Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa sana ”maailma” on käännetty kreikan sanasta kósmos. Sen perusmerkitys on ’järjestys’ tai ’järjestely’, ja erään tutkijan mukaan se tarkoitti alun perin ”erilaisten asioiden sovittamista yhteen tai tällaisen yhteen sovittamisen lopputulosta”. Sanaa voitiin siis käyttää sotilaiden järjestämisestä taistelumuodostelmaan, aterian valmistamisesta tai laulun tekemisestä. Koska järjestys ja symmetria liitetään usein kauneuteen, kreikkalaiset käyttivät sanaa kósmos myös koruista, koristeista ja kaunistuksesta, varsinkin naisten ”kaunistautumisesta” (1Pi 3:3). Siitä on peräisin myös sana ”kosmetiikka”. Muinaisten kreikkalaisten kirjoittajien mukaan kósmos alkoi tarkoittaa maailmankaikkeutta (vrt. Ap 17:24 [ja tutkimisviite], jossa Paavali käytti sitä ehkä tässä merkityksessä). Myöhemmin tätä kreikan sanaa alettiin käyttää ihmiskunnasta.

Kreikkalaisissa kirjoituksissa sana kósmos liittyy pääasiassa ihmismaailmaan. Eri tekstiyhteyksissä se merkitsee 1) ihmiskuntaa kokonaisuutena, riippumatta ihmisten moraalisesta tilasta tai elämäntavasta (Mt 5:14; 26:13; Joh 3:16 ja tutkimisviite; Ro 5:12; 1Jo 4:14); 2) järjestäytynyttä ihmisyhteiskuntaa tai ihmisen elämänpiiriä ja olosuhteita, joihin hän syntyy ja joissa hän elää (Lu 9:25 ja tutkimisviite; Joh 16:21 ja tutkimisviite; 1Ti 6:7; Ja 2:5; joskus kreikan sanat kósmos ja aiṓn ’aikakausi’ ovat merkitykseltään hyvin samankaltaisia, ks. AIKAKAUSI); 3) ihmismaailmaa, joka ei palvele Jumalaa vaan on vieraantunut hänestä eikä noudata hänen oikeaa ja väärää koskevia normejaan (Mt 4:8; Joh 15:19 ja tutkimisviite; 17:14 ja tutkimisviite; 1Ko 2:12; Hpr 11:7; 2Pi 2:5; 3:6; 1Jo 5:19). Kaikissa näissä tapauksissa sanan kósmos perusajatus on kuitenkin ’järjestys’ tai ’järjestely’, sillä ihmismaailmassa vallitsee tietty rakenne: se koostuu eri heimoista ja kansoista, ja siinä on erilaisia kulttuureja ja talousjärjestelmiä (Il 7:9; 14:6).