1. Miten vääryydet saattavat vaikuttaa meihin?

 IÄKKÄÄLTÄ leskeltä huijataan hänen kaikki säästönsä. Kovasydäminen äiti hylkää avuttoman pienokaisen. Mies joutuu vankilaan rikoksesta, jota hän ei ole tehnyt. Miten suhtautuisit näihin tilanteisiin? Luultavasti jokainen niistä vaivaisi sinua, ja ymmärrettävistä syistä. Meillä ihmisillä on voimakas oikean ja väärän taju. Vääryys närkästyttää meitä. Haluamme uhrin saavan hyvitystä ja syyllisen joutuvan vastuuseen. Ellei näin tapahdu, saatamme miettiä, eikö Jumala näe tilannetta ja miksei hän toimi.

 2. Miten Habakuk suhtautui epäoikeudenmukaisuuteen, ja miksi Jehova ei moittinut häntä siitä?

² Jehovan uskolliset palvelijat ovat kautta historian miettineet samanlaisia kysymyksiä. Esimerkiksi profeetta Habakuk sanoi rukouksessaan Jehovalle: ”Miksi panet minut katsomaan näin hirvittävää epäoikeudenmukaisuutta? Miksi sallit väkivallan, laittomuuden, rikollisuuden ja julmuuden levitä kaikkialle?” (Habakuk 1:3, Contemporary English Version.) Jehova ei moittinut Habakukia hänen vilpittömästä kysymyksestään, sillä hän itse on istuttanut ihmisiin oikeuskäsityksen. Jehova on tosiaan siunannut meitä antamalla meille pienen määrän samanlaista syvällistä oikeustajua kuin hänellä itsellään on.

 3. Miksi voidaan sanoa, että Jehova on paremmin perillä epäoikeudenmukaisuudesta kuin me?

³ Epäoikeudenmukaisuus ei jää Jehovalta huomaamatta. Raamatussa kerrotaan Nooan ajasta: ”Jehova näki, että ihmisen pahuus maan päällä oli suurta ja että hän oli  sydämeltään taipuvainen ajattelemaan aina vain pahaa.” (1. Mooseksen kirja 6:5.) Mietihän, mitä nämä sanat merkitsevät. Me tiedämme epäoikeudenmukaisuudesta usein vain muutaman tapauksen perusteella, joista olemme kuulleet tai joita olemme itse nähneet. Sitä vastoin Jehova näkee epäoikeudenmukaisuuden maailmanlaajuisessa mitassa. Hän näkee kaiken! Lisäksi hän voi erottaa sydämen taipumukset – epäoikeudenmukaisten tekojen takana olevan alhaisen ajattelutavan (Jeremia 17:10).

4, 5. a) Miten Raamattu osoittaa, että Jehova on kiinnostunut niistä, joita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti? b) Miten epäoikeudenmukaisuus on koskettanut Jehovaa itseään?

⁴ Mutta Jehova ei ainoastaan näe epäoikeudenmukaisuutta, vaan on myös kiinnostunut niistä, jotka ovat joutuneet kärsimään siitä. Kun viholliskansat kohtelivat julmasti Jehovan kansaa, hän tunsi tuskaa, ”kun he vaikeroivat joutuessaan kokemaan sortoa ja huonoa kohtelua” (Tuomarien kirja 2:18). Olet ehkä huomannut, että ihmiset voivat turtua epäoikeudenmukaisuuden näkemiseen. Jehova on toisenlainen! Hän on nähnyt epäoikeudenmukaisuutta koko sen laajuudessa noin 6 000 vuoden ajan, ja silti hänen vihansa sitä kohtaan ei ole heikentynyt. Raamatussa päinvastoin vakuutetaan, että hän inhoaa muun muassa ”valehtelevaa kieltä”, ”käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta”, ja ”väärää todistajaa, joka suoltaa valheita” (Sananlaskut 6:16–19).

