Onko järkevää sijoittaa osakkeisiin?

”Ennätysmäärä ihmisiä sijoittaa nyt osakkeisiin.” (Newsweek 5.7.1999)

TAVANOMAINEN pörssisali tuo ihmisten mieleen kaoottisen markkinapaikan. Ulkopuolisille selittämättömiä käsimerkkejä näkyy kaikkialla, koodikieliset viestit vaihtuvat sähköisissä näyttötauluissa huimaa tahtia, pörssimeklarit yrittävät kilvan saada äänensä kuuluviin kaiken hälinän keskellä.

Nykyään monet ihmiset, jotka aiemmin eivät tajunneet mitään osakekaupoista, kuitenkin sijoittavat osakkeisiin. Yhtenä syynä pidetään Internetiä, jonka ansiosta sijoittajat voivat hetkessä nähdä talousuutiset, saada sijoitusneuvoja ja ottaa yhteyden arvopaperinvälittäjiin. Wall Street News -lehden päätoimittaja Paul Farrell kirjoittaa: ”[Yksityishenkilöille] sijoittaminen Internetin välityksellä merkitsee uutta aluevaltausta, uutta kultaryntäystä, vapautta olla oma herransa siten että voi olla taloudellisesti itsenäinen ja samalla työskennellä kotona.”

Toisaalta jotkut sijoitusneuvojat ovat huolissaan siitä, miten innokkaasti monet lähtevät mukaan sijoitustoimintaan, josta he eivät tiedä paljoakaan. Eräs arvopaperinvälittäjä, jolla on yli 38 vuoden kokemus, sanoi Herätkää!-lehdelle: ”Yhä useampien ihmisten osakekauppa on keinottelua eikä sijoittamista. Joku saattaa sanoa sitä sijoittamiseksi, mutta nämä ihmiset eivät tiedä mitään yhtiöstä, jonka osakkeita he ostavat ja myyvät.”

Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon, ennen kuin sijoittaa rahojaan? Koska osakekauppoihin liittyy jossain määrin riskejä, ovatko ne uhkapeliä? Tarkastellaanpa ensin, mistä osakekaupassa on kyse.

Pala kakkua

Yhtiöt tarvitsevat toimiakseen pääomaa eli varoja. Kun yhtiö menestyy ja tarvitsee paljon pääomaa, sen johto voi päättää myydä osuuksia yhtiöstä yleisölle. Eräässä osakesijoittamista koskevassa oppaassa on seuraava kuvaus: ”Osakkeet ovat palasia yhtiökakusta. Kun ostaa osakkeita eli osuuksia, omistaa viipaleen yhtiöstä.”

Torilla myyjät ja ostajat kohtaavat toisensa ja käyvät kauppaa. Samaan tapaan arvopaperipörssi on kauppapaikka niille, jotka myyvät ja ostavat osakkeita. Ennen pörssien kehittymistä osakkeita kaupattiin meklarien välityksellä kahviloissa ja kadunvarsilla. Tällainen kaupankäynti erään plataanipuun alla Wall Street 68:ssa johti New Yorkin arvopaperipörssin muodostumiseen. * Arvopaperipörssejä on nykyään monissa maissa. Oli sitten mikä arkipäivä tahansa tai kello mitä tahansa, jossakin päin maailmaa on aina jokin pörssi auki.

Jotta voi tehdä osakekauppoja, sijoittajan täytyy tavallisesti avata arvopaperinvälittäjän kautta arvo-osuustili ja antaa toimeksianto. Osto- tai myyntitoimeksiannon  voi nykyään tehdä puhelimitse, Internetin välityksellä tai henkilökohtaisesti. Sen jälkeen arvopaperinvälittäjä toteuttaa toimeksiannon sijoittajan puolesta. Jos osakekauppa tehdään tavanomaisessa pörssisalissa, arvopaperinvälittäjä pyytää yhtä meklareistaan myymään tai ostamaan osakkeet. Viime vuosina jotkin pörssit ovat ottaneet käyttöön täysin elektronisen kaupankäyntijärjestelmän, jolloin kauppa voidaan tehdä lähes heti sen jälkeen, kun arvopaperinvälittäjä on saanut toimeksiannon. Kauppa noteerataan pörssilistalla, ja osakkeen hinta ja kauppaa koskevat tiedot näkyvät pörssin sähköisellä näyttötaululla.

