Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

29. LUKU

Tunnetko ”Kristuksen rakkauden”?

Tunnetko ”Kristuksen rakkauden”?

1–3. a) Miksi Jeesus halusi olla Isänsä kaltainen? b) Mitä Jeesuksen rakkauden piirteitä tutkimme?

 OLETKO joskus nähnyt, kun pikkupoika yrittää matkia isäänsä? Hän saattaa kävellä, puhua tai tehdä jotain muuta samalla tavalla kuin isänsä. Aikanaan hän voi jopa omaksua isänsä arvomaailman. Rakkaudesta ja ihailusta isäänsä kohtaan poika haluaa olla samanlainen kuin hän.

2 Entä Jeesuksen ja hänen taivaallisen Isänsä välinen suhde? ”Minä rakastan Isää”, sanoi Jeesus erään kerran (Johannes 14:31). Kukaan ei voisi mitenkään rakastaa Jehovaa enemmän kuin tämä Poika, joka oli Isänsä rinnalla jo kauan ennen kuin Jehova loi ketään muuta. Hän halusi siksi olla Isänsä kaltainen (Johannes 14:9).

3 Tämän kirjan aiemmissa luvuissa olemme tarkastelleet, miten Jeesus jäljitteli täydellisesti Jehovaa voiman, oikeudenmukaisuuden ja viisauden ilmaisemisessa. Mutta miten Jeesus heijasti Isänsä rakkautta? Tutkitaanpa kolmea Jeesuksen rakkauden piirrettä – hänen uhrautuvuuttaan, myötätuntoaan ja anteeksiantavaisuuttaan.

”Kukaan ei voi osoittaa suurempaa rakkautta”

 4. Miten Jeesus on suurin esimerkki ihmisen osoittamasta uhrautuvasta rakkaudesta?

4 Jeesus on huomattava esimerkki uhrautuvasta rakkaudesta. Uhrautuvuutta on se, että asettaa epäitsekkäästi toisten tarpeet ja edut omiensa edelle. Miten Jeesus osoitti tällaista rakkautta? Hän itse selitti: ”Kukaan ei voi osoittaa suurempaa rakkautta kuin se, joka antaa elämänsä ystäviensä puolesta.” (Johannes 15:13.) Jeesus antoi täydellisen elämänsä meidän puolestamme. Se oli suurin rakkauden teko, minkä kukaan ihminen on koskaan tehnyt. Mutta hän osoitti uhrautuvaa rakkautta muillakin tavoin.

 5. Miksi taivaan jättäminen oli osoitus Jumalan Pojan uhrautuvasta rakkaudesta?

5 Ainosyntyisellä Jumalan Pojalla oli ennen ihmiseksi tuloaan korkea asema taivaassa. Hän oli läheisesti tekemisissä Jehovan ja lukemattomien henkiolentojen kanssa. Silti ”hän tyhjensi itsensä, otti orjan muodon ja tuli ihmiseksi” (Filippiläisille 2:7). Hän oli valmis tulemaan maailmaan, joka on ”Paholaisen vallassa” ja täynnä epätäydellisiä ihmisiä (1. Johanneksen kirje 5:19). Se että Jumalan Poika oli valmis luopumaan niin paljosta, oli hieno osoitus hänen uhrautuvasta rakkaudestaan.

6, 7. a) Millä tavoin Jeesus osoitti uhrautuvaa rakkautta maanpäällisen palveluksensa aikana? b) Mikä koskettava esimerkki epäitsekkäästä rakkaudesta on Johanneksen 19:25–27:ssä?

6 Koko maanpäällisen palveluksensa ajan Jeesus osoitti uhrautuvaa rakkautta eri tavoin. Hän välitti muista enemmän kuin itsestään. Hän oli niin uppoutunut palvelukseensa, että uhrasi normaalit mukavuudet, joihin ihmiset ovat tottuneet. ”Ketuilla on kolot ja taivaan linnuilla pesät”, hän sanoi, ”mutta Ihmisen Pojalla ei ole omaa kotia.” (Matteus 8:20.) Taitavana puuseppänä Jeesus olisi voinut varata jonkin verran aikaa mukavan kodin rakentamiseen itselleen tai kauniiden huonekalujen tekemiseen myytäväksi, jotta olisi saanut hieman ylimääräistä rahaa. Hän ei kuitenkaan käyttänyt taitojaan saadakseen aineellista.

