Miten voisin saada läheisemmät välit isovanhempieni kanssa?
Nuoret kysyvät:
Miten voisin saada läheisemmät välit isovanhempieni kanssa?
”Molemmat isoisäni ovat varsinaisia jutunkertojia. Heidän tarinansa auttavat minua ymmärtämään omia tuntemuksiani.” (Joshua)
ENNEN vanhaan oli tavallista, että monta sukupolvea samasta perheestä asui lähellä toisiaan, usein saman katon alla. Oli normaalia olla läheisesti tekemisissä isovanhempiensa kanssa.
Nykyään nuoret saattavat asua pitkien matkojen päässä isovanhemmistaan. Yhä useammat perheet ovat lisäksi hajonneet avioeron johdosta. The Toronto Star -lehti kirjoitti, että ”isovanhemmatkin voivat joutua kärsimään avioerosta eikä heidän ehkä anneta enää nähdä rakastamiaan lastenlapsia”. Joskus taas ongelma on siinä, että monet nuoret suhtautuvat kielteisesti iäkkäisiin ja ajattelevat, että nämä eivät ole enää ajan hermolla ja että näiden näkemykset, arvot ja kiinnostuksen kohteet ovat täysin erilaisia kuin heidän omansa. Kaikki tämä on johtanut siihen, että monilla nuorilla ei ole niin läheisiä suhteita isovanhempiinsa kuin heillä voisi olla.
Tämä on surullista. Palstamme edellisessä kirjoituksessa osoitettiin, että läheinen suhde isovanhempiin – varsinkin jos he ovat Jumalaa pelkääviä – on terveellistä, hyödyllistä ja antoisaa. * Nuori Rebekah kertoo isovanhemmistaan: ”Meillä on aina tosi hauskaa yhdessä.” Samoin Peter kertoo: ”En arkaile kertoa heille, miltä minusta tuntuu tai millaisia suunnitelmia minulla on. Välillä minusta on helpompi olla heidän kanssaan kuin vanhempieni kanssa. Voin puhua isovanhemmille kaikesta.”
Entä sinä? Ehkä isovanhemmat olivat sinulle läheisiä, kun olit pieni, mutta nyt murrosiässä et ole kenties nähnyt paljonkaan vaivaa suhteen hyväksi. Siinä tapauksessa voisi olla paikallaan noudattaa 2. Korinttilaiskirjeen 6:11–13:ssa olevaa Raamatun neuvoa ja ’avartua’ kiintymyksessä heihin. Millä tavalla se voisi onnistua?
Ota aloite
’Avartuminen’ vaatii oma-aloitteisuutta, sanotaanhan Raamatussa: ”Älä pidätä hyvää niiltä, joille se kuuluu, kun sen tekeminen sattuu olemaan kätesi vallassa.” (Sananlaskut 3:27.) Nuorempana sinulla ei kenties ollut paljon ”valtaa” vaikuttaa siihen, millainen suhteesi isovanhempiin oli. Mutta nyt varttuneempana, mahdollisesti jo nuorena aikuisena, saatat huomata voivasi tehdä paljonkin asian hyväksi.
Esimerkiksi jos isovanhempasi asuvat lähellä, voisit ottaa tavaksesi piipahtaa heillä säännöllisesti. Kuulostaako tylsältä? Luultavasti, jos aiot vain istua tuppisuuna. Juttele heidän kanssaan! Puheenaiheiden keksimisessä auttaa Filippiläiskirjeen 2:4:ssä oleva Raamatun periaate: ”[Älkää pitäkö] silmällä henkilökohtaisesti kiinnostuneina vain omia asioitanne, vaan henkilökohtaisesti kiinnostuneina myös toisten asioita.” Toisin sanoen ole kiinnostunut isovanhemmistasi. Yritä saada heidät puhumaan asioista, jotka ovat tärkeitä heille. Millainen vointi heillä on ollut? Mitä he ovat puuhastelleet? Menneet ajat saattavat olla mieluinen puheenaihe. Kysy, millaista elämä oli silloin kun he olivat nuoria tai millainen isäsi tai äitisi oli nuorena. Jos isovanhemmat ovat kristittyjä, pyydä heitä kertomaan, mikä Raamatun totuuksissa vetosi heihin.
Isovanhemmat tuntevat usein seikkaperäisesti suvun historiaa, ja luultavasti he viihdyttävät sinua enemmän kuin mielellään kiehtovilla tarinoilla. Voisit jopa tehdä tästä hauskan projektin. Kokeile vaikkapa sellaista, että haastattelet isovanhempiasi ja teet samalla muistiinpanoja tai nauhoitat keskustelun kasetille tai videolle. Jos et oikein tiedä, mitä kysyisit, pyydä vanhemmiltasi apua sopivien kysymysten laatimisessa. Tulet todennäköisesti oppimaan paljon sellaista, mikä auttaa sinua ymmärtämään paremmin isovanhempiasi, vanhempiasi ja jopa itseäsi. ”Molemmat isoisäni ovat varsinaisia jutunkertojia”, kertoo Joshua. ”Heidän tarinansa auttavat minua ymmärtämään omia tuntemuksiani.”
