1, 2. Miksi Jehova on iloinen nähdessään, että pyrimme olemaan rehellisiä? Valaise.

ÄITI lähtee kaupasta pienen poikansa kanssa. Äkkiä poika pysähtyy kauhistunut ilme kasvoillaan. Hänellä on kädessään pieni lelu, jonka hän otti kaupan hyllyltä. Hän unohti panna sen takaisin tai kysyä äidiltä, voisiko tämä ostaa sen. Hätääntyneenä hän huutaa äitiä. Äiti tyynnyttelee poikaa ja vie hänet takaisin kauppaan, jotta hän voi palauttaa lelun ja pyytää anteeksi. Kun poika tekee niin, äidin sydän paisuu ilosta ja ylpeydestä. Miksi?

² Vanhemmat ovat mielissään, kun he huomaavat lastensa oppivan rehellisyyden arvon. Sama pitää paikkansa taivaallisesta Isästämme, ”totuuden Jumalasta” (Psalmit 31:5). Kun hän seuraa kasvuamme kohti hengellistä kypsyyttä, hän on iloinen nähdessään, että pyrimme olemaan rehellisiä. Koska haluamme miellyttää häntä ja pysyä hänen rakkaudessaan, ajattelemme samoin kuin apostoli Paavali, joka sanoi: ”Me tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa.” (Heprealaisille 13:18.) Tarkastelemme nyt neljää tärkeää aluetta, joilla rehellisyytemme voi toisinaan joutua koetukselle. Pohdimme myös, mitä hyötyä rehellisyydestä on.

3–5. a) Miten Jumalan sana varoittaa meitä itsepetoksen vaaroista? b) Mikä auttaa meitä olemaan rehellisiä itsellemme?

³ Ensinnäkin meidän täytyy oppia olemaan rehellisiä  itsellemme. Me epätäydelliset ihmiset sorrumme hyvin helposti itsepetokseen. Esimerkiksi Jeesus sanoi Laodikean kristityille, että he olivat uskotelleet itselleen olevansa rikkaita, vaikka todellisuudessa he olivat hengellisesti ”köyhiä ja sokeita ja alastomia” – heidän tilansa oli hyvin säälittävä (Ilmestys 3:17). Itsepetos teki heidän tilanteestaan entistä vaarallisemman.

⁴ Saatat myös muistaa opetuslapsi Jaakobin varoituksen: ”Jos joku mielestään noudattaa jotakin palvontamuotoa eikä kuitenkaan pidä kieltään kurissa, vaan pettää edelleen omaa sydäntään, niin hänen palvontamuotonsa on turha.” (Jaakobin kirje 1:26.) Jos ajattelisimme, että voisimme käyttää kieltämme väärin ja silti palvoa Jehovaa otollisesti, onnistuisimme pettämään vain itseämme. Palvontamme olisi turhaa, täysin hyödytöntä. Mikä voi estää meitä lähtemästä tällaiselle tuhoisalle tielle?

⁵ Samassa yhteydessä Jaakob vertaa Jumalan sanan totuutta peiliin. Hän neuvoo meitä kiinnittämään katseemme Jumalan täydelliseen lakiin ja tekemään tarvittavia muutoksia. (Jaakobin kirje 1:23–25.) Raamattu voi auttaa meitä olemaan rehellisiä itsellemme ja näkemään, missä meidän pitää edistyä (Valituslaulut 3:40; Haggai 1:5). Voimme myös rukoilla Jehovaa ja pyytää, että hän tutkisi meidät ja auttaisi meitä näkemään ja korjaamaan vakavat puutteemme (Psalmit 139:23, 24). Epärehellisyys on salakavala heikkous, ja meidän tulee suhtautua siihen taivaallisen Isämme tavoin. Sananlaskujen 3:32 sanoo: ”Vilpillinen on Jehovalle inhottavuus, mutta hänellä on läheinen suhde oikeamielisiin.” Jehova voi auttaa meitä ajattelemaan niin kuin hän ajattelee ja näkemään itsemme sellaisina kuin hän näkee meidät. Muista, että Paavali sanoi: ”Me tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa.” Emme nykyään yllä täydellisyyteen, mutta haluamme vilpittömästi ja yritämme tosissamme olla rehellisiä.