⁵ Jehova myös arvosteli voimakkaasti Israelin epäoikeudenmukaisia johtajia. ”Eikö teidän pitäisi tietää, mikä on oikeudenmukaista?” hän kysyi profeettansa välityksellä. Kuvailtuaan yksityiskohtaisesti noiden turmeltuneiden miesten harjoittamaa vallan väärinkäyttöä Jehova ennusti, miten heidän kävisi: ”He huutavat Jehovaa avuksi, mutta hän ei vastaa heille. Hän kätkee heiltä silloin kasvonsa heidän pahojen tekojensa vuoksi.” (Miika 3:1–4.) Mitä vastenmielisyyttä Jehova tunteekaan epäoikeudenmukaisuutta  kohtaan! Hän on itsekin joutunut kokemaan sitä. Saatana on tuhansia vuosia pilkannut häntä väärin perustein (Sananlaskut 27:11). Kaikkein hirvittävintä vääryyttä Jehova kärsi, kun hänen Poikansa, joka ”ei tehnyt syntiä”, teloitettiin rikollisena (1. Pietarin kirje 2:22; Jesaja 53:9). Vääryyttä kärsivien ahdinko ei selvästikään ole jäänyt Jehovalta huomaamatta, eikä hän ole sitä kohtaan välinpitämätön.

 6. Mikä on luonnollinen reaktio epäoikeudenmukaisuuteen ja miksi?

⁶ Tästä huolimatta on täysin luonnollista reagoida voimakkaasti, kun näemme epäoikeudenmukaisuutta tai meille itsellemme tehdään vääryyttä. Meidät on tehty Jumalan kuvaksi, ja epäoikeudenmukaisuus sotii Jehovan persoonallisuutta vastaan (1. Mooseksen kirja 1:27). Miksi Jumala sitten sallii epäoikeudenmukaisuutta?

 7. Kuvaile, miten Jehovaa vastaan hyökättiin.

⁷ Vastaus edellä olevaan kysymykseen liittyy erääseen tärkeään kiistakysymykseen. Kuten olemme nähneet, Luojalla on oikeus hallita maapalloa ja kaikkia niitä, jotka siinä asuvat (Psalmit 24:1; Ilmestys 4:11). Jehovan nimelle tuotettiin kuitenkin häpeää ja hänen hallitsemistapansa kyseenalaistettiin ihmiskunnan historian alussa. Jehova kielsi ensimmäistä ihmistä Aadamia syömästä eräästä puusta puutarhassa, joka oli hänen kotinsa. Entä jos Aadam ei tottelisi? ”Sinä varmasti kuolet”, Jumala sanoi hänelle. (1. Mooseksen kirja 2:17.) Jumalan käsky ei merkinnyt hankaluuksia Aadamille tai hänen vaimolleen Eevalle. Saatana kuitenkin sai Eevan vakuuttumaan siitä, että Jumala oli liian rajoittava. Mitä jos Eeva söisikin puusta? Saatana sanoi hänelle suoraan: ”Ette varmasti kuole. Jumala tietää, että sinä päivänä, jona syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte hyvän ja pahan.” (1. Mooseksen kirja 3:1–5.)

 8. a) Mitä Saatana vihjasi puhuessaan Eevalle? b) Mitä Saatana väitti Jumalasta?

 ⁸ Näillä sanoilla Saatana vihjasi, että Jehova oli pidättänyt Eevalta ratkaisevan tärkeää tietoa ja lisäksi valehdellut tälle. Hän sai Eevan epäilemään sitä, että Jehova on hyvä. Näin Saatana tuotti suurta häpeää Jumalan nimelle. Hän hyökkäsi myös Jehovan hallitsemistapaa vastaan. Saatana ei asettanut kyseenalaiseksi sitä, että Jumala oli suvereeni hallitsija. Hän kuitenkin väitti, että Jehovalla ei ole oikeutta tuohon asemaan, hän ei ansaitse kunnioitusta eikä hän käytä valtaansa oikein ja alamaistensa parhaaksi.

 9. a) Mitä Aadam ja Eeva joutuivat kohtaamaan tottelemattomuutensa vuoksi, ja mitä erittäin tärkeitä kysymyksiä heräsi? b) Miksei Jehova yksinkertaisesti tuhonnut kapinallisia?