7 Hyvin koskettava esimerkki Jeesuksen uhrautuvasta rakkaudesta on Johanneksen 19:25–27:ssä. Jeesuksen mielessä pyöri varmasti monia asioita sinä iltapäivänä, jona hän kuoli. Riippuessaan tuskissaan paalussa hän oli huolissaan opetuslapsistaan, saarnaamistyön jatkumisesta sekä erityisesti siitä, että hän pysyisi uskollisena Jehovalle ja voisi tuottaa kunniaa hänen nimelleen. Ihmiskunnan koko tulevaisuus oli hänen harteillaan! Mutta vain muutamaa hetkeä ennen kuolemaansa Jeesus kiinnitti huomiota myös äitiinsä Mariaan, joka oli ilmeisesti jäänyt leskeksi. Jeesus pyysi apostoli Johannesta huolehtimaan Mariasta kuin omasta äidistään, ja Johannes ottikin Marian kotiinsa asumaan. Näin Jeesus varmisti, että hänen äidistään pidettäisiin hyvää huolta fyysisesti ja hengellisesti. Miten kaunis ilmaus epäitsekkäästä rakkaudesta!

”Hän liikuttui säälistä”

 8. Mitä merkitsee kreikkalainen sana, jolla Raamattu kuvailee Jeesuksen myötätuntoa?

8 Jeesus oli Isänsä tavoin myötätuntoinen. Toisten ahdinko kosketti häntä syvästi, ja hän halusi sen takia auttaa heitä. Kuvaillessaan hänen myötätuntoaan Raamattu käyttää kreikkalaista sanaa, joka käännetään ilmauksilla ”liikuttua säälistä” ja ”tulla sääli”. Erään tutkijan mukaan se kuvailee ”tunnetta, joka liikuttaa ihmistä aivan hänen sisimpäänsä saakka. Se on voimakkain myötätuntoa kuvaileva kreikan kielen sana.” Tarkastellaanpa muutamia tilanteita, joissa syvä myötätunto sai Jeesuksen toimimaan.

9, 10. a) Minkä vuoksi Jeesus ja hänen apostolinsa hakeutuivat rauhalliseen paikkaan? b) Miten Jeesus toimi, kun hän ja apostolit eivät saaneetkaan levätä, ja miksi?

9 Jeesus halusi huolehtia ihmisten hengellisistä tarpeista. Markuksen 6:30–34:ssä kerrotaan, mikä erityisesti herätti Jeesuksessa myötätuntoa. Kuvittelehan mielessäsi tilannetta. Apostolit olivat juuri palanneet pitkältä saarnamatkalta ja kertoivat Jeesukselle innoissaan kaikesta näkemästään ja kuulemastaan. Paikalle kerääntyi kuitenkin paljon ihmisiä, eikä Jeesukselle ja apostoleille jäänyt aikaa edes syödä. Huolehtivainen Jeesus huomasi, että apostolit olivat väsyneitä. ”Tulkaa te erilleen syrjäiseen paikkaan ja levähtäkää vähän”, hän sanoi heille. He nousivat veneeseen ja purjehtivat Galileanjärven pohjoispään poikki rauhalliseen paikkaan. Mutta kun ihmiset saivat tietää siitä, he juoksivat pohjoisrannikkoa pitkin vastarannalle ja saapuivat perille ennen venettä!

10 Harmistuiko Jeesus tästä yllättävästä käänteestä? Ei ollenkaan. Näiden tuhansien ihmisten näkeminen kosketti hänen sydäntään. Markus kirjoitti: ”Jeesus näki suuren ihmisjoukon, ja hänen tuli heitä sääli, sillä he olivat kuin lampaat ilman paimenta. Niin hän alkoi opettaa heille monia asioita.” Jeesus näki nämä ihmiset yksilöinä, joilla oli hengellisiä tarpeita. He olivat kuin avuttomina harhailevia lampaita, joilla ei ollut paimenta ohjaamassa ja suojelemassa heitä. Hän tiesi, että uskonnolliset johtajat, joiden olisi pitänyt huolehtia ihmisistä, eivät välittäneet heistä lainkaan (Johannes 7:47–49). Jeesus tunsi myötätuntoa noita ihmisiä kohtaan ja alkoi opettaa heille ”Jumalan valtakuntaan” liittyviä asioita (Luukas 9:11). Huomaa, että hän liikuttui säälistä jo ennen kuin hän näki, miten ihmiset suhtautuisivat hänen opetukseensa. Hellä myötätunto ei toisin sanoen ollut seurausta siitä, että ihmiset reagoivat myönteisesti hänen sanomaansa, vaan syy, joka sai hänet opettamaan heitä.