6. Miksi aviopuolisoiden täytyy olla rehellisiä toisilleen, ja miltä vaaroilta he näin välttyvät?

⁶ Rehellisyyden pitäisi olla tunnusomaista kristitylle perheelle. Aviomiehen ja vaimon tulee siksi olla avoimia ja rehellisiä toisilleen. Kristillisessä avioliitossa ei ole sijaa loukkaavalle, epäpuhtaalle käytökselle, ja sen vuoksi aviopuolisot eivät flirttaile muiden kanssa, solmi salaisia suhteita internetissä eivätkä harrasta minkäänlaista pornografiaa. Jotkut naimisissa olevat kristityt ovat syyllistyneet tällaiseen väärään käytökseen ja salanneet sen viattomalta puolisolta. Tämä on epärehellistä. Huomaa uskollisen kuningas Daavidin sanat: ”En ole istunut valheen miesten seurassa enkä kulje niiden kanssa, jotka kätkevät sen, mitä he ovat.” (Psalmit 26:4, alaviite.) Jos olet naimisissa, älä koskaan tee sellaista, minkä vuoksi saattaisit tuntea houkutusta kätkeä puolisoltasi sen, mitä olet.

7, 8. Mitkä Raamatun esimerkit voivat auttaa lapsia oppimaan rehellisyyden arvon?

⁷ Opettaessaan lapsilleen rehellisyyden arvoa vanhempien on viisasta ottaa esimerkkejä Raamatusta. Huonoja esimerkkejä ovat Aakan, joka varasti ja yritti salata tekonsa, Gehasi, joka valehteli saadakseen taloudellista hyötyä, ja Juudas, joka varasti ja valehteli ilkeämielisesti vahingoittaakseen Jeesusta (Joosua 6:17–19; 7:11–25; 2. Kuninkaiden kirja 5:14–16, 20–27; Matteus 26:14, 15; Johannes 12:6).

 ⁸ Hyviä esimerkkejä taas ovat muun muassa seuraavat Raamatun henkilöt: Jaakob, joka kehotti poikiaan palauttamaan säkeistään löytämänsä rahan, koska hän ajatteli, että se oli ehkä laitettu sinne erehdyksessä; Jefta ja hänen tyttärensä, joka kunnioitti isänsä valaa tekemällä suuren henkilökohtaisen uhrauksen; Jeesus, joka rohkeasti ilmaisi itsensä vihaisen väkijoukon edessä täyttääkseen ennustuksen ja suojellakseen ystäviään (1. Mooseksen kirja 43:12; Tuomarit 11:30–40; Johannes 18:3–11). Nämä muutamat esimerkit osoittavat, kuinka paljon Jumalan sanassa on arvokasta aineistoa, jonka avulla vanhemmat voivat opettaa lapsiaan rakastamaan ja arvostamaan rehellisyyttä.

9. Mitä vanhempien tulisi karttaa, jos he haluavat opettaa lapsiaan olemaan rehellisiä, ja miksi heidän oma esimerkkinsä on tärkeä?

⁹ Tällaisen opetuksen antaminen asettaa vanhemmille vakavan vastuun. Apostoli Paavali kysyi: ”Sinäkö, joka opetat toista, et kuitenkaan opeta itseäsi? Sinä, joka saarnaat: ’Älä varasta’, varastatko itse?” (Roomalaisille 2:21.) Jotkut vanhemmat saattavat lapsensa ymmälleen opettamalla heitä olemaan rehellisiä mutta toimimalla samalla itse epärehellisesti. He voivat puolustella näpistelyä tai valehtelua sanomalla ”kaikkihan näitä ottavat” tai ”se oli vain pieni valkoinen valhe”. Varastaminen on kuitenkin varastamista riippumatta tavaran arvosta ja valehteleminen on valehtelemista riippumatta aiheesta tai valheen suuruudesta. (Luukas 16:10.) * Teeskentely ei jää lapsilta huomaamatta, ja vanhempien tekopyhyys voi aiheuttaa heille vakavaa vahinkoa (Efesolaisille 6:4). Mutta kun vanhemmat näyttävät lapsilleen esimerkkiä rehellisyydestä, lapset todennäköisesti oppivat kirkastamaan Jehovaa tässä epärehellisessä maailmassa (Sananlaskut 22:6).

10. Mitä meidän tulee varoa vaihtaessamme rehellisesti ajatuksia toisten uskovien kanssa?

¹⁰ Kun olemme tekemisissä toisten kristittyjen kanssa, meille avautuu monia tilaisuuksia kehittää rehellisyyttä. Kuten 12. luvussa osoitettiin, meidän on oltava tarkkoja siinä, miten käytämme kieltämme, etenkin hengellisten veljiemme ja sisartemme parissa. Rupattelu voi helposti muuttua juoruiluksi ja jopa panetteluksi! Jos kerromme eteenpäin juttua, jonka alkuperästä ei ole tietoa, voimme olla mukana levittämässä valhetta. On siis paljon parempi ”pitää huulensa kurissa”. (Sananlaskut 10:19.) Toisaalta saatamme tietää jonkin asian pitävän paikkansa, mutta se ei tarkoita sitä, että siitä kannattaa puhua. Asia ei ehkä kuulu meille, tai siitä puhuminen ei olisi huomaavaista (1. Tessalonikalaisille 4:11). Jotkut puolustelevat töykeyttään sanomalla, että he ovat vain rehellisiä, mutta meidän sanojemme pitäisi aina olla miellyttäviä ja ystävällisiä (Kolossalaisille 4:6).

11, 12. a) Miten jotkut vakavaan väärintekoon syyllistyneet pahentavat ongelmaansa? b) Millaisia valheita Saatana levittää vakavista synneistä, ja miten voimme torjua ne? c) Miten voimme osoittaa olevamme rehellisiä Jehovan järjestölle?

 ¹¹ On erityisen tärkeää olla rehellinen niille, jotka ottavat johdon seurakunnassa. Jotkut vakavaan väärintekoon syyllistyneet pahentavat ongelmaansa yrittämällä salata syntinsä ja valehtelemalla seurakunnan vanhimmille, kun nämä ottavat asian puheeksi. Tällaiset ihmiset alkavat jopa viettää kaksoiselämää: he teeskentelevät palvelevansa Jehovaa mutta tekevät samalla vakavaa syntiä. Oikeastaan koko heidän elämänsä muuttuu valheeksi. (Psalmit 12:2.) Toiset kertovat vanhimmille osan totuudesta mutta pimittävät olennaisia tietoja (Apostolien teot 5:1–11). Tällainen epärehellisyys johtuu usein siitä, että ihminen uskoo Saatanan levittämiin valheisiin. (Ks. tekstiruutu ” Saatanan levittämiä valheita vakavista synneistä”.)

¹² On tärkeää, että olemme rehellisiä Jehovan järjestölle myös silloin, kun vastaamme kysymyksiin kirjallisesti. Varomme vääristelemästä tosiasioita esimerkiksi täyttäessämme kenttäpalvelusraporttia. Samoin jos täytämme anomusta johonkin erikoispalvelukseen, meidän ei koskaan tulisi esittää virheellisiä tietoja terveydentilastamme tai mistään muustakaan meitä koskevasta asiasta. (Sananlaskut 6:16–19.)

