1, 2. a) Kuvaile Marian matkaa. b) Miksi matkanteko oli Marialle vaivalloista?

MARIA korjasi vaivalloisesti asentoaan pienen juhdan selässä. Hän oli ratsastanut tuntikausia. Joosef käveli rauhallisesti hänen edellään kaukaiseen Betlehemiin johtavaa tietä. Maria tunsi jälleen lapsen liikahtavan sisällään.

² Raamatun kertomuksesta ilmenee, että tässä vaiheessa Maria oli viimeisillään raskaana (Luuk. 2:5, 6). Kun pariskunta ohitti pellon toisensa jälkeen, jotkut kyntö- tai kylvötöissä olevat viljelijät kenties nostivat katseensa ja ihmettelivät, kuinka tuollaisessa tilassa oleva nainen oli lähtenyt matkalle. Mikä oli vienyt Marian kauas kodistaan, joka oli Nasaretissa?

3. Minkä tehtävän Maria oli saanut, ja mitä tulemme oppimaan hänestä?

³ Tapahtumat olivat käynnistyneet kuukausia aiemmin, kun tämä nuori juutalaisnainen oli saanut tehtävän, joka oli ainutlaatuinen koko ihmiskunnan historiassa. Hänen oli määrä synnyttää lapsi, josta tulisi Messias, Jumalan Poika! (Luuk. 1:35.) Kun synnytyksen aika lähestyi, hänen oli kuitenkin lähdettävä tälle matkalle. Edessä oli monia uskonkoetuksia. Mikä auttoi Mariaa pysymään hengellisesti vahvana?

4, 5. a) Miksi Joosef ja Maria olivat matkalla Betlehemiin? b) Minkä ennustuksen täyttymiseen keisarin säädös johti?

⁴ Joosef ja Maria eivät olleet ainoita matkalla olijoita. Keisari Augustus oli hieman aiemmin määrännyt, että maassa oli suoritettava henkikirjoitus, ja ihmisten täytyi siksi matkustaa kaupunkiin, josta heidän sukunsa oli lähtöisin. Miten Joosef suhtautui tähän säädökseen? Raamattu kertoo: ”Tietysti Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jota kutsutaan Betlehemiksi, koska hän oli Daavidin huonetta ja sukua.” (Luuk. 2:1–4.)

⁵ Ei ollut sattumaa, että keisari antoi säädöksen juuri tuolloin. Noin 700 vuotta aiemmin kirjoitetussa ennustuksessa  ilmoitettiin, että Messias syntyisi Betlehemissä. Nasaretista vain 11 kilometrin päässä sattui olemaan Betlehem-niminen kaupunki, mutta ennustuksessa sanottiin nimenomaan, että Messias tulisi ”Betlehem-Efratasta”. (Lue Miikan 5:2.) Mäkisiä teitä pitkin Nasaretista tuohon kylään oli Samarian kautta noin 130 kilometrin matka. Joosefin piti mennä juuri tuohon Betlehemiin, koska sieltä kuningas Daavidin suku oli lähtöisin ja Joosef samoin kuin hänen nuorikkonsa olivat Daavidin sukua.

6, 7. a) Miksi matka Betlehemiin saattoi olla Marialle vaikea? b) Miksi avioituminen Joosefin kanssa vaikutti ratkaisevasti Marian päätöksentekoon? (Ks. myös alaviite.)

⁶ Tukisiko Maria Joosefia, kun tämä päätti noudattaa keisarin säädöstä? Matkahan olisi hänelle varsin rankka. Oli todennäköisesti alkusyksy, joten kevyet sateet olivat mahdollisia, koska kuiva kausi läheni loppuaan. Lisäksi ilmaus ”lähti Galileasta – – ylös Juudeaan” oli osuva, sillä Betlehem sijaitsi noin 780 metrin korkeudessa. Useita päiviä kestävän matkan päätteeksi odottaisi siis uuvuttava nousu. Matka saattaisi kestää jopa kauemmin kuin tavallisesti, sillä Marian olisi tilansa vuoksi ehkä pidettävä useita levähdystaukoja. Tuolloin jos koskaan nuori nainen olisi luultavasti halunnut pysytellä lähellä kotia, missä sukulaiset ja ystävät olivat valmiita auttamaan, kun synnytyspoltot alkaisivat. Maria tarvitsi epäilemättä rohkeutta lähteäkseen tälle matkalle.

