1, 2. Miten Bileam juonitteli Jehovan kansaa vastaan?

KALASTAJA menee suosikkipaikkaansa. Hän tietää tarkkaan, mitä kalaa hän haluaa. Hän valitsee vieheen ja lennättää sen vapaa heilauttaen veteen. Hetken kuluttua siima kiristyy, vapa taipuu ja hän kelaa saaliin luokseen. Kalamies myhäilee tyytyväisenä, koska hän tietää valinneensa oikeanlaisen syötin.

² Kauan sitten, vuonna 1473 eaa. Bileam-niminen mies mietti kuumeisesti, millaista syöttiä hän käyttäisi. Hänen mielessään väikkyvä saalis oli Jumalan kansa, joka oli leiriytynyt Moabin tasangoille Luvatun maan rajalle. Bileam väitti olevansa Jehovan profeetta, mutta todellisuudessa hän oli ahne mies, joka oli palkattu kiroamaan Israel. Jehova kuitenkin puuttui asioiden kulkuun, minkä vuoksi Bileam pystyi ainoastaan siunaamaan Israelia. Seuraavaksi hän järkeili palkkionhimossaan, että ehkä hän voisi saada Jumalan kiroamaan oman kansansa, jos se vain voitaisiin houkutella tekemään törkeää syntiä. Tämä tavoite mielessään Bileam heitti israelilaisten eteen syötin: keimailevat nuoret moabilaisnaiset. (4. Mooseksen kirja 22:1–7; 31:15, 16; Ilmestys 2:14.)

3. Miten Bileamin juoni onnistui?

³ Toimiko tämä taktiikka? Kyllä, jossain määrin. Tuhannet israelilaismiehet nielaisivat syötin ja olivat ”moraalittomissa suhteissa Moabin tyttärien kanssa”. He alkoivat jopa  palvoa moabilaisten jumalia, muun muassa iljettävää Peorin Baalia, hedelmällisyyden ja seksin jumalaa. Niinpä 24000 israelilaista sai surmansa aivan Luvatun maan kynnyksellä. Mikä hirvittävä tragedia! (4. Mooseksen kirja 25:1–9.)

4. Miksi tuhannet israelilaiset lankesivat moraalittomuuteen?

⁴ Mikä johti näihin tuhoisiin tapahtumiin? Monille israelilaisille oli kehittynyt paha sydän, koska he olivat vetäytyneet pois Jehovasta, Jumalasta joka oli vapauttanut heidät Egyptistä, ruokkinut heitä erämaassa ja johdattanut heidät turvallisesti Luvatun maan rajalle (Heprealaisille 3:12). Apostoli Paavali kirjoitti: ”Älkäämme liioin harjoittako haureutta, niin kuin jotkut heistä syyllistyivät haureuteen ja kaatuivat, kaksikymmentäkolmetuhatta heistä yhtenä päivänä.” (1. Korinttilaisille 10:8.) *

5, 6. Miksi kertomus israelilaisten lankeamisesta syntiin Moabin tasangoilla on hyödyllinen meille nykyään?

⁵ Neljännen Mooseksen kirjan kertomus sisältää monia tärkeitä opetuksia Jumalan nykyiselle kansalle, joka on paljon paremman luvatun maan kynnyksellä (1. Korinttilaisille  10:11). Nykypäivän ihmiset esimerkiksi suhtautuvat seksiin samalla tavalla kuin muinaiset moabilaiset. Siitä on tullut kautta maailman suorastaan pakkomielle. Joka vuosi tuhannet kristityt lankeavat moraalittomuuteen – he tarttuvat samaan perussyöttiin kuin israelilaiset (2. Korinttilaisille 2:11). Lisäksi, samaan tapaan kuin Simri toi röyhkeästi midianilaisnaisen omaan telttaansa keskelle israelilaisten leiriä, jotkut Jumalan nykyisen kansan yhteydessä olevat ovat tuoneet turmelusta kristilliseen seurakuntaan (4. Mooseksen kirja 25:6, 14; Juudaksen kirje 4).

⁶ Näetkö itsesi nykyisillä Moabin tasangoilla? Näetkö palkinnon, kauan odotetun uuden maailman, siintävän näköpiirissä? Jos näet, tee kaikkesi pysyäksesi Jumalan rakkaudessa ja noudata kehotusta: ”Paetkaa haureutta.” (1. Korinttilaisille 6:18.)

7, 8. Mitä on ”haureus”, ja miten haureutta harjoittavat niittävät sitä, mitä he kylvävät?