13. Miten rehellisyys näkyy veljien välisissä työ- ja liikesuhteissa?

¹³ Olemme rehellisiä toisia uskovia kohtaan myös työ- ja liikeasioissa. Toisinaan kristityt veljet ja sisaret saattavat olla tekemisissä toistensa kanssa työn merkeissä. Heidän tulisi pitää työasiat visusti erillään palvonnasta ollessaan yhdessä valtakunnansalilla tai kenttäpalveluksessa. Kyse voi esimerkiksi olla työnantajan ja työntekijän välisestä suhteesta. Jos otamme palvelukseemme veljiä tai sisaria, pidämme huolen siitä, että olemme rehellisiä heitä kohtaan: maksamme sovitun palkan ajallaan sekä hoidamme muut lakisääteiset  ja sovitut maksut (1. Timoteukselle 5:18; Jaakobin kirje 5:1–4). Jos me taas olemme jonkun veljen tai sisaren palveluksessa, annamme täyden työpanoksen palkkaamme vastaan (2. Tessalonikalaisille 3:10). Emme odota erikoiskohtelua siksi, että olemme hengellisiä veljiä. Emme esimerkiksi ajattele, että työnantajallamme olisi velvollisuus antaa meille ylimääräistä vapaata tai muita etuja, joita ei suoda toisille työntekijöille. (Efesolaisille 6:5–8.)

14. Jos kristityt menevät mukaan johonkin riskitekijöitä sisältävään hankkeeseen, millaisiin varotoimiin he viisaasti ryhtyvät ja miksi?

¹⁴ Entä jos olemme mukana jossakin hankkeessa, johon liittyy riskitekijöitä, ehkä sijoitus tai laina? Raamattu esittää tärkeän ja hyödyllisen periaatteen: tehkää kirjallinen sopimus! Esimerkiksi kun Jeremia osti maapalstan, laadittiin kauppakirja kahtena kappaleena, minkä jälkeen todistajat vahvistivat sen ja se pantiin turvalliseen säilöön tulevaa käyttöä varten. (Jeremia 32:9–12; ks. myös 1. Mooseksen kirja 23:16–20.) Emme ilmaise epäluottamusta palvojatovereitamme kohtaan, vaikka ryhtyessämme liikesuhteisiin heidän kanssaan laadimmekin huolellisesti yksityiskohtaisen asiakirjan, jonka sopimuspuolet ja todistajat allekirjoittavat. Näin voimme pikemminkin välttää väärinkäsityksiä, pettymyksiä ja jopa jakaumiin johtavia erimielisyyksiä. Kristittyjen, jotka hoitavat liikeasioita keskenään, tulisi muistaa, ettei niiden vuoksi koskaan kannata vaarantaa seurakunnan ykseyttä ja rauhaa. (1. Korinttilaisille 6:1–8.) *

15. Mitä Jehova ajattelee epärehellisistä liiketavoista, ja miten kristityt suhtautuvat näihin vallalla oleviin tapoihin?

¹⁵ Kristitty on rehellinen myös seurakunnan ulkopuolella. Paavali sanoi: ”Me tahdomme käyttäytyä rehellisesti kaikessa.” (Heprealaisille 13:18.) Luojamme on erittäin  kiinnostunut rehellisyydestä silloinkin, kun olemme liikeasioissa tekemisissä ei-uskovien kanssa. Pelkästään Sananlaskujen kirjassa on neljä viittausta väärään vaakaan (Sananlaskut 11:1; 16:11; 20:10, 23). Ennen vanhaan kaupanteossa oli tapana käyttää vaakoja ja punnuksia, joilla punnittiin ostettavat tavarat ja maksuna annettavat rahat. Epärehelliset kauppiaat käyttivät kaksia punnuksia ja epätarkkaa vaakaa huijatakseen asiakkaitaan. * Jehova vihaa tällaista toimintaa! Pysyäksemme hänen rakkaudessaan vältämme tarkoin kaikkia epärehellisiä liiketapoja.

16, 17. Millainen epärehellisyys on yleistä nykymaailmassa, ja mitä tosi kristityt ovat päättäneet tehdä?