 ⁷ Luukas kuitenkin kirjoittaa, että Joosef lähti ”henkikirjoitettavaksi Marian kanssa”. Hän myös toteaa, että Maria ”oli annettu – – [Joosefille] avioon, kuten oli luvattu”. (Luuk. 2:4, 5.) Avioituminen Joosefin kanssa vaikutti ratkaisevasti Marian päätöksentekoon. Hän piti aviomiestään perheen päänä ja mukautui Jumalalta saamaansa osaan toimia miehensä auttajana tukemalla hänen ratkaisujaan. * Niinpä Maria päätti olla kuuliainen tässä tilanteessa, joka saattoi koetella hänen uskoaan.

8. a) Mikä muu saattoi kannustaa Mariaa lähtemään Joosefin mukaan Betlehemiin? b) Millä tavoin Maria on verraton esikuva uskollisille ihmisille?

⁸ Mikä muu saattoi kannustaa Mariaa tottelemaan? Tiesikö hän ennustuksesta, jonka mukaan Messias syntyisi Betlehemissä? Tätä Raamattu ei paljasta, mutta se on täysin mahdollista, sillä tuo ennustus näyttää olleen yleisesti uskonnollisten johtajien ja jopa tavallisten ihmisten tiedossa (Matt. 2:1–7; Joh. 7:40–42). Ja kuten tiedämme, Maria tunsi hyvin Raamatun kirjoitukset (Luuk. 1:46–55). Päättipä Maria lähteä matkaan totellakseen miestään tai keisarin säädöstä tai mukautuakseen Jehovan ennustukseen – tai useammasta kuin yhdestä syystä – hän on meille  erinomainen esimerkki. Jehova arvostaa suuresti niin naisissa kuin miehissäkin nöyrää, tottelevaista henkeä. Maria on tosiaan verraton esikuva uskollisille ihmisille nykymaailmassa, jossa alistuvaisuutta ei useinkaan arvosteta.

9, 10. a) Mitä Maria ja Joosef saattoivat hyvinkin miettiä lähestyessään Betlehemiä? b) Missä Joosef ja Maria yöpyivät ja miksi?

⁹ Maria huokaisi varmasti helpotuksesta nähdessään Betlehemin siintävän edessään. Kiivetessään kukkulanrinteitä ja ohittaessaan oliivilehtoja, joissa kypsyi yksi vuoden viimeisistä sadoista, Maria ja Joosef saattoivat hyvinkin miettiä tuon kylän historiaa. Se oli liian vähäpätöinen tullakseen luetuksi Juudan kaupunkien joukkoon, kuten profeetta Miika oli kirjoittanut, mutta yli tuhat vuotta aiemmin siellä olivat syntyneet Boas, Noomi ja Daavid.

¹⁰ Kylä oli ääriään myöten täynnä. Toiset olivat saapuneet henkikirjoitettaviksi ennen Joosefia ja Mariaa, joten heille ei ollut tilaa majapaikassa. * Heillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin asettua yöksi talliin. Voimme vain kuvitella, miten huolissaan Joosef oli, kun Maria tunsi yhtäkkiä ennenkokematonta polttavaa kipua, joka vain voimistui. Kaikista paikoista juuri täällä alkoivat synnytyspoltot.

11. a) Miksi naiset kaikkialla maailmassa voivat tuntea sympatiaa Mariaa kohtaan? b) Millä tavoin Jeesus oli ”esikoinen”?

¹¹ Naiset kaikkialla maailmassa voivat tuntea sympatiaa Mariaa kohtaan. Jehova oli ennustanut nelisentuhatta vuotta aiemmin, että perisynnin vuoksi naiset joutuisivat kärsimään synnytystuskia (1. Moos. 3:16). Mikään ei osoita, että Maria olisi ollut poikkeus. Luukkaan kertomus jättää tapahtuman hienotunteisesti yksityisyyden verhon taakse ja sanoo yksinkertaisesti: ”Hän synnytti poikansa, esikoisen.” (Luuk. 2:7.) Marian ”esikoinen”, ensimmäinen ainakin seitsemästä lapsesta, oli tullut maailmaan (Mark. 6:3). Tämä poika tulisi kuitenkin aina olemaan erilainen. Hän oli paitsi Marian esikoinen myös Jumalan ainosyntyinen Poika, ”koko luomakunnan esikoinen” (Kol. 1:15).

12. Mihin Maria pani pienokaisen, ja miten todellisuus erosi Jeesuksen syntymää kuvaavista maalauksista, näytelmistä ja seimiasetelmista?