⁷ Raamatussa sanalla ”haureus” (kreikaksi por·neiʹa) tarkoitetaan luvattomia, raamatullisen avioliiton ulkopuolisia sukupuolisuhteita. Siihen sisältyvät aviorikos, prostituutio, naimattomien väliset sukupuolisuhteet, anaalinen ja suuseksi sekä sellaisen ihmisen sukupuolielinten seksuaalinen manipulointi, jonka kanssa ei ole naimisissa. Lisäksi se käsittää tällaiset sukupuolitoiminnot samaa sukupuolta olevien kesken ja eläimeen sekaantumisen. *

⁸ Raamattu osoittaa selvästi, että haureutta harjoittavat eivät voi jäädä kristilliseen seurakuntaan eivätkä saada ikuista elämää (1. Korinttilaisille 6:9; Ilmestys 22:15). Lisäksi he aiheuttavat itselleen suurta vahinkoa jo nyt. Seurauksena voi olla itsekunnioituksen ja toisten  luottamuksen menettäminen, puolisoiden väliset erimielisyydet, huono omatunto, ei-toivotut raskaudet, sairaudet ja jopa kuolema. (Galatalaisille 6:7, 8.) Miksi lähteä tälle tuskien taipaleelle? Monet eivät ikävä kyllä ajattele näin pitkälle ottaessaan ensimmäisen väärän askeleen. Usein tuo askel liittyy pornografiaan.

9. Onko pornografia vaaratonta, niin kuin jotkut väittävät? Selitä.

⁹ Monissa maissa pornografia * on huomattavalla sijalla lehdissä, musiikissa ja televisiossa, ja internet on sitä tulvillaan. Onko pornografia vaaratonta, niin kuin jotkut väittävät? Ei missään tapauksessa! Sitä katselevat voivat alkaa masturboida ja ruokkia mielessään ”häpeällisiä sukupuolisia himoja”, mikä saattaa johtaa riippuvuuteen seksistä, kieroutuneisiin haluihin, puolisoiden välisiin syviin ristiriitoihin ja jopa avioeroon (Roomalaisille 1:24–27; Efesolaisille 4:19). * Eräs tutkija vertaa seksiriippuvuutta syöpään. ”Se kasvaa ja leviää”, hän sanoo. ”Se ei juuri koskaan muuta suuntaansa, ja sitä on myös erittäin vaikea hoitaa ja parantaa.”

10. Miten voimme soveltaa Jaakobin kirjeen 1:14, 15:ssä olevaa periaatetta? (Ks. myös tekstiruutu ” Mistä olen saanut voimaa pysyä moraalisesti puhtaana?”)

¹⁰ Mieti Jaakobin kirjeen 1:14, 15:ssä olevia sanoja: ”Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä. Kun sitten halu on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin; kun synti on vuorostaan suoritettu, se tuottaa kuoleman.” Jos siis mielessäsi herää jokin väärä halu, koeta karkottaa se heti! Jos esimerkiksi vahingossa  näet eroottisia kuvia, käännä nopeasti katseesi muualle, sammuta tietokone tai vaihda kanavaa. Taistele kaikin keinoin moraalitonta halua vastaan ennen kuin se ryöstäytyy hallinnasta ja vie sinusta voiton. (Matteus 5:29, 30.)

11. Miten voimme osoittaa luottavamme Jehovaan, kun taistelemme vääriä haluja vastaan?

¹¹ Jehova, joka tuntee meidät paremmin kuin me itse, kehottaa meitä täysin aiheellisesti: ”Kuolettakaa sen tähden maan päällä olevat ruumiinjäsenenne haureuteen, epäpuhtauteen, sukupuoliseen himoon, vahingolliseen haluun ja ahneuteen katsoen, joka on epäjumalanpalvelusta.” (Kolossalaisille 3:5.) Tämä saattaa olla vaikeaa, mutta muista, että voimme lähestyä rakkaudellista ja kärsivällistä taivaallista Isäämme rukouksessa (Psalmit 68:19). Kun mieleesi tulee vääriä ajatuksia, käänny nopeasti hänen  puoleensa. Rukoile ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen”, ja pakottaudu ajattelemaan muita asioita. (2. Korinttilaisille 4:7; 1. Korinttilaisille 9:27; ks. tekstiruutu ” Miten voin päästä eroon huonosta tavasta?”)