¹⁶ Saatana on tämän maailman hallitsija, eikä siksi ole yllätys, että epärehellisyyttä on kaikkialla ympärillämme. Saatamme päivittäin tuntea kiusausta olla epärehellisiä. Kun ihmiset työpaikkaa hakiessaan laativat ansioluetteloa, on aivan tavallista, että he valehtelevat, liioittelevat, tekaisevat suosituksia ja antavat väärän kuvan kokemuksestaan. Täyttäessään esimerkiksi maahanmuutto-, veroilmoitus- tai vakuutuslomakkeita ihmiset antavat usein vääriä tietoja, jotta he saisivat haluamansa. Monet opiskelijat lunttaavat kokeissa, tai kirjoittaessaan aineita ja tutkielmia he saattavat plagioida eli esittää omanaan internetistä löytämäänsä aineistoa. Kun ihmiset asioivat korruptoituneiden viranomaisten kanssa, he tarjoavat monesti lahjuksia saadakseen mitä haluavat. Tällaista voi odottaakin maailmassa, jossa monet ovat ”itserakkaita, rahaa rakastavia” ja ”vailla hyvyyden rakkautta”. (2. Timoteukselle 3:1–5.)

¹⁷ Tosi kristityt ovat päättäneet pysyä erossa kaikesta tällaisesta toiminnasta. Toisinaan on vaikeaa olla rehellinen,  koska ne, jotka toimivat epärehellisesti, näyttävät menestyvän ja pääsevän maailmassa eteenpäin (Psalmit 73:1–8). Kristityt sen sijaan saattavat kärsiä taloudellisesti, koska he haluavat olla rehellisiä ”kaikessa”. Onko rehellisyys uhrauksien arvoista? Aivan varmasti! Miten niin? Mitä hyötyä rehellisyydestä on?

18. Miksi rehellisen ihmisen maine on hyvin arvokas?

¹⁸ Rehellisen ja luotettavan ihmisen maine on arvokkaimpia asioita elämässä (ks. tekstiruutu ” Miten rehellinen olen?”). Ajattele, että kuka tahansa voi saavuttaa tällaisen maineen! Se ei riipu kyvyistä, terveydestä, ulkonäöstä, yhteiskunnallisesta taustasta eikä mistään muustakaan tekijästä, johon ei voi itse vaikuttaa. Kaikesta huolimatta monet eivät onnistu saamaan hyvää mainetta. Se on harvinainen kalleus. (Miika 7:2.) Jotkut voivat pilkata rehellisyyttäsi. Toiset kuitenkin arvostavat sitä, ja voitat siksi heidän luottamuksensa ja kunnioituksensa. Rehellisyydestä on ollut monille Jehovan todistajille jopa taloudellista hyötyä. He ovat voineet pitää työpaikkansa, kun epärehellisiä työntekijöitä on irtisanottu, tai he ovat saaneet työtä, kun rehellisistä työntekijöistä on ollut huutava pula.

19. Miten rehellisenä oleminen voi vaikuttaa omaantuntoomme ja suhteeseemme Jehovaan?

¹⁹ Kävipä näin tai ei, huomaat, että rehellisyydestä on vielä suurempaakin hyötyä. Saat puhtaan omantunnon. Paavali kirjoitti: ”Luotamme siihen, että meillä on vilpitön omatunto.” (Heprealaisille 13:18.) Maineesi ei myöskään jää huomaamatta rakkaudelliselta taivaalliselta Isältämme, joka rakastaa rehellisiä ihmisiä (Psalmit 15:1, 2; Sananlaskut 22:1). Rehellisenä oleminen tosiaan auttaa sinua pysymään Jumalan rakkaudessa. Se on kaikkein suurin palkinto. Tarkastelemme seuraavaksi rehellisyyteen läheisesti liittyvää aihetta: Jehovan näkemystä työnteosta.