Val Camonican arvoitukselliset kalliokaiverrukset

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ITALIASTA

VUOSITUHANSIEN ajan kalliokaiverrukset ovat todistaneet äänettöminä muinaisesta elämäntavasta. Ne ovat kiveen kaiverrettuja tyyliteltyjä kuvia, jotka esittävät metsästystä, maanviljelyä, sodankäyntiä ja palvontamenoja. Maalauksellisessa Val Camonicassa Pohjois-Italian Alpeilla sadattuhannet tällaiset kuvat koristavat kallioista maisemaa.

Yhä nykyäänkin Val Camonicassa voi varhaisen aamuauringon vaakasuoraan kulkevien säteiden valossa nähdä kaiverrukset selvästi. Mutta kuka teki ne ja miksi?

Camunnit

Tämä kaunis laakso on nimetty muinaisten asukkaidensa – camunnien – mukaan. Ensimmäiset historialliset maininnat heistä ovat vuodelta 16 eaa., jolloin roomalaiset alistivat heidät valtaansa ja he menettivät itsenäisyytensä. Val Camonican kaiverruksia oli kuitenkin alettu tehdä satoja vuosia ennen Rooman legioonien saapumista.

 Lisäksi kun asiantuntijat ovat tarkastelleet näiden piirrosten aiheita – aseita, työkaluja, kotieläimiä, kylien karttoja – he ovat tulleet siihen tulokseen, että taiteilijat kuuluivat kansaan, jonka elinkeinorakenne oli monipuolinen. He olivat ilmeisestikin monitaitoisia: he valmistivat metallia, tuottivat kankaita, viljelivät maata, kasvattivat karjaa ja kävivät kauppaa.

Valtaenemmistö kaiverruksista on tehty ensimmäisellä vuosituhannella eaa., vaikka monet ovat paljon vanhempiakin. Camunnien kulttuurin kulta-aika ajoittui nähtävästi vuosiin 1000–800 eaa. Tuhannet tältä ajalta peräisin olevat piirrokset esittävät yksityiskohtia heidän elämäntavastaan. Niissä on yhteen sidottuja vankeja ja hevosten selässä istuvia miehiä keihäät kädessään. Lisäksi on kuvia sepistä, työhevosista ja vaunuista samoin kuin pylväiden varaan rakennetuista rakennuksista.

Inspiraatio vuorista

Tutkijat kuvailevat näiden piirrosten tekijöitä ”taiteilijapapeiksi”, jotka saivat vaikutteita uskonnosta ja mystiikasta. He ovat saattaneet eristäytyä hiljaisuuteen loitommalle tiheämmästä asutuksesta voidakseen mietiskellä. Camunneja on voinut innoittaa erityisesti ainakin kaksi harvinaislaatuista luonnonilmiötä, jotka näkyvät täällä muutamana päivänä joka vuosi.

Keväällä ja syksyllä aurinko nousee Pizzo Badile -vuoren takaa, jonka majesteettinen huippu valvoo laaksoa. Joinakin päivinä ennen auringonnousua auringonvalo taittuu vuoren ympärille, ja maidonvaalealle taivaalle heijastuu valtava varjo, jota ympäröivät kirkkaat valonsäteet. Tämä eloisa näytös tunnetaan yhä ”vuoren henkenä”. Ja kun aurinko laskee erään Concarenavuoressa olevan kapean halkeaman taakse toiselle puolelle laaksoa, valonsäde, joka näyttää vaikuttavalla tavalla halkaisevan vuoren kahtia, näkyy pimenevällä taivaalla vain muutaman minuutin, ennen kuin se häipyy. Ilmeisesti nämä tuolloin selittämättömät tapahtumat saivat laakson muinaiset asukkaat uskomaan, että paikassa oli jotakin yliluonnollista.

Monet kaiverruksista ovat Pizzo Badile -vuoren seinämissä ja sen lähellä. Ne tehtiin työkaluilla, jotka oli valmistettu kivestä, sarvesta, luusta ja norsunluusta. Toisinaan taiteilija hahmotteli ääriviivat teräväkärkisellä työkalulla. Kaiverrusten syvyys vaihtelee: jotkin kuviot vain hieman raapaisevat kallion pintaa, jotkin ovat yli kolmen senttimetrin syvyisiä uurteita. Taiteilijat käyttivät todistettavasti myös erivärisiä maaleja, vaikka värejä ei enää pystykään erottamaan paljaalla silmällä.

Rukouksia kaiverrusten muodossa

Camunnit ovat kenties palvoneet aurinkoa. Tämä selittäisi yhden kaiverruksissa toistuvista teemoista – hahmon rukoilemassa kädet kohotettuina pyöreän levyn edessä, joka saattaa kuvata aurinkoa. Vaikka arkeologi Ausilio Priuli toteaa ”auringonjumalan kultin” olleen tärkein kultti, hän mainitsee myös ”pienempiä kultteja”. Hän sanoo: ”Kulkueet, lepytystanssit, uhrit, rituaaliset taistelut ja yhteiset rukoukset olivat yleisimpiä uskonnollisia toimia, joita [piirroksissa] useimmiten kuvattiin. Itse kaivertaminen oli eräs rukoilemisen muoto.” Mitä sitten rukoiltiin?

Esihistoriallisten kalliopiirrosten asiantuntijan Emmanuel Anatin mukaan kaiverrusten tekeminen ”luettiin toimintoihin, jotka olivat välttämättömiä, jotta voitaisiin turvata ryhmän taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja sopuisa yhteiselämä yliluonnollisten voimien kanssa”. Camunnit ilmeisesti toivoivat lisäävänsä peltojen tuottavuutta tekemällä kuvia kyntämisestä, parantavansa laidunmaita kuvaamalla karjankasvatusta, saavansa ylivallan vihollisiinsa nähden kuvaamalla sotaa ja niin edelleen.

Val Camonica on yksi Unescon suojelemista maailmanperintöalueista. On kiinnostavaa, että kaiverrettuja ja maalattuja kallioita on yhteensä ainakin 120 maassa Afrikassa, Aasiassa, Australiassa, Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä lukuisilla saarilla. Merkittävää on, että eri puolilla maailmaa kalliopiