Kokoelma Kuolleenmeren lähistöltä löydettyjä muinaisia kirjakääröjä ja käärön palasia. Nimitystä käytetään varsinkin niistä kirjakääröistä, jotka löytyivät 11 luolasta Qumranin alueelta Kuolleenmeren luoteisrannan tuntumasta (ks. QUMRAN). Näitä raamatullisia ja ei-raamatullisia juutalaisia käsikirjoituksia arvellaan olleen alun perin noin 930. Useimmat on kirjoitettu hepreaksi, jotkin arameaksi ja muutamat kreikaksi.

Nämä käsikirjoitukset löydettiin vuosina 1947–56 saviruukuista, jotka oli piilotettu luoliin. Noin neljäsosa dokumenteista oli Raamatun käsikirjoituksia tai niiden katkelmia kaikista muista Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjoista paitsi Esterin kirjasta.

Kuolleenmeren kirjakääröt ovat erittäin merkittäviä ikänsä vuoksi: ne ovat peräisin 200-luvulta eaa. – 100-luvulta jaa. Yksi niistä, koko Jesajan kirjan sisältävä nahkakäärö, oli kirjoitettu noin tuhat vuotta aiemmin kuin vanhin siihen mennessä löydetty jäljennös samasta heprealaisesta tekstistä (ks. mediagalleria, ”Suuri Jesaja-käärö”). Kun Jesaja-käärön tekstiä – samoin kuin muiden Kuolleenmeren kirjakääröihin kuuluvien raamatunkirjojen tekstiä – vertailtiin huolellisesti noin tuhat vuotta myöhemmin jäljennettyihin käsikirjoituksiin, huomattiin, että Raamatun hepreankielinen teksti oli välitetty hämmästyttävän tarkasti. Lisäksi on erityisen kiinnostavaa, että näissä raamatullisissa ja ei-raamatullisissa dokumenteissa esiintyy hyvin usein Jumalan nimi.

Vanhoja käsikirjoituksia on löydetty muualtakin Kuolleenmeren lähistöltä, esimerkiksi Qumranin eteläpuolella Juudean erämaassa sijaitsevan kuivan joenuoman Wadi Murabbaatin luota (ks. mediagalleria, ”Erokirja” ja ”Velkakirja”). Etelämpää Naḥal Ḥeveristä (Kauhujen luola) on löydetty kreikankielisen Septuagintan varhaisen jäljennöksen katkelma, jossa on niin sanottujen pienten profeettojen kirjoituksia. Siinä Tetragrammi on keskellä kreikkalaista tekstiä muinaisheprealaisin kirjaimin. (Ks. liite C3, Mt 1:20.)