”Hän ojensi kätensä” ja ”kosketti häntä”

11, 12. a) Miten spitaalisiin suhtauduttiin Raamatun aikoina, mutta miten Jeesus reagoi, kun ”täynnä spitaalia” oleva mies lähestyi häntä? b) Miten Jeesuksen kosketus on saattanut vaikuttaa spitaaliseen, ja miten erään lääkärin kokemus havainnollistaa tätä?

11 Jeesus halusi lievittää ihmisten kärsimystä. Erilaisista vaivoista kärsivät ihmiset vaistosivat, että Jeesus oli myötätuntoinen, ja halusivat siksi tulla hänen luokseen. Tämä näkyi erityisen selvästi, kun ”täynnä spitaalia” oleva mies lähestyi Jeesusta (Luukas 5:12). Raamatun aikoina spitaaliset määrättiin karanteeniin tartunnan ehkäisemiseksi (4. Mooseksen kirja 5:1–4). Ajan myötä juutalaisten uskonnolliset johtajat alkoivat kuitenkin suhtautua spitaalisiin tunteettomasti ja laatia heitä varten omia tiukkoja sääntöjään. a Huomaa, miten Jeesus kuitenkin suhtautui spitaaliseen: ”Hänen luokseen tuli myös spitaalinen mies, joka esitti hänelle hartaan pyynnön, jopa polvistui, ja sanoi hänelle: ’Jos vain haluat, sinä voit puhdistaa minut.’ Tällöin Jeesus liikuttui säälistä, ja hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi hänelle: ’Minä haluan! Puhdistu.’ Heti spitaali hävisi miehestä, ja hän puhdistui.” (Markus 1:40–42.) Jeesus tiesi, että lain mukaan spitaalinen ei saanut olla muiden joukossa. Mutta hän ei käännyttänyt miestä luotaan vaan liikuttui niin syvästi, että teki jotain täysin odottamatonta: hän kosketti miestä!

12 Pystytkö kuvittelemaan, mitä tuo kosketus merkitsi spitaaliselle? Sitä havainnollistaa eräs kokemus. Spitaalin hoitoon erikoistunut lääkäri Paul Brand kertoo eräästä nuoresta potilaasta, joka hänellä oli Intiassa. Tutkimuksen aikana hän laski kätensä tuon spitaalisen miehen harteille ja selitti hänelle tulkin välityksellä edessä olevia hoitotoimenpiteitä. Yhtäkkiä potilas alkoi itkeä. ”Sanoinko jotain pahasti?” lääkäri kysyi. Tulkki käänsi kysymyksen potilaalle ja vastasi sitten: ”Ette sanonut. Hän alkoi itkeä siksi, että panitte kätenne hänen harteittensa ympärille. Ennen tätä kukaan ei ollut koskenut häneen vuosikausiin.” Jeesusta lähestyneelle spitaaliselle kosketus merkitsi vielä enemmän. Se paransi hänet taudista, joka oli tehnyt hänestä hylkiön.

13, 14. a) Minkä saattueen Jeesus kohtasi lähestyessään Nainin kaupunkia, ja miksi tilanne oli poikkeuksellisen surullinen? b) Mitä sääli sai Jeesuksen tekemään Nainin lesken hyväksi?

13 Jeesus halusi auttaa surevia. Toisten suru liikutti Jeesusta syvästi. Tästä on esimerkki Luukkaan 7:11–15:ssä. Siinä kerrottu tapaus sattui suunnilleen puolessavälissä Jeesuksen palvelusta, kun hän lähestyi Nainin kaupunkia Galileassa. Kaupungin portin lähellä hän kohtasi hautajaissaattueen. Tilanne oli poikkeuksellisen murheellinen. Nuori mies – perheen ainoa poika – oli kuollut, ja äiti oli leski. Äiti oli luultavasti kerran aiemminkin ollut samanlaisessa saattueessa – miehensä kuoltua. Nyt oli vuorossa hänen poikansa, joka oli kenties ollut hänen ainoa elättäjänsä. Saattojoukkoon kuului ehkä surijoita, jotka lauloivat surumielisiä lauluja, ja muusikkoja, jotka soittivat surumusiikkia (Jeremia 9:17, 18; Matteus 9:23). Jeesuksen katse kiinnittyi kuitenkin surun murtamaan äitiin, joka todennäköisesti käveli lähellä poikansa ruumispaareja.