¹² Tässä kohtaa Raamatun kertomuksessa mainitaan tunnettu yksityiskohta: ”[Maria] kapaloi hänet ja pani hänet seimeen.”  (Luuk. 2:7.) Tilanne esitetään Jeesuksen syntymää kuvaavissa maalauksissa, näytelmissä ja seimiasetelmissa ympäri maailman hyvin tunnelmallisena, mutta millainen oli todellisuus? Seimi on karjaeläinten ruokinta-astia. Perhe yöpyi tallissa, joka tuskin oli sen raikkaampi ja hygieenisempi paikka kuin nykyäänkään. Ketkä vanhemmat valitsisivat ehdoin tahdoin sellaisen paikan synnytystä varten, jos heillä olisi vaihtoehtoja? Useimmat vanhemmat haluavat lapsilleen parasta. Kuinka paljon ennemmin Maria ja Joosef halusivatkaan tarjota parasta Jumalan Pojalle!

13. a) Miten Maria ja Joosef tekivät parhaansa omissa olosuhteissaan? b) Miten viisaat vanhemmat voivat nykyään asettaa asiat samanlaiseen tärkeysjärjestykseen kuin Joosef ja Maria?

¹³ He eivät kuitenkaan antaneet olosuhteidensa katkeroittaa itseään vaan tekivät tuossa tilanteessa parhaansa. Maria esimerkiksi huolehti pienokaisestaan itse – kapaloi sen lämpimästi ja asetti hellästi seimeen nukkumaan. Huoli senhetkisestä tilanteesta ei estänyt Mariaa tekemästä parastaan. Sekä Maria että Joosef tiesivät myös, että tärkeintä, mitä he voisivat lapselle antaa, oli hengellinen huolenpito. (Lue 5. Mooseksen kirjan 6:6–8.) Viisaat vanhemmat asettavat asiat nykyäänkin samanlaiseen tärkeysjärjestykseen kasvattaessaan lapsiaan tässä hengellisesti köyhässä maailmassa.

14, 15. a) Miksi paimenet halusivat nähdä lapsen? b) Mitä paimenet tekivät nähtyään pienokaisen tallissa?

¹⁴ Yhtäkkiä rauhan rikkoi hälinä, kun talliin riensi paimenia, jotka halusivat nähdä perheen ja erityisesti lapsen. Miehet pursuivat iloa ja intoa. He olivat kiiruhtaneet kukkulanrinteiltä, missä he oleskelivat laumoineen. * He kertoivat hämmästyneille vanhemmille, mitä ihmeellistä he olivat juuri kokeneet. Heille oli yhtäkkiä näyttäytynyt keskellä yötä enkeli! Jehovan kirkkaus oli loistanut heidän ympärillään, ja enkeli oli ilmoittanut heille, että Kristus eli Messias oli juuri syntynyt Betlehemissä. He löytäisivät lapsen kapaloituna seimestä. Sitten oli tapahtunut jotain vieläkin vaikuttavampaa: heille näyttäytyi suuri joukko enkeleitä, jotka ylistivät Jumalaa (Luuk. 2:8–14).

¹⁵ Ei ihme, että nämä nöyrät miehet tulivat kiireen kaupalla Betlehemiin. He olivat varmasti riemuissaan nähdessään  vastasyntyneen pienokaisen makaavan seimessä, aivan niin kuin enkeli oli kertonut. Eivätkä he pitäneet tätä hyvää uutista omana tietonaan. ”He tiedottivat sanoman – –. Ja kaikki, jotka kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille kertoivat.” (Luuk. 2:17, 18.) Silloiset uskonnolliset johtajat ilmeisesti halveksivat paimenia, mutta Jehova selvästikin arvosti näitä nöyriä, uskollisia miehiä. Miten heidän vierailunsa vaikutti Mariaan?

16. Miten Maria osoitti ajattelevansa asioita syvällisesti, ja mikä oli yksi hänen uskoonsa vaikuttanut merkittävä tekijä?

¹⁶ Maria oli epäilemättä synnytyksen jälkeen uuvuksissa, mutta silti hän kuunteli tarkasti joka sanan. Lisäksi hän ”alkoi säilyttää kaikkia näitä sanoja ja teki päätelmiä sydämessään” (Luuk. 2:19). Tämä nuori nainen tosiaan ajatteli asioita syvällisesti. Hän tiesi, että enkelin välittämä sanoma oli erittäin tärkeä. Hänen Jumalansa Jehova halusi hänen tietävän ja ymmärtävän, kuka lapsi oli ja miten merkittävä osa hänellä olisi. Siksi hän ei ainoastaan kuunnellut, vaan hän talletti nuo sanat sydämeensä voidakseen miettiä niitä yhä uudelleen tulevina kuukausina ja vuosina. Tämä oli yksi merkittävä tekijä, joka auttoi Mariaa osoittamaan uskoa läpi elämän. (Lue Heprealaiskirjeen 11:1.)

