Heprean kielen sana ʼad·deʹret kuvailee jotakin ’majesteettista’ (Hes 17:8; Sak 11:3), ja kun sitä käytetään vaatteesta, sillä voidaan tarkoittaa ehkä hartioilla pidettävää väljää viittaa tai pitkää vaatetta, joka oli tehty nahoista tai sitten kankaasta, joka oli kudottu karvoista tai villasta.

Iisakin esikoista Esauta koskeva kuvaus osoittaa, että tällä sanalla tarkoitetaan karvaista vaatetta. Syntyessään hän ”tuli ulos punaisena, kauttaaltaan kuin karvainen virkavaate; niinpä hänelle annettiin nimi Esau”. (1Mo 25:25.) Hänen yhdennäköisyytensä virkavaatteen kanssa ei todennäköisesti johtunut hänen punertavasta ihonväristään vaan hänen karvaisuudestaan.

Septuagintassa Elian tai Elisan virkavaatetta tarkoittava sana ʼad·deʹret on käännetty kreikkalaisella vastineella mē·lō·tēʹ (joka merkitsee lampaannahkaa tai mitä tahansa karkeaa taljaa) (1Ku 19:13). Tämä antaa ymmärtää, että vaate oli valmistettu taljoista samaan tapaan kuin joidenkin beduiinien puku. Paavalin kuvaus vainotuista Jumalan palvelijoista, jotka ”kulkivat lampaannahoissa, vuohennahoissa”, saattaa viitata näiden Jehovan profeettojen vaateparteen (Hpr 11:37). Johannes Kastajalla oli yllään kamelinkarvavaate, vaikkei sen sanotakaan olleen hänen profeetan virkavaatteensa (Mr 1:6).

Olivatpa nämä karvaiset virkavaatteet millaisia tahansa, niistä nähtävästi tunnistettiin jotkut profeetat. Kun kuningas Ahasja kuuli kuvauksen ”miehestä, jolla oli karvainen vaate ja nahkavyö kupeilleen vyötettynä”, hän tiesi heti, että oli kyse profeetta Eliasta (2Ku 1:8). Tämä virkavaate toimi välineenä, jolla Elisa voideltiin virkaansa, kun se heitettiin hänen päälleen ja häntä pyydettiin jättämään auransa ja seuraamaan Eliaa (1Ku 19:19–21). Kun Elia myöhemmin kohosi ylös myrskytuulessa, tämä virkavaate jäi hänen seuraajalleen, joka pian tämän jälkeen jakoi sen avulla Jordanin vedet, kuten hänen herransakin oli tehnyt (2Ku 2:3, 8, 13, 14). Väärät profeetat käyttivät nähtävästi toisinaan samanlaisia karvaisia vaatteita pettääkseen ihmisiä ja saadakseen nämä hyväksymään heidät arvossa pidetyiksi Jehovan profeetoiksi, jolloin heidän sanomansa vaikuttivat uskottavammilta (Sak 13:4).

Sanaa ʼad·deʹret käytettiin myös arvokkaista, kuninkaallisista vaatekappaleista, kuten siitä ”kauniista sinearilaisesta virkavaatteesta”, jonka Aakan varasti (Jos 7:21, 24). Muinainen Babylonia eli Sinear oli kuuluisa komeista pitkistä vaatteistaan. Niniven kuningas ”riisui yltään virkavaatteensa”, arvatenkin upean pitkän vaatteen, ja pukeutui säkkikankaaseen ilmaistakseen katumuksensa (Jn 3:6).