Osakkeiden myynti- tai ostohinta määräytyy yleensä kysynnän ja tarjonnan mukaan, kuten huutokaupassa. Talousuutiset, yhtiön liikevoitto ja tulevaisuuden näkymät voivat kaikki vaikuttaa osakkeen arvoon. Sijoittajat pyrkivät ostamaan osakkeet huokeaan hintaan ja myymään ne voitolla, kun niiden arvo on noussut. Lisäksi osa yhtiön saamasta voitosta voidaan jakaa osinkoina osakkaille. Joillekuille osakkeet ovat pitkäaikaisia sijoituksia; toiset käyvät jatkuvaa kauppaa osakkeilla toivoen saavansa voittoa, kun osakkeiden hinnat nousevat jyrkästi lyhyessä ajassa.

Vaikka osakekauppoja on totuttu tekemään puhelimitse, osakkeita myydään ja ostetaan yhä enemmän Internetin välityksellä. The Financial Post -lehdessä mainitaan, että Yhdysvalloissa Internetin välityksellä tehtyjen osakekauppojen päivittäinen määrä kasvoi vuodesta 1996 vuoden 1999 kesäkuun loppuun mennessä 100000:sta lähes 500000:een, mikä merkitsee 16:ta prosenttia kaikista osakekaupoista. Ruotsissa noin 20 prosenttia kaikista osakekaupoista tehtiin vuonna 1999 Internetin välityksellä.

Järkevä sijoittaminen

Koska osakekauppojen tekeminen Internetin välityksellä on selvästi helppoa ja koska sen avulla on mahdollista päästä käsiksi tietoihin, jotka aiemmin olivat vain arvopaperinvälittäjien ja ammattisijoittajien ulottuvilla, monet yksityiset sijoittajat myyvät ja ostavat osakkeita kokopäiväisesti. Jotkut ovat jopa jättäneet hyväpalkkaisen työn voidakseen ryhtyä kokopäiväisiksi arvopaperikauppiaiksi. Mikä heitä vetää puoleensa? ”Houkutus on ilmeinen”, selitetään Money-lehdessä. ”Ei pomoja, täysi valta päättää itse, milloin ja miten tekee kauppoja, ja mahdollisuus – ainakin näennäinen – tehdä paljon rahaa.” Lehdessä lainataan 35-vuotiasta miestä, jonka vuosipalkka aiemmassa työpaikassa oli 200000 dollaria (n. 1200000 markkaa). Mies kuitenkin jätti työnsä voidakseen tehdä kauppaa osakkeilla. Hän sanoo: ”Miten muuten voi ansaita toimeentulon niin, ettei tarvitse pitää yllä varastoa, palkata työntekijöitä, maksaa vuokria eikä naputella päivät pitkät tietokonetta?”

Asiantuntijat varoittavat, ettei osakekauppa ole niin helppoa, miltä se saattaa aloittelijasta näyttää. Muuan psykiatri, joka on erikoistunut osakekauppaan liittyviin paineisiin, toteaa: ”Osakekauppa näyttää petollisen helpolta, mutta sanoisin mielelläni, että se on vaikein tapa hankkia helppoa rahaa.” Talousuutisten ja -neuvojen ehtymättömällä virralla on myös varjopuolensa. Aiemmin lainattu Paul Farrell mainitsee: ”Loputtomalla tietovyöryllä, joka syöksyy salamannopeudella sijoittajien – sekä yksityisen sijoittajan että jonkin yrityksen palveluksessa toimivan osakekauppiaan – niskaan, on huomattava psykologinen vaikutus: kireät hermot, turhautuminen, stressi.”

