(’Kuka on Jumalan kaltainen?’).

1. Ainoa pyhä enkeli, joka Gabrielin lisäksi mainitaan Raamatussa nimeltä, ja ainoa, jota sanotaan ”ylienkeliksi” (Ju 9). Tämä nimi esiintyy ensimmäisen kerran Danielin 10. luvussa, missä Mikaelin sanotaan olevan ”yksi huomattavimmista ruhtinaista” ja tulleen erään vähäisemmän enkelin avuksi, jota vastusti ”Persian kuningaskunnan ruhtinas”. Mikaelin sanottiin olevan ”teidän [Danielin kansan] ruhtinaanne”, ”suuri ruhtinas, joka seisoo kansasi [Danielin kansan] poikien puolella”. (Da 10:13, 20, 21; 12:1.) Tämä viittaa siihen, että Mikael oli se enkeli, joka johti israelilaiset erämaan halki (2Mo 23:20, 21, 23; 32:34; 33:2). Päätelmää tukee se, että ”ylienkeli Mikael oli eri mieltä kuin Panettelija ja väitteli Mooseksen ruumiista” (Ju 9).

Raamatullisten todisteiden mukaan nimeä Mikael käytettiin Jumalan Pojasta ennen kuin tämä lähti taivaasta tullakseen Jeesukseksi Kristukseksi ja sitä käytetään hänestä myös hänen paluunsa jälkeen. Ainoastaan Mikaelia sanotaan ”ylienkeliksi” eli ”arkkienkeliksi”, huomattavimmaksi enkeliksi. Tämä nimitys esiintyy Raamatussa pelkästään yksikössä, mikä näyttää viittaavan siihen, että Jumala on nimennyt enkelijoukoille vain yhden pään. 1. Tessalonikalaiskirjeen 4:16:ssa kuvaillaan kuolleista herätetyn Herran Jeesuksen Kristuksen ääntä ylienkelin ääneksi, minkä perusteella hän on itse tuo ylienkeli. Tuossa jakeessa hänen kerrotaan laskeutuvan taivaasta ”käskyhuudon, ylienkelin äänen” kuuluessa (”suurella huudolla, ja ylimmäisen enkelin äänellä”, KR-1776; kirjm. ”käskyhuudolla, ylienkelin äänellä”). On siis vain johdonmukaista, että ääntä, joka antaa tuon käskyhuudon, kuvataan sanalla, joka ei vähennä eikä alenna sitä suurta valtaa, joka Kristuksella Jeesuksella nyt on kuninkaiden Kuninkaana ja herrojen Herrana (Mt 28:18; Il 17:14). Jos nimitystä ”ylienkeli” ei käytettäisi Jeesuksesta Kristuksesta vaan muista enkeleistä, viittaus ”ylienkelin ääneen” ei olisi sopiva. Siinä tapauksessa se tarkoittaisi ääntä, jolla on vähemmän valtaa kuin Jumalan Pojan äänellä.

On myös muita vastaavuuksia, jotka osoittavat, että Mikael on todellisuudessa Jumalan Poika. Mainittuaan Mikaelin ensimmäisen kerran (Da 10:13) Daniel merkitsi muistiin profetian, joka ulottui ”lopun aikaan” asti (Da 11:40), ja sanoi sitten: ”Ja siihen aikaan nousee Mikael, suuri ruhtinas, joka seisoo kansasi [Danielin kansan] poikien puolella.” (Da 12:1.) Mikaelin ’nousemisen’ oli määrä liittyä ”ahdingon aikaan, jollaista ei ole saatettu olemaan siitä saakka, kun yksikin kansakunta tuli olemaan, aina siihen aikaan asti” (Da 12:1). Danielin profetiassa ’nouseminen’ viittaa usein jonkun kuninkaan toimintaan, joko kuninkaan valtaannousuun tai voimakkaaseen toimintaan kuninkaana (Da 11:2–4, 7, 16b, 20, 21). Tämä tukee sitä päätelmää, että Mikael on Jeesus Kristus, sillä Jeesus on Jehovan nimittämä Kuningas, joka on valtuutettu tuhoamaan kaikki kansakunnat Har-Magedonissa (Il 11:15; 16:14–16).

Ilmestyksessä (12:7, 10, 12) mainitaan Mikael nimenomaan Jumalan valtakunnan perustamisen yhteydessä ja yhdistetään tämä tapahtuma maan päällä esiintyviin ongelmiin: ”Ja taivaassa syttyi sota: Mikael ja hänen enkelinsä taistelivat lohikäärmettä vastaan, ja lohikäärme enkeleineen taisteli. Ja minä kuulin suuren äänen sanovan taivaassa: ’Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Kristuksensa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä – – on heitetty alas! Tämän vuoksi iloitkaa, taivaat ja te niissä asuvat! Voi maata ja merta.’” Myöhemmin Jeesuksen Kristuksen kuvaillaan johtavan taivaallisia armeijoita sotaan maan kansakuntia vastaan (Il 19:11–16). Tämä  merkitsee niille ahdistavaa aikaa, mikä sisältyisi johdonmukaisesti siihen ”ahdingon aikaan”, joka liittyy Mikaelin nousemiseen (Da 12:1). Koska Jumalan Pojan on määrä taistella kansakuntia vastaan, on varsin järkeenkäypää, että hän oli se, joka aiemmin taisteli enkeleineen yliluonnollista lohikäärmettä Saatana Panettelijaa ja tämän enkeleitä vastaan.

Ennen kuin Jeesus syntyi ihmiseksi, häntä sanottiin ”Sanaksi” (Joh 1:1). Hänellä oli myös erisnimi Mikael. Säilyttämällä nimen Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen (Ap 9:5) ”Sana” osoittaa, että hän on sama kuin maan päällä elänyt Jumalan Poika. Se että hän ottaa jälleen käyttöön nimen Mikael ja arvonimensä (tai nimensä) ”Jumalan Sana” (Il 19:13), yhdistää hänet siihen, mikä hän oli ennen ihmiseksi tuloaan. Jo Mikaelin nimi, joka kysyy ’Kuka on Jumalan kaltainen?’, osoittaa, ettei kukaan ole Jehova Jumalan kaltainen eikä vertainen ja että hänen ylienkelinsä Mikael on hänen suuri Esitaistelijansa tai Kunniaansaattajansa.

2. Asserin heimoon kuuluneen johtomies Seturin isä. Setur oli yksi niistä 12:sta, jotka lähetettiin vakoilemaan Kanaania. (4Mo 13:2, 13.)

3. Asafin esi-isä Leevin pojan Gersomin suvusta (1Ai 6:39, 40, 43).

4. Yksi Isaskarin heimon päämiehistä; kuului Tolan sukuun (1Ai 7:1–3).

5. Manassen heimon johtomies, joka siirtyi Daavidin puolelle Siklagissa (1Ai 12:20).

6. Omrin isä. Omri oli Isaskariin kuuluneen isänhuoneen pää Daavidin hallituskaudella. (1Ai 27:18.)

7. Yksi Juudan kuninkaan Josafatin pojista, joka yhdessä veljiensä kanssa sai isältään kallisarvoisia lahjoja ja linnoitettuja kaupunkeja. Mutta kun hänen vanhemmasta veljestään Joramista tuli kuningas, tämä surmasi kaikki kuusi nuorempaa veljeään, myös Mikaelin. (2Ai 21:1–4.)

8. Gadilainen Busin jälkeläinen; nro 9:n esi-isä ainakin viisi sukupolvea taaksepäin (1Ai 5:11, 13, 14).

9. Gadilainen, ensimmäinen Abihailin seitsemästä pojasta, nro 8:n jälkeläinen ja erään Gileadin huonekunnan pää, joka merkittiin sukuluetteloon Israelin kuninkaan Jerobeam II:n ja Juudan kuninkaan Jotamin päivinä (1Ai 5:11–17).

10. Benjaminilainen; Saharaimin ja tämän vaimon Husimin jälkeläinen Elpaalin ja Berian kautta (1Ai 8:1, 8, 11–13, 16).

11. Sebadjan isä; Sebadja meni Esran mukana Babylonista Jerusalemiin 468 eaa. (Esr 8:1, 8).