14 Jeesuksen tuli äitiä sääli. Hän sanoi tälle lohduttavasti: ”Lakkaa itkemästä.” Sitten hän kosketti paareja, ja kantajat ja ehkä koko saattojoukko pysähtyivät. Varmalla äänellä Jeesus sanoi elottomalle ruumiille: ”Nuori mies, minä sanon sinulle: nouse!” Mitä seuraavaksi tapahtui? ”Kuollut nousi istumaan ja alkoi puhua” aivan kuin olisi herännyt syvästä unesta! Sitten sanotaan jotain hyvin liikuttavaa: ”Jeesus antoi hänet hänen äidilleen.”

15. a) Mitä myötätunto saa aikaan? b) Miten voimme jäljitellä Jeesusta?

15 Mitä opimme näistä kertomuksista? Kussakin tapauksessa myötätunto sai Jeesuksen toimimaan. Hän ei voinut katsella toisten ahdinkoa liikuttumatta säälistä, ja sääli sai hänet auttamaan heitä. Miten voimme noudattaa hänen esimerkkiään? Kristittyinä meillä on velvollisuus saarnata hyvää uutista ja tehdä opetuslapsia. Tärkein vaikuttimemme on rakkaus Jumalaan. Mutta muista, että teemme tätä työtä myös sen takia, että tunnemme myötätuntoa ihmisiä kohtaan. Siksi teemme kaikkemme, jotta he kuulisivat hyvän uutisen. (Matteus 22:37–39.) Entä miten suhtaudumme kärsiviin tai sureviin veljiin ja sisariin? Emme tietenkään pysty parantamaan sairaita tai herättämään kuolleita. Voimme kuitenkin osoittaa myötätuntoa toisia kristittyjä kohtaan etsimällä tilaisuuksia rohkaista heitä ja antamalla heille käytännön apua (Efesolaisille 4:32).

”Isä, anna heille anteeksi”

16. Miten Jeesuksen halukkuus antaa anteeksi näkyi jopa hänen ollessaan kidutuspaalussa?

16 Jeesus heijasti Isänsä rakkautta myös siten, että hän oli ”valmis antamaan anteeksi” (Psalmit 86:5). Tämä näkyi jopa silloin kun hän kärsi kovia tuskia kidutuspaalussa. Vaatiko hän Jehovaa rankaisemaan teloittajia? Päinvastoin. Vähän ennen häpeällistä kuolemaansa Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.” b (Luukas 23:34.)

17–19. Millä tavoin Jeesus osoitti antaneensa Pietarille anteeksi sen, että tämä oli kieltänyt hänet kolme kertaa?

17 Ehkä vielä koskettavampi esimerkki Jeesuksen anteeksiantavaisuudesta on se, miten hän suhtautui apostoli Pietariin. Ei ole epäilystäkään siitä, että Pietari oli kiintynyt Jeesukseen. Jeesuksen elämän viimeisenä iltana 14. nisankuuta hän sanoi Jeesukselle: ”Herra, olen valmis menemään kanssasi sekä vankilaan että kuolemaan.” Silti vain muutaman tunnin kuluttua Pietari kiisti kolme kertaa edes tuntevansa Jeesusta! Raamatussa kerrotaan, mitä tapahtui Pietarin kiellettyä hänet kolmannen kerran: ”Herra kääntyi ja katsoi suoraan Pietariin.” Raskaan syntinsä murtamana Pietari ”meni ulos ja itki katkerasti”. Kun Jeesus kuoli myöhemmin tuona päivänä, Pietari saattoi hyvinkin miettiä, oliko hän saanut Jeesukselta anteeksi. (Luukas 22:33, 61, 62.)

18 Pietarin ei tarvinnut odottaa vastausta kauan. Jeesus herätettiin kuolleista nisankuun 16. päivän aamuna, ja ilmeisesti jo samana päivänä hän kävi tapaamassa Pietaria henkilökohtaisesti (Luukas 24:34; 1. Korinttilaisille 15:4–8). Miksi Jeesus kiinnitti erityishuomiota apostoliin, joka oli niin ponnekkaasti kieltänyt hänet? Hän halusi ehkä saada katuvan Pietarin vakuuttumaan siitä, että hän rakasti ja arvosti häntä yhä. Mutta Jeesus rauhoitti Pietaria muullakin tavalla.

