Alkion tai sikiön poistuminen, ennen kuin se pystyy elämään yksinään. Yleisessä kielenkäytössä erotetaan usein abortti ja keskenmeno, joista edellinen on määritelty raskaana olevan kohdun tahalliseksi ja aiheutetuksi tyhjentämiseksi, kun taas jälkimmäistä pidetään vahingossa aiheutuneena ja väistämättömänä raskauden keskeytymisenä. Raamatussa ei erotella aborttia ja keskenmenoa; siinä käytetään näitä sanoja laajemmassa merkityksessä synonyymeina.  Heprealainen sana ša·khalʹ, joka merkitsee ’synnyttää kesken’ (2Mo 23:26; Ho 9:14), käännetään myös vastineilla ”riistää” (5Mo 32:25), ’riistää lapsia’ (3Mo 26:22) ja ’olla hedelmätön’ (Mal 3:11). Heprealainen sana jō·tseʼtʹ, joka on psalmissa 144:14 käännetty vastineella ”keskenmeno”, tulee juuresta, joka tarkoittaa ’tulla ulos’ (vrt. 1Mo 27:30). Vastineilla ”kuollut sikiö” ja ”ennenaikaisesti syntynyt” (Ps 58:8; Sr 6:3) on käännetty heprealainen sana neʹfel, joka tulee juuresta na·falʹ ’pudota’. (Vrt. Jes 26:18.)

Väistämättömän keskenmenon syynä voi olla onnettomuus, tartuntatauti, henkinen tai fyysinen paine ja rasitus tai jokin äidin yleinen elimellinen heikkous. Jerikon lähialueen vesi oli kuolemaa tuottavaa ja aiheutti keskenmenoja, kunnes Jehovan profeetta Elisa paransi sen (2Ku 2:19–22).

Abortin eli tahallisen keskenmenon aiheuttaminen keinotekoisesti, lääkkeillä tai lääketieteellisellä toimenpiteellä ainoastaan sen vuoksi, että vältetään ei-toivotun lapsen syntyminen, on Jumalan silmissä erittäin suuri rikos. Elämä on kallisarvoinen lahja Jumalalta ja sen vuoksi pyhää. Näin ollen Jumalan Moosekselle antama laki suojeli syntymättömän lapsen elämää muutoinkin kuin rikollista aborttia vastaan, sillä jos raskaana olevalle naiselle sattui miesten välisessä kahakassa onnettomuus, joka koitui kohtalokkaaksi joko naiselle itselleen tai lapselle, niin oli ”annettava sielu sielusta” (2Mo 21:22–25). Ennen tämän rangaistuksen soveltamista tuomarit tietenkin harkitsivat olosuhteita ja tahallisuuden astetta. (Vrt. 4Mo 35:22–24, 31.) Tri J. Glenn korostaa kuitenkin sitä, miten vakava asia on yrittää tahallaan aiheuttaa vahinkoa. Hän toteaa: ”Kohdussa oleva elinkykyinen alkio ON ihmisyksilö, ja siksi sen tuhoaminen on kuudennen käskyn rikkomista.” (The Bible and Modern Medicine, 1963, s. 176.)

Oikea näkemys kohdun hedelmästä on, että se on siunaus Jehovalta (3Mo 26:9; Ps 127:3). Niinpä kun Jehova lupasi saattaa Israelin kukoistamaan, hän vakuutti, että raskaudet päättyisivät onnistuneesti ja lapsia syntyisi. Hän sanoi: ”Maassasi ei ole enää kesken synnyttävää naista eikä hedelmätöntä naista.” (2Mo 23:26.) Vanhurskaiden rukoukset puolestaan osoittavat, että Jehovan epäsuosio hänen vihollisiaan kohtaan ilmenisi siten, että heillä olisi kesken synnyttäviä kohtuja ja että heistä tulisi kuin kuolleita sikiöitä, jotka eivät koskaan näe aurinkoa (Ps 58:8; Ho 9:14).

Job tuumi kurjuutensa keskellä, että olisi ollut parempi olla ”kätketty kuollut sikiö”. ”Miksi en kulkenut jo kohdusta kuolemaan?” tämä piinattu mies huudahti. (Job 3:11–16.) Myös Salomo päätteli, että ennen aikojaan poistunut sikiö on paremmassa asemassa kuin ihminen, joka elää kauan mutta ei koskaan saa nauttia elämästä (Sr 6:3).

Tarttuva luomatauti on eläinten sairaus, jolle on ominaista ennenaikainen synnytys ja jota voi esiintyä esimerkiksi naudoilla, hevosilla, lampailla ja vuohilla. Laiminlyönneistä tai sairaudesta johtuva kotieläinten tapaturmainen keskenpoikiminen eli luominen on myös ollut tunnettua patriarkka Jaakobin ja Jobin päivistä lähtien (1Mo 31:38; Job 21:10).