12. Mitä tarkoitetaan ”sydämellä”, ja miksi meidän täytyy varjella sitä?

¹² Viisas mies Salomo kirjoitti: ”Ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjele sydäntäsi, sillä siitä kumpuavat elämän lähteet.” (Sananlaskut 4:23.) ”Sydämellä” tarkoitetaan sisintämme, sitä millaisia ihmisiä me todella olemme Jumalan silmissä. Se mitä Jumala ajattelee ”sydämestämme” – ei se miltä saatamme näyttää toisten silmissä – ratkaisee, saammeko ikuisen elämän vai emme. Tämä on yksinkertainen mutta vakava asia. Uskollinen Job teki liiton eli muodollisen sopimuksen silmiensä kanssa, ettei hän loisi sopimattomia katseita naisiin (Job 31:1). Miten erinomainen esimerkki meille! Psalmistan rukouksesta heijastuu samanlainen asenne: ”Käännä silmäni pois näkemästä arvotonta.” (Psalmit 119:37.)

13. Kuka oli Dina, ja miksi hänen seuranvalintansa oli epäviisas?

¹³ Kuten 3. luvussa osoitettiin, ystävämme voivat vaikuttaa meihin voimakkaasti, joko hyvään tai huonoon suuntaan (Sananlaskut 13:20; 1. Korinttilaisille 15:33). Ajattele esimerkiksi patriarkka Jaakobin tytärtä Dinaa (1. Mooseksen kirja 34:1). Vaikka hän oli saanut hyvän kasvatuksen, hän ystävystyi epäviisaasti kanaanilaistyttöjen kanssa. Kanaanilaiset olivat moabilaisten tavoin tunnettuja moraalittomuudestaan (3. Mooseksen kirja 18:6–25). Muiden kanaanilaismiesten lailla Sikem, joka oli ”kunnioitetuin” isänsä huonekunnassa, ajatteli, että Dina olisi varma saalis (1. Mooseksen kirja 34:18, 19).

14. Miten Dinan seuranvalinta johti murhenäytelmään?

¹⁴ Dinalla ei luultavastikaan ollut mielessään sukupuolisuhteet,  kun hän näki Sikemin. Mutta se mitä Sikem teki, oli useimpien kanaanilaisten mielestä aivan normaalia ihmisen ollessa sukupuolisesti kiihottunut. Dinan viime hetken vastustelut olivat hyödyttömiä, sillä Sikem ”otti hänet” ja ”teki hänelle väkivaltaa”. Myöhemmin Sikem nähtävästi rakastui Dinaan, mutta se ei muuttanut tapahtunutta miksikään. (1. Mooseksen kirja 34:1–4.) Dina ei ollut ainoa, joka joutui kärsimään. Hänen seuranvalintansa käynnisti tapahtumaketjun, joka toi häpeää hänen koko perheelleen. (1. Mooseksen kirja 34:7, 25–31; Galatalaisille 6:7, 8.)

15, 16. Miten voimme saada tosi viisautta? (Ks. myös tekstiruutu ” Raamatunkohtia mietittäväksi”.)

¹⁵ Jos Dina oppi jotain tärkeää, hän oppi sen kantapään kautta. Niiden jotka rakastavat ja tottelevat Jehovaa, ei tarvitse oppia asioita tällä tavalla. Koska he kuuntelevat Jumalaa, he haluavat vaeltaa ”viisaiden kanssa” (Sananlaskut  13:20a). Näin he oppivat ymmärtämään ”hyvyyden koko tien” ja välttyvät turhilta ongelmilta ja kärsimyksiltä (Sananlaskut 2:6–9; Psalmit 1:1–3).

¹⁶ Kaikki, jotka kaipaavat jumalista viisautta, voivat saada sitä, jos he rukoilevat hellittämättä ja tutkivat säännöllisesti Jumalan sanaa ja uskollisen orjaluokan valmistamaa aineistoa (Matteus 24:45; Jaakobin kirje 1:5). Myös nöyryys  on tärkeää, koska nöyrä ihminen haluaa noudattaa Raamatun neuvoja (2. Kuninkaiden kirja 22:18, 19). Kristitty saattaa esimerkiksi periaatteessa myöntää, että hänen sydämensä voi olla petollinen ja toivoton (Jeremia 17:9). Mutta onko hän kyllin nöyrä ottamaan vastaan nimenomaista, rakkaudellista apua ja neuvontaa, jos tilanne sitä vaatii?

