”Vastakohtien maan” vaiheikas historia
”Vastakohtien maan” vaiheikas historia
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN BRASILIAN-KIRJEENVAIHTAJALTA
SITÄ on sanottu ”vastakohtien maaksi” – ja hyvällä syyllä. Vaikka Brasilia on valtaosin trooppinen maa, sen ilmasto vaihtelee etelän subtrooppisesta Amazonin alueella vallitsevaan päiväntasaajan ilmastoon. Vastakohdat ovat tunnusomaisia myös Brasilian historialle. Vuosien varrella tästä valtavan laajasta maasta – maan pinta-ala on 8511965 neliökilometriä ja rantaviivaa on 7400 kilometriä – on tullut monenlaisista kulttuureista peräisin olevien ihmisten koti.
Ensimmäisiä ominaisuuksia, jotka viisisataa vuotta sitten Brasiliassa maihin nousseet portugalilaiset panivat asukkaissa merkille, oli vieraanvaraisuus. Kun Pero Vaz de Caminha kirjoitti vuonna 1500 Portugalin kuninkaalle Emanuel I:lle, hän kertoi, että brasilialaiset keskustelivat avoimesti heidän luokseen tulleiden portugalilaisten kanssa ja ottivat nämä avosylin vastaan. Mutta mitä portugalilaiset tekivät Brasiliassa?
Maaliskuun 9:ntenä 1500 Pedro Álvares Cabral lähti purjehtimaan laivastolla Portugalista Calicutiin Intiaan, jotta hän voisi perustaa sinne kauppa-aseman. Mutta ennen kuin hän pääsi määränpäähänsä, hän rantautui paikkaan, joka kuuluu nykyään Brasilian Bahian osavaltioon. Oli 23. huhtikuuta 1500.
Jotkut tutkijat sanovat, että portugalilaiset olivat jo selvillä Brasilian olemassaolosta ja että Cabral ei poikennut sinne sattumalta. * Näytti joka tapauksessa siltä, että Brasilialla ei ollut tarjottavana muuta kaupattavaa kuin brasilianpunapuuta, joka oli tunnettua karmosiininpunaisesta väriaineestaan. Vaikka tässä piili ilmiselvät mahdollisuudet, intialaisilla mausteilla oli enemmän arvoa.
Niinpä Portugali vuokrasi Brasilian portugalilaiselle Fernando de Noronhalle, joka keräsi brasilianpunapuuta ja maksoi veroa Portugalille. Mutta muutkin Euroopan maat halusivat
laajentaa kaupankäyntiään uuden maailman kanssa, eikä Noronha kyennyt hillitsemään kasvavaa laitonta kauppaa, jota harjoittivat ranskalaiset, englantilaiset ja espanjalaiset merenkulkijat. Koska portugalilaiset pelkäsivät menettävänsä Brasilian, he alkoivat perustaa sinne siirtokuntia vuonna 1532. Sokerista tuli Brasilian ensimmäinen tuottoisa myyntiartikkeli.Kulta- ja timanttikaivoksista tuli kukoistavia liikeyrityksiä 1700-luvulla. 1800-luvun vaihteeseen mennessä kumipuusta saatavan maitiaisnesteen tuotannosta oli tullut merkittävää taloudellista toimintaa Amazonin alueella. * Myöhemmin kahvinviljely vaikutti osaltaan Brasilian kaupungistumiseen. Siitä saaduilla tuotoilla rahoitettiin rautateiden rakentamista ja Santosin ja Rio de Janeiron satamien nykyaikaistamista. 1800-luvun loppupuolella Brasiliassa kerättiin puolet maailman kahvisadosta ja Brasilian tärkein taloudellinen keskus oli São Paulo.
Ikävä kyllä Brasilian historiaan kuuluu myös orjuus. Aluksi portugalilaiset uudisasukkaat kaadattivat ja kuljetuttivat brasilianpunapuuta intiaaneilla. Myöhemmin intiaanit pantiin työskentelemään sokeriruokoviljelmillä. Valitettavasti suuret määrät alkuperäisasukkaita sairastui ja kuoli eurooppalaisiin tauteihin. Portugalilaiset korvasivat heidät afrikkalaisilla orjilla.
Vuosien varrella Brasiliaan tuotiin orjiksi miljoonia afrikkalaisia, ja he toivat mukanaan kulttuuri- ja geeniperintönsä. Heidän vaikutuksensa voidaan nähdä suositussa musiikissa, esimerkiksi sambassa, samoin kuin capoeirassa (taistelumenetelmä) ja sellaisissa ruokalajeissa kuin feijoadassa, jota valmistetaan pavuista sekä sianlihasta, makkarasta ja kuivatusta lihasta. Lopulta vuonna 1888 orjuus lakkautettiin Brasiliassa. Noin 750000 ihmistä – joista useimmat olivat työskennelleet viljelmillä – vapautettiin.
1800-luvulta lähtien Brasiliaan on kerääntynyt paljon ulkomaalaisia, muun muassa espanjalaisia, italialaisia, japanilaisia ja saksalaisia sekä niitä, jotka ovat sveitsiläistä ja syyrialais-libanonilaista syntyperää. Brasilia on miellyttävä paikka elää. Siellä on kauniita kasveja ja eläimiä. Siellä ei yleensä satu luonnononnettomuuksia. Siellä ei ole sotia, maanjäristyksiä, tulivuoren purkauksia, sykloneja eikä hyökyaaltoja. Mikset siis tutustuisi Brasiliaan käymällä katsomassa joitakin sen kuuluisia nähtävyyksiä? Tulet nauttimaan samanlaisesta vieraanvaraisuudesta ja kauniista luonnosta, jotka tekivät vaikutuksen portugalilaisiin viisisataa vuotta sitten.
[Alaviitteet]
^ kpl 6 Kun portugalilaiset ja espanjalaiset allekirjoittivat Tordesillasin sopimuksen vuonna 1494, he jakoivat keskenään Etelä-Atlantin länsipuoliset maa-alueet. Siksi jotkut sanovat, että Cabral lähti ottamaan haltuun maata, joka oli jo määrätty Portugalille.
^ kpl 8 Ks. Herätkää! 22.5.1997 s. 14–17.
[Kartta/Kuvat s. 16, 17]
(Ks. painettu julkaisu)
AMAZONIN ALUE
BAHIAN OSAVALTIO
Brasília
Rio de Janeiro
São Paulo
Santos
Iguaçún putoukset
[Kuvat]
1. Pedro Álvares Cabral
2. Tordesillasin sopimus, 1494
3. Kahvinkantajia
4. Iguaçún putoukset Brasilian puolelta nähtynä
5. Ipixuna-intiaani
[Lähdemerkinnät]
Culver Pictures
Archivo General de Indias, Sevilla, Espanja
Kirjasta Brazil and the Brazilians, 1857
VALOKUVA: MOURA
[Kuvat s. 18]
1. Brasiliassa on paljon puumia
2. Amazonin viidakon orkideoja
3. Perinteinen puku, Salvador, Bahia
4. Puna-ara
5. Copacabanan hiekkaranta, Rio de Janeiro. Brasiliassa on yli 7000 kilometriä kaunista rantaviivaa
[Lähdemerkintä]
São Paulo Zoo
[Kuva s. 19]
Brasília – Brasilian pääkaupunki vuodesta 1960 lähtien
[Kuva s. 19]
São Paulo – Brasilian taloudellinen keskus
[Lähdemerkintä]
VALOKUVA: MOURA
[Kuvan lähdemerkintä s. 16]
© 1996 Visual Language