Älä silti unohda, että isovanhempasi ovat myös hyvin kiinnostuneita sinun elämästäsi ja harrastuksistasi. Kun kerrot heille, mitä kaikkea puuhaat, annat heille mahdollisuuden olla osa elämääsi. Teistä tulee automaattisesti läheisempiä. Ranskalainen Igor kertoo: ”Meistä on isoäidin kanssa hauskaa mennä yhdessä teelle johonkin kahvilaan ja vaihtaa kuulumisia.”
Mitä voimme tehdä yhdessä?
Kun olette saaneet jutun päästä kiinni, voitte ehkä ottaa seuraavan askeleen ja tehdä jotain yhdessä. Miettimällä vaihtoehtoja hieman etukäteen voitte keksiä kaikenlaista yhteistä tekemistä. Nuori Dara muistelee: ”Molemmat mummoni ovat opettaneet minulle ruoanlaittoa, säilöntää, leivontaa, kasvienhoitoa ja puutarhanhoitoa.” Amy on ollut sukujuhlissa isovanhempiensa kanssa, ja he ovat viettäneet lomia yhdessä. Isovanhemmat voivat olla hyvinkin aktiivisia, jos he eivät ole vielä kovin korkeassa iässä. Aaron käy mielellään golfaamassa mummunsa kanssa. Joshua taas kalastaa ja tekee talossa pieniä korjaustöitä vaariensa kanssa.
Jos isovanhempasi palvovat Jehovaa, voi olla erityisen mukavaa tehdä heidän kanssaan jotain Jehovan palvontaan liittyvää, esimerkiksi lähteä puhumaan ihmisille Raamatusta. Igor matkusti isoäitinsä kanssa Jehovan todistajien kansainväliseen kokoontumiseen Puolaan. ”Se oli unohtumaton yhteinen kokemus, ja meistä on vieläkin hauska muistella sitä yhdessä”, hän sanoo. Kaikki isovanhemmat eivät tietenkään pääse tällä tavalla liikkumaan, mutta kannattaa silti viettää aikaa heidän kanssaan.
Hengellinen perintö
Raamatun aikoina Loois-nimisellä naisella oli tärkeä osa tyttärenpoikansa Timoteuksen kasvattamisessa huomattavaksi Jumalan palvelijaksi (2. Timoteukselle 1:5). Ei ole yllättävää, että monilla kristityillä isovanhemmilla on nykyäänkin sama osa. Joshua sanoo isovanhemmistaan: ”He ovat palvelleet Jehovaa kauemmin kuin minä olen elänyt, joten tunnen syvää kunnioitusta heitä kohtaan sekä isovanhempina että nuhteettomuuden säilyttäjinä.” Amy kertoo: ”Isovanhempani puhuvat usein siitä, miten rohkaisevaa ja ihanaa heistä on, että palvelen uskollisesti Jehovaa. Heidän hieno esimerkkinsä ja intonsa Jehovan puolesta tienraivaajina [kokoaikaisina evankelistoina] on kuitenkin kannustanut minua jatkamaan tienraivausta.”
Chris sanoo isoäitinsä olevan ”se ihminen, joka on eniten innostanut minua
tutkimaan ja edistymään”. Hän lisää: ”En ikinä unohda hänen sanojaan: ’Jehovalle meidän täytyy tehdä parhaamme.’” Pedron isovanhemmat ovat vaikuttaneet hyvin merkittävästi hänen hengelliseen kasvuunsa. Hän kertoo: ”Heidän kokemuksensa on auttanut minua paljon. He veivät minua aina saarnaamaan, ja olen siitä todella kiitollinen.” Läheisen suhteen luominen Jumalaa pelkääviin isovanhempiisi voi tosiaan auttaa sinua palvelemaan Jumalaa täydemmin.Kaukana asuvat isovanhemmat
Entä jos isovanhemmat asuvat kaukana? Yritä mahdollisuuksiesi mukaan käydä katsomassa heitä säännöllisesti. Pidä vierailujen välillä yhteyttä niin paljon kuin voit. Hornan näkee isovanhempiaan vain kolme kertaa vuodessa, mutta kertoo soittavansa heille joka sunnuntai. Darakin asuu etäällä isovanhemmistaan. Hän kuitenkin sanoo: ”He ovat kiinnostuneita elämästäni, ja me soittelemme tai lähetämme toisillemme sähköpostia melkein joka viikko.” Sähköpostilla ja puhelinsoitoilla on paikkansa, mutta älä aliarvioi vanhan kunnon käsin kirjoitetun kirjeen voimaa. Monet nuoret ovat yllättyneet kuullessaan, että isovanhemmat ovat säästäneet joka ikisen heiltä vuosien saatossa saamansa kirjeen. Kirjeitä voi lukea aina uudelleen, ja ne voivat olla hyvin rakkaita. Muista siis kirjoittaa!
Isovanhemmat tuntevat usein aivan erityistä rakkautta lastenlapsiaan kohtaan (Sananlaskut 17:6). On monia keinoja luoda läheinen suhde isovanhempiin ja ylläpitää sitä, asuvatpa he lähellä tai kaukana. Älä missään nimessä jätä käyttämättä tätä mahdollisuutta.
[Alaviite]
^ kpl 6 Ks. kirjoitusta ”Nuoret kysyvät: miksi minun pitäisi oppia tuntemaan isovanhempani?” Herätkää!-lehdestä 22.4.2001.