⁹ Tämän jälkeen sekä Aadam että Eeva olivat tottelemattomia Jehovalle ja söivät kielletystä puusta. Tottelemattomuutensa vuoksi heitä odotti rangaistuksena kuolema, kuten Jumala oli säätänyt. Saatanan valhe herätti erittäin tärkeitä kysymyksiä. Onko Jehovalla tosiaan oikeus hallita ihmiskuntaa, vai pitäisikö ihmisen hallita itse itseään? Onko Jehovan hallitsemistapa paras? Jehova olisi voinut käyttää rajatonta voimaansa ja tuhota kapinalliset siihen paikkaan. Herätetyt kysymykset eivät kuitenkaan koskeneet Jumalan voimaa vaan sitä, oliko hän hyvä hallitsija. Siksi Aadamin, Eevan ja Saatanan hävittäminen ei olisi osoittanut, että Jumalan hallinto on oikeudenmukainen. Se olisi vain voinut herättää vielä enemmän kysymyksiä. Ainoa keino selvittää, onnistuisivatko ihmiset hallitsemaan itseään Jumalasta riippumattomina, oli antaa ajan kulua.

10. Mitä historia on osoittanut ihmishallinnosta?

¹⁰ Mitä ajan kuluminen on osoittanut? Vuosituhansien aikana on kokeiltu monenlaisia hallitusmuotoja, muun muassa itsevaltiutta, demokratiaa, sosialismia ja kommunismia. Niiden aikaansaannokset kiteytyvät Raamatun suorasukaisessa toteamuksessa: ”Ihminen on hallinnut toista  ihmistä tämän onnettomuudeksi.” (Saarnaaja 8:9.) Profeetta Jeremia sanoi syystäkin: ”Jehova, tiedän hyvin, ettei ihmisen tie ole hänen vallassaan. Ihminen ei pysty ohjaamaan edes omia askeleitaan.” (Jeremia 10:23.)

11. Miksi Jehova on antanut ihmiskunnan kärsiä?

¹¹ Jehova tiesi alusta pitäen, että ihmisten Jumalasta riippumaton itsehallinto tuottaisi paljon kärsimystä. Toimiko hän siis epäoikeudenmukaisesti, kun hän salli väistämättömän tapahtua? Ei missään nimessä. Valaistaanpa asiaa. Oletetaan, että sinulla on vakavasti sairas lapsi, joka tarvitsee leikkausta. Leikkaus on lapselle kivulias, ja se surettaa sinua syvästi. Toisaalta tiedät, että toimenpiteen ansiosta lapsesi saa nauttia paremmasta terveydestä myöhemmin elämässään. Vastaavasti Jumala tiesi – ja jopa ennusti – että ihmishallinnon salliminen toisi mukanaan tuskaa ja kärsimystä (1. Mooseksen kirja 3:16–19). Mutta hän tiesi myös, että ihmiskunnan pitäisi antaa nähdä kapinan huonot seuraukset, jotta kiistakysymys voitaisiin ratkaista pysyvästi ja ihmiset voisivat sen jälkeen nauttia paremmasta elämästä.

12. Mistä Saatana on syyttänyt ihmisiä, kuten Jobin tapaus osoittaa?

¹² Asiaan liittyy muutakin. Kun Saatana kyseenalaisti Jehovan hallitsemisoikeuden ja -tavan, hän esitti valheita paitsi siitä, millainen persoona ja hallitsija Jehova on, myös hänen palvelijoistaan ja heidän vaikuttimistaan. Saatana esimerkiksi sanoi Jehovalle oikeamielisestä Jobista: ”Etkö ole pannut suoja-aidan hänen sekä hänen perheensä ja kaiken hänellä olevan ympärille? Olet siunannut kaiken, mitä hän on tehnyt, ja hänen karjansa on levinnyt maassa laajalle. Mutta ojennapa kätesi ja vie häneltä kaikki, mitä hänellä  on, niin hän varmasti kiroaa sinua vasten kasvoja.” (Job 1:10, 11.)

