. Jeremian 2:23:ssa Jeremia saattaa tarkoittaa Hinnomia kiinnittäessään Juudan huomion sen synteihin, jotka liittyivät epäjumalanpalvelukseen.

Jerusalemin muurin porteista olivat Hinnominlaakson varrella todennäköisesti Kulmaportti kaupungin luoteiskulmassa, Laaksoportti sen lounaiskulmassa ja Ruukunsirujenportti (Tuhkakasojenportti) lähellä kohtaa, jossa Hinnominlaakso yhtyi Tyropoionin ja Kidronin laaksoihin (2Ku 14:13; Ne 2:13; 12:31; Jer 19:2). Kulmaportin ja Laaksoportin välissä Hinnominlaakson rinteet ovat niin jyrkät, ettei tälle Jerusalemin muurin osuudelle ollut käytännöllistä sijoittaa muita portteja. Kuningas Ussia rakensi Kulmaportin ja Laaksoportin luo torneja, koska ne olivat suojattomimpia paikkoja laakson tuossa osassa (2Ai 26:9).

Tässä Jerusalemin eteläpuolella sijaitsevassa laaksossa Nehemia teki yöllisen tarkastusmatkansa. Hän tutki kaupungin muurin Laaksoportista itään Tuhkakasojenportille saakka, kääntyi kulkemaan jonkin matkaa pitkin Kidronia ja palasi sitten Laaksoportille, josta hän meni kaupunkiin. (Ne 2:13–15.) Nehemian aikaan Hinnominlaakso oli ilmeisesti Juudan poikien asutusalueiden pohjoisrajana (paitsi niiden, jotka asuivat Jerusalemissa) (Ne 11:25, 30).

Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa Hinnominlaaksosta käytetään vastaavaa kreikankielistä sanaa Geʹen·na (Mt 5:22; Mr 9:47; ks. GEHENNA).