17. Millainen tilanne saattaisi syntyä perheessä, ja miten isä voisi pohtia asiaa tyttärensä kanssa?

¹⁷ Kuvittele seuraavaa tilannetta. Isä ei anna tyttärensä mennä ulos nuoren kristityn miehen kanssa ilman esiliinaa. Tyttö sanoo: ”Mutta isä, etkö sinä luota minuun? Emme me tee mitään väärää!” Tyttö voi kyllä rakastaa Jehovaa ja olla vilpitön, mutta voidaanko sanoa, että hän ”vaeltaa [jumalisessa] viisaudessa”? Pakeneeko hän haureutta? Vai onko niin, että hän typerästi ”luottaa omaan sydämeensä”? (Sananlaskut 28:26.) Mieleesi voi tulla muitakin periaatteita, jotka tällaisessa tilanteessa auttaisivat isää ja tytärtä pohtimaan asiaa (ks. Sananlaskut 22:3; Matteus 6:13; 26:41).

18, 19. Millainen houkutus Joosefin eteen tuli, ja miten hän toimi?

¹⁸ Dinan velipuoli Joosef oli erinomainen nuorimies, joka rakasti Jumalaa ja pakeni haureutta (1. Mooseksen kirja 30:20–24). Lapsena Joosef oli omin silmin nähnyt sisarensa typeryyden seuraukset. Nämä muistot sekä Joosefin halu pysyä Jumalan rakkaudessa epäilemättä suojelivat häntä vuosia myöhemmin Egyptissä, kun hänen isäntänsä vaimo yritti ”päivästä päivään” vietellä häntä. Koska Joosef oli orja, hän ei tietenkään voinut noin vain sanoa itseään irti ja lähteä! Hänen piti toimia tässä tilanteessa viisaasti ja rohkeasti. Niinpä hän torjui toistuvasti Potifarin vaimon ehdotukset ja lopulta pakeni hänen luotaan. (1. Mooseksen kirja 39:7–12.)

 ¹⁹ Olisiko Joosef pystynyt säilyttämään nuhteettomuutensa, jos hän olisi haaveillut tästä naisesta tai hänen mielessään olisivat pyörineet seksifantasiat? Mitä todennäköisimmin ei. Joosef ei vaalinut syntisiä ajatuksia vaan arvosti suhdettaan Jehovaan. Tämä käy ilmi siitä, mitä hän tavan takaa sanoi Potifarin vaimolle: ”Isäntäni ei – – ole pidättänyt minulta yhtään mitään paitsi sinut, koska olet hänen vaimonsa. Miten minä siis voisin syyllistyä niin suureen pahuuteen ja tehdä todellisuudessa syntiä Jumalaa vastaan?” (1. Mooseksen kirja 39:8, 9.)

20. Miten Jehova ohjasi tapahtumien kulkua Joosefin tapauksessa?

²⁰ Jehova oli varmasti hyvin iloinen tarkkaillessaan nuorta Joosefia, joka kaukana perheestään pysyi nuhteettomana päivästä päivään (Sananlaskut 27:11). Myöhemmin Jehova ohjasi tapahtumien kulkua niin, että Joosef vapautettiin vankilasta ja hänestä jopa tehtiin Egyptin pääministeri ja elintarvikevirkamies (1. Mooseksen kirja 41:39–49). Psalmin 97:10 sanat pitävät paikkansa: ”Oi te, jotka rakastatte Jehovaa, vihatkaa pahaa. Hän varjelee uskollistensa sielut, hän vapauttaa heidät jumalattomien kädestä.”

21. Miten muuan Afrikassa asuva nuori veli osoitti moraalista rohkeutta?

²¹ Nykyäänkin monet Jumalan palvelijat osoittavat, että he ”vihaavat pahaa ja rakastavat hyvää” (Aamos 5:15). Muuan Afrikassa asuva  nuori veli muistelee, kuinka eräs hänen luokallaan oleva tyttö tarjosi hänelle häpeilemättömästi seksiä vastineeksi siitä, että hän auttaisi tyttöä matematiikan kokeessa. ”Hylkäsin heti hänen tarjouksensa”, veli kertoo. ”Pysymällä nuhteettomana olen säilyttänyt arvokkuuteni ja itsekunnioitukseni, jotka ovat paljon kallisarvoisempia kuin kulta ja hopea.” On totta, että synnistä voi saada ”tilapäistä nautintoa”, mutta sellaiset halpa-arvoiset hurmion hetket tuottavat usein paljon tuskaa (Heprealaisille 11:25). Sitä paitsi ne kalpenevat täysin merkityksettömiksi sen ikuisen onnellisuuden rinnalla, jonka saamme, kun tottelemme Jehovaa. (Sananlaskut 10:22.)

22, 23. a) Miksi kristityn tilanne ei ole toivoton, jos hän syyllistyy vakavaan syntiin? b) Millaista apua väärintekijä voi saada?