13. Mitä Saatana vihjasi Jobia vastaan esittämillään syytöksillä, ja miten tämä koskee kaikkia ihmisiä?

¹³ Saatana väitti, että Jehova osti Jobin rakkauden ja palvonnan suojelemalla häntä voimallaan. Tämä vuorostaan merkitsi, että Jobin nuhteettomuus oli pelkkää teeskentelyä, että hän palvoi Jumalaa vain sen takia, mitä hän sai siitä itse. Saatanan mukaan Job kiroaisi Luojansa, jos häneltä otettaisiin pois Jumalan siunaus. Saatana tiesi, että Job oli poikkeuksellisen ”nuhteeton mies, joka piti kiinni siitä, mikä on oikein”, ja että hän ”pelkäsi Jumalaa ja karttoi pahaa”. a Jos Saatana onnistuisi murtamaan Jobin nuhteettomuuden, mitä se kertoisi kaikista muista ihmisistä? Saatana siis todellisuudessa kyseenalaisti kaikkien niiden uskollisuuden, jotka haluavat palvella Jumalaa. Hän laajensikin kiistakysymystä sanomalla Jehovalle: ”Ihminen antaa kaiken, mitä hänellä on, pysyäkseen elossa.” (Job 1:8; 2:4.)

14. Mitä historia on osoittanut Saatanan syytöksestä ihmisiä vastaan?

¹⁴ Historia on osoittanut, että monet ihmiset ovat Jobin tavoin pysyneet uskollisina Jehovalle koettelemuksissa, toisin kuin Saatana väitti. He ovat tehneet Jehovan sydämen iloiseksi uskollisuudellaan, ja sen ansiosta Jehova on voinut vastata Saatanalle, joka väitti pilkallisesti, että ihmiset lakkaisivat palvelemasta Jumalaa, kun heillä olisi vaikeaa. (Heprealaisille 11:4–38.) Jumalaa rakastavat ihmiset eivät ole suostuneet kääntämään selkäänsä hänelle. Ahdistavimmissakin tilanteissa he ovat vain luottaneet entistä lujemmin siihen, että Jehova antaa heille voimaa kestää (2. Korinttilaisille 4:7–10).

15. Mikä kysymys voisi herätä Jumalan menneistä ja tulevista tuomioista?

 ¹⁵ Jehova on toiminut oikein ratkaistessaan hallitsemistapaansa ja ihmisten nuhteettomuutta koskevia kiistakysymyksiä. Myös hänen tuomionsa ovat oikeudenmukaisia. Raamattu kertoo Jehovan tuomioista, joita hän on langettanut yksilöille ja jopa kokonaisille kansakunnille. Se sisältää myös ennustuksia tuomioista, joita hän panee täytäntöön tulevaisuudessa. Miksi voimme luottaa siihen, että Jehova on aina tuominnut ja tulee aina tuomitsemaan oikeudenmukaisesti?

16, 17. Mitkä esimerkit osoittavat, että ihmisillä on rajallinen näkökulma tosi oikeuteen?

¹⁶ Jehovasta voidaan hyvällä syyllä sanoa: ”Hän noudattaa aina oikeutta.” (5. Mooseksen kirja 32:4.) Kukaan meistä ei voi sanoa näin itsestään, sillä rajallinen näkökulmamme hämärtää kovin usein käsityksemme siitä, mikä on oikein. Esimerkistä käy Abraham. Hän esitti Jehovalle Sodoman tuhoa koskevan hartaan pyynnön – huolimatta siellä rehottavasta jumalattomuudesta. Hän kysyi Jehovalta: ”Aiotko todellakin pyyhkäistä oikeamielisen pois pahojen kanssa?” (1. Mooseksen kirja 18:23–33.) Jehova ei tietenkään tekisi niin. Vasta kun oikeamielinen Loot tyttärineen oli saapunut turvallisesti Soarin kaupunkiin, Jehova ”antoi sataa Sodoman – – päälle rikkiä ja tulta” (1. Mooseksen kirja 19:22–24). Joona puolestaan ”suuttui”, kun Jumala armahti niniveläiset. Joona oli jo julistanut heidän tuhoaan, ja siksi hän olisi mielellään nähnyt heidän perinpohjaisen hävityksensä – vaikka he katuivat vilpittömästi. (Joona 3:10–4:1.)