17. Miten Marian esimerkki kannustaa meitä suhtautumaan hengellisiin totuuksiin?

¹⁷ Noudatatko sinä Marian esimerkkiä? Jehova on kirjoituttanut Sanansa sivuille runsain mitoin elintärkeitä hengellisiä totuuksia. Ne eivät kuitenkaan hyödytä meitä, ellemme kiinnitä niihin huomiota. Meidän tulee lukea Raamattua säännöllisesti – ei vain kirjallisena tuotteena vaan Jumalan henkeytettynä sanana (2. Tim. 3:16). Sitten meidän on Marian tavoin talletettava Raamatun sanat sydämeemme ja tehtävä päätelmiä. Jos mietiskelemme lukemaamme ja pohdimme, miten voisimme noudattaa Jehovan neuvoja vielä täydemmin, annamme uskollemme sitä ravintoa, jota se tarvitsee kasvaakseen.

18. a) Miten Maria ja Joosef noudattivat Mooseksen lakia, kun Jeesus oli aivan pieni? b) Mitä Joosefin ja Marian temppelissä uhraama uhri kertoo heidän taloudellisesta tilanteestaan?

¹⁸ Maria ja Joosef ympärileikkauttivat poikansa Mooseksen  lain mukaisesti hänen kahdeksantena päivänään ja antoivat hänelle nimen Jeesus, kuten heitä oli käsketty (Luuk. 1:31). Neljäntenäkymmenentenä päivänä he veivät hänet Betlehemistä noin kymmenen kilometrin päähän Jerusalemin temppeliin. Siellä he uhrasivat puhdistusuhrit, jotka Laki salli köyhille: kaksi turturikyyhkyä tai muuta kyyhkyä. Jos heitä hävetti, ettei heillä ollut varaa uhrata pässiä ja turturikyyhkyä kuten muilla vanhemmilla, he tukahduttivat tällaiset kielteiset tunteet. He saivat temppelissä joka tapauksessa suurta rohkaisua. (Luuk. 2:21–24.)

19. a) Mitä Simeonin sanoja Maria vaalisi sydämessään? b) Miten Anna reagoi nähdessään Jeesuksen?

¹⁹ Iäkäs mies nimeltä Simeon lähestyi heitä ja sanoi jotakin, mitä Maria jälleen vaalisi sydämessään. Simeonille oli luvattu, että hän näkisi Messiaan ennen kuolemaansa, ja Jehovan pyhä henki paljasti hänelle, että tämä pienokainen oli ennustettu Pelastaja. Simeon myös varoitti Mariaa tuskasta, jota tämä tulisi vielä tuntemaan. Hän sanoi, että Marian läpi kävisi ikään kuin pitkä miekka. (Luuk. 2:25–35.) Nämä pahaenteiset sanat saattoivat jopa auttaa Mariaa kestämään, kun tuo vaikea aika koitti yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Simeonin jälkeen naisprofeetta Anna näki Jeesus-lapsen ja alkoi puhua hänestä  kaikille, jotka odottivat hartaasti Jerusalemin vapautusta. (Lue Luukkaan 2:36–38.)

20. Miksi Jeesuksen tuominen Jerusalemin temppeliin oli hyvä ratkaisu?

²⁰ Joosef ja Maria tekivät hyvän ratkaisun tuodessaan pienokaisensa Jehovan temppeliin Jerusalemiin. Näin he opettivat poikaansa pienestä pitäen käymään Jehovan temppelissä, ja niin hän tekikin uskollisesti läpi elämänsä. Temppelissä ollessaan Joosef ja Maria antoivat, minkä pystyivät, ja saivat opetusta ja rohkaisua. Kun Maria tuona päivänä lähti temppelistä, hänen uskonsa oli varmasti vahvistunut ja hänen sydämensä oli täynnä hengellisiä sanoja, joita hän voisi pohtia sekä yksin että yhdessä toisten kanssa.

21. Miten voimme Marian tavoin vahvistaa uskoamme?

²¹ On hienoa nähdä vanhempien noudattavan nykyään Marian ja Joosefin esimerkkiä. Jehovan todistajien keskuudessa vanhemmat tuovat uskollisesti lapsensa seurakunnan kokouksiin. Nämä vanhemmat tekevät sen, minkä pystyvät, ja rohkaisevat toisia uskovia kannustavilla sanoillaan. He lähtevät kokouksista vahvempina, onnellisempina ja sydän täynnä hyviä asioita jaettavaksi muiden kanssa. On ilo kokoontua yhteen heidän kanssaan! Kun teemme näin, uskomme vahvistuu entisestään aivan kuten Marian usko vahvistui.