²² Koska me kaikki olemme epätäydellisiä, joudumme kamppailemaan tukahduttaaksemme lihalliset halut ja toimiaksemme oikein Jumalan silmissä (Roomalaisille 7:21–25). Jehova tietää tämän, ”hän muistaa, että me olemme tomua” (Psalmit 103:14). Joskus kristitty voi kuitenkin syyllistyä vakavaan syntiin. Onko hänen tilanteensa toivoton? Ei suinkaan! Väärintekijä voi kyllä joutua niittämään karvasta satoa, kuten kuningas Daavid joutui. Jumala on kuitenkin aina ”altis antamaan anteeksi” niille, jotka katuvat ja ”tunnustavat – – avoimesti syntinsä” (Psalmit 86:5; Jaakobin kirje 5:16; Sananlaskut 28:13).

²³ Jumala on myös huomaavaisesti antanut kristilliseen seurakuntaan ”lahjoja ihmisinä”, kypsiä hengellisiä paimenia, jotka ovat päteviä ja halukkaita auttamaan (Efesolaisille 4:8, 12; Jaakobin kirje 5:14, 15). Heidän tavoitteensa on auttaa väärintekijää korjaamaan suhteensa Jumalaan ja – Salomoa lainataksemme – ”hankkimaan sydäntä”, jottei hän enää lankeaisi samaan syntiin (Sananlaskut 15:32).

24, 25. a) Miten nuori mies, jota kuvaillaan Sananlaskujen 7:6–23:ssa, osoitti, että häneltä ”puuttui sydäntä”? b) Miten voimme ”hankkia sydäntä”?

²⁴ Raamatussa puhutaan niistä, joilta ”puuttuu sydäntä”, ja niistä, jotka ”hankkivat sydäntä” (Sananlaskut 7:7). Sellainen, jolta ”puuttuu sydäntä”, voi toimia arvostelukyvyttömästi, koska hän on hengellisesti epäkypsä ja kokematon Jumalan palveluksessa. Sananlaskujen 7:6–23:ssa kuvaillun nuoren miehen tavoin hän saattaa helposti langeta vakavaan syntiin. Toisaalta sellainen, joka ”hankkii sydäntä”, kiinnittää vakavaa huomiota sisäiseen ihmiseensä säännöllisen Jumalan sanan tutkimisen ja rukoilemisen avulla. Hän saattaa ajatuksensa, halunsa, tunteensa ja tavoitteensa sopusointuun sen kanssa, minkä Jumala hyväksyy, siinä määrin kuin se on epätäydelliselle ihmiselle mahdollista. Näin hän ”rakastaa omaa sieluaan” eli hankkii itselleen siunauksen ja ”tulee löytämään hyvää” (Sananlaskut 19:8).

²⁵ Kysy itseltäsi: Olenko aivan varma siitä, että Jumalan normit ovat oikeat? Uskonko lujasti, että niiden noudattaminen johtaa suurimpaan onnellisuuteen? (Psalmit 19:7–10; Jesaja 48:17, 18.) Jos hiukankin epäröit, tee asialle jotain. Mieti, mitä Jumalan lakien sivuuttamisesta seuraa. Lisäksi ”maista ja näe, että Jehova on hyvä”: anna totuuden vaikuttaa elämääsi ja täytä mielesi terveillä ajatuksilla, sillä mikä on totta, vanhurskasta, siveellisesti puhdasta, rakastettavaa ja hyveellistä (Psalmit 34:8; Filippiläisille 4:8, 9). Mitä enemmän näet vaivaa näiden asioiden hyväksi, sitä enemmän opit rakastamaan Jumalaa ja sitä, mitä hän rakastaa, ja vihaamaan sitä, mitä hän vihaa. Joosef ei ollut mikään yli-ihminen. Hän kuitenkin pystyi ”pakenemaan haureutta”, koska hän antoi Jehovan vuosikausia muovata itseään, taivuttaa hänen sydäntään. Pitäköön sama paikkansa sinustakin. (Jesaja 64:8.)

26. Mitä tärkeää aihetta tarkastellaan seuraavaksi?

 ²⁶ Luoja ei tarkoittanut sukupuolielimiä leikkikaluiksi ohikiitäviä hurmion hetkiä varten, vaan hän loi ne, jotta voimme tuottaa jälkeläisiä ja nauttia läheisyydestä avioliitossa (Sananlaskut 5:18). Seuraavissa kahdessa luvussa käsitellään Jumalan näkemystä avioliitosta.