¹⁷ Jehova vakuutti Abrahamille, että hänen oikeudenkäyttöönsä ei sisälly vain jumalattomien tuhoaminen vaan myös oikein toimivien pelastaminen. Joonan taas oli opittava, että Jehova on armollinen. Hän on ”valmis antamaan  anteeksi”, jos jumalattomat muuttavat tapansa (Psalmit 86:5). Toisin kuin epäluotettavat ihmiset Jehova ei anna epäsuotuisaa tuomiota vain siksi, että hän voisi näyttää voimansa, eikä hän jätä ilmaisematta myötätuntoa sen pelosta, että häntä pidettäisiin heikkona. Hän osoittaa armoa aina kun siihen on perustetta. (Jesaja 55:7; Hesekiel 18:23.)

18. Osoita Raamatun avulla, että Jehova ei toimi pelkästään tunteiden pohjalta.

¹⁸ Jehova ei kuitenkaan anna tunteiden sokaista itseään. Kun hänen kansansa vajosi epäjumalanpalvelukseen, hän julisti päättäväisesti: ”Minä tuomitsen sinut teidesi mukaan ja vaadin sinut tilille kaikista inhottavista teoistasi. En tunne sääliä enkä osoita myötätuntoa, sillä panen sinut kantamaan omien teidesi seuraukset.” (Hesekiel 7:3, 4.) Jos ihmiset toimivat itsepäisesti väärin, Jehova tuomitsee heidät sen mukaisesti. Hänen tuomionsa perustuu kuitenkin vankkoihin todisteisiin. Kun Sodomaa ja Gomorraa koskeva kova valitus kantautui Jehovan korviin, hän sanoi: ”Minä aion mennä alas nähdäkseni, toimivatko he niin kuin olen kuullut heistä valitettavan.” (1. Mooseksen kirja 18:20, 21.) Miten kiitollisia voimmekaan olla siitä, että Jehova ei ole niiden monien ihmisten kaltainen, jotka tekevät hätäisiä päätelmiä ennen kuin ovat kuulleet kaikki tosiasiat. Jehova on tosiaan sellainen kuin Raamattu kuvailee: ”Uskollinen Jumala, joka ei ole koskaan epäoikeudenmukainen.” (5. Mooseksen kirja 32:4.)

19. Mitä voimme tehdä, jos meillä herää hämmentäviä kysymyksiä Jehovan tuomioista?

¹⁹ Raamattu ei käsittele kaikkia Jehovan menneisiin tekoihin liittyviä kysymyksiä, eikä se kerro jokaista yksityiskohtaa siitä, miten Jehova tulee tuomitsemaan yksilöt ja ryhmät tulevaisuudessa. Kun jotkin Raamatun kertomukset ja ennustukset, joista tällaiset yksityiskohdat puuttuvat, ihmetyttävät meitä, voimme osoittaa samanlaista luottamusta  kuin profeetta Miika, joka kirjoitti: ”Odotan kärsivällisesti Jumalaa, pelastajaani.” (Miika 7:7.)

20, 21. Miksi voimme luottaa siihen, että Jehova toimii aina oikein?

²⁰ Voimme luottaa siihen, että Jehova toimii joka tilanteessa oikein. Silloinkin kun vääryydet näyttävät jäävän ihmisiltä huomaamatta, Jehova lupaa: ”Minun on kosto, minä maksan takaisin.” (Roomalaisille 12:19.) Kun odotamme kärsivällisesti, että Jehova korjaa asiat, osoitamme, että meillä on samanlainen luja vakaumus kuin apostoli Paavalilla, joka sanoi: ”Onko Jumala epäoikeudenmukainen? Ei missään tapauksessa!” (Roomalaisille 9:14.)

²¹ Elämme kuitenkin edelleen ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä” (2. Timoteukselle 3:1). Epäoikeudenmukaisuus ja sorto ovat tuottaneet paljon kärsimystä (Saarnaaja 4:1). Jehova ei kuitenkaan ole muuttunut. Hän vihaa yhä epäoikeudenmukaisuutta, ja hän on hyvin kiinnostunut niistä, jotka joutuvat kärsimään sen takia. Jos tuemme uskollisesti Jehovaa ja hänen hallitusvaltaansa, hän antaa meille voimaa kestää, kunnes tulee hänen aikansa oikaista kaikki vääryydet Jumalan valtakunnan välityksellä (1. Pietarin kirje 5:6, 7).