19 Hieman myöhemmin Jeesus näyttäytyi opetuslapsilleen Galileanjärvellä. Tässä yhteydessä hän kysyi kolme kertaa Pietarilta (joka oli kieltänyt Jeesuksen kolme kertaa), rakastiko tämä häntä. Kolmannen kerran jälkeen Pietari vastasi: ”Herra, sinä olet selvillä kaikesta. Sinä tiedät, että olen kiintynyt sinuun.” Jeesus, joka pystyi lukemaan sydämiä, oli tosiaan täysin tietoinen siitä, että Pietari rakasti häntä ja oli kiintynyt häneen. Hän antoi Pietarille kuitenkin tilaisuuden vakuuttaa rakkauttaan. Lisäksi hän käski Pietarin ruokkia ja paimentaa hänen pieniä lampaitaan. (Johannes 21:15–17.) Pietari oli aikaisemmin saanut tehtäväksi saarnata (Luukas 5:10). Mutta nyt Jeesus antoi hänelle suurena luottamuksen osoituksena erittäin vastuullisen tehtävän: huolehtia niistä, joista tulisi Kristuksen seuraajia. Pian tämän jälkeen hän antoi Pietarille huomattavan roolin kristillisessä seurakunnassa (Apostolien teot 2:1–41). Miten huojentunut Pietarin onkaan täytynyt olla tajutessaan, että Jeesus oli antanut hänelle anteeksi ja luotti häneen edelleen!

Tunnetko ”Kristuksen rakkauden”?

20, 21. Miten voimme oppia ”tuntemaan Kristuksen rakkauden” täysin?

20 Jehovan sanassa kuvaillaan tosiaankin kauniisti Kristuksen rakkautta. Miten meidän tulisi vastata tähän rakkauteen? Raamattu sanoo, että meidän on tärkeää ”tuntea Kristuksen rakkaus, joka on suurempaa kuin tieto” (Efesolaisille 3:19). Kuten olemme nähneet, evankeliumikertomukset Jeesuksen elämästä ja palveluksesta opettavat paljon Kristuksen rakkaudesta. Mutta jotta oppisi ”tuntemaan Kristuksen rakkauden” täysin, ei riitä, että tietää, mitä Raamattu kertoo hänestä.

21 ”Tuntemiseksi” käännetty kreikan sana tarkoittaa tietämistä käytännössä, kokemuksesta. Kun osoitamme rakkautta samalla tavalla kuin Jeesus – olemme epäitsekkäitä ja uhrautuvia, huolehdimme toisista myötätuntoisesti ja annamme heille sydämestämme anteeksi – voimme todella ymmärtää, miltä hänestä tuntui. Tällä tavoin opimme oman kokemuksen kautta ”tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on suurempaa kuin tieto”. On myös hyvä muistaa, että mitä enemmän meistä tulee Kristuksen kaltaisia, sitä lähemmäksi pääsemme häntä, jota Jeesus jäljitteli täydellisesti – rakastavaa Jumalaamme Jehovaa.

a Rabbien sääntöjen mukaan kukaan ei saanut mennä neljää kyynärää (vajaata kahta metriä) lähemmäksi spitaalista. Tuulisella säällä spitaalisen oli pysyttävä vähintään sadan kyynärän (noin 45 metrin) päässä muista. Eräässä juutalaisten uskonnollisessa teoksessa kerrotaan rabbista, joka meni spitaalisilta piiloon, ja toisesta, joka heitteli spitaalisia kivillä pitääkseen heidät loitolla (Midraš Rabbah). Spitaaliset siis tiesivät, miten tuskallista on tulla torjutuksi ja millaista on olla halveksittu ja ei-toivottu.

b Luukkaan 23:34:n alkuosa puuttuu eräistä vanhoista käsikirjoituksista. Mutta koska nuo sanat ovat monissa muissa arvovaltaisissa käsikirjoituksissa, ne on otettu mukaan Uuden maailman käännökseen samoin kuin lukuisiin muihin käännöksiin. Jeesus viittasi todennäköisesti roomalaisiin sotilaisiin, jotka teloittivat hänet. He eivät tajunneet, mitä tekivät, koska he eivät tienneet, kuka Jeesus todellisuudessa oli. Jeesuksen mielessä saattoivat olla myös ne hänen teloittamistaan vaatineet juutalaiset, jotka myöhemmin uskoisivat häneen (Apostolien teot 2:36–38). Teloittamiseen yllyttäneet uskonnolliset johtajat olivat tietenkin paljon tuomittavampia, koska he toimivat harkitusti ja pahantahtoisesti. Monet heistä eivät voineet saada anteeksi. (Johannes 11:45–53.)