Myös itsevarmuus voi koitua ansaksi. Talouskolumnisti Jane Bryant Quinn varoittaa vaarallisista asenteista osakekaupoissa: ”Sitä  ajattelee, että kun on ohjat – tai hiiri – omissa käsissä, mikään ei voi epäonnistua. Tarvittaessahan asioihin voi aina puuttua.” Hän lisää: ”Kun pääsemme käsiksi ammattilaisten käyttämiin tietoihin, alamme pitää itseämmekin ammattilaisina.” Vaikka liikkeellä on monia tarinoita sijoittajista, jotka ovat rikastuneet hetkessä osakekaupoilla, osakkeiden ostamiseen ja myymiseen liittyy monia riskejä. Jotkut sijoittajat ovat menestyneet hyvin. Toiset ovat kärsineet raskaita tappioita.

Sijoitusneuvojat kehottavat ottamaan selvää yrityksen menneestä toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä, sen tuotteiden kysynnästä, sen kilpailijoista ja monista muista seikoista, ennen kuin sijoittaa sen osakkeisiin. Tällaisia tietoja voi usein saada arvopaperinvälittäjiltä ja erilaisilta rahalaitoksilta. Monet keskustelevat sijoitusneuvojien kanssa, ennen kuin he ostavat osakkeita. * Ottamalla selvää yrityksen taustasta voi myös varmistaa, ettei tue rahoillaan epäeettisesti toimivaa yritystä. (Ks. Herätkää! [engl.] 8.2.1962 s. 21–23.)

Yrityslottoa?

Kun otetaan huomioon osakekauppoihin liittyvät riskit, onko osakkeiden ostaminen uhkapeliä? Lähes kaikkeen sijoittamiseen liittyy jossain määrin riskejä. Kiinteistön ostaja ei tiedä, nouseeko vai laskeeko sen arvo ajan kuluessa. Joku tallettaa rahansa pankkiin ja luottaa siihen, että rahat ovat turvassa. Vaikka osakkeisiin sijoittaminen on monimutkaisempaa, yksinkertaisesti sanottuna osakkeisiin sijoittava henkilö ostaa jonkin yrityksen osuuksia siinä toivossa, että yritys menestyy ja että osakkeiden arvo nousee.

Tällainen sijoittaminen eroaa uhkapelistä, koska osakkeenomistaja on hankkinut osan jostakin yrityksestä. Tuo osuus voidaan myydä jollekulle toiselle, tai sitä voidaan pitää tallessa siinä toivossa, että osakkeiden arvo kasvaa. Näin ei voida sanoa henkilöstä, joka käyttää rahansa uhkapeleihin tai niiden kaltaisiin onnenpeleihin. Vaikka onnistumisen mahdollisuus on vähäinen, peluri yrittää veikata sattumanvaraisen tuloksen ja voittaa häviäjän tai häviäjien kustannuksella.

Kuinka suuren riskin sijoittaja voi ottaa? Se on kunkin henkilökohtainen asia. Ei ole tietenkään järkevää riskeerata enempää rahaa kuin on valmis menettämään.

Tasapainoinen näkemys rahasta

Jotkut ovat päättäneet huolehtia välittömistä ja tulevista tarpeistaan sijoittamalla osakkeisiin. Merkitystä tällaisissa taloudellisissa ratkaisuissa on sillä, millaiset ovat vaikuttimemme. Kirjoituksessa aiemmin lainattu Jane Bryant Quinn sanoo: ”Äkkirikkaiden kadehtiminen voi herättää pahimmat vaistomme sijoittajina.” Nämä sanat muistuttavat neuvoa, joka annettiin eräälle nuorelle miehelle lähes 2000 vuotta sitten kirjoitetussa kirjeessä: ”Ne, jotka ovat päättäneet olla rikkaita, joutuvat kiusaukseen ja ansaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin haluihin, jotka upottavat ihmiset tuhoon ja turmioon. Sillä rakkaus rahaan on kaikenlaisen pahan juuri, ja tätä rakkautta tavoittelemalla jotkut ovat harhautuneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä joka puolelta monilla tuskilla.” (1. Timoteukselle 6:9, 10.)

Se mihin joku päättää sijoittaa rahansa, on henkilökohtainen asia. Teemme hyvin, kun käytämme tervettä järkeä ja tyydymme elämän välttämättömyyksiin, niin että pidämme raha-asiat niille kuuluvalla paikalla emmekä laiminlyö perhevastuitamme ja hengellisiä tarpeitamme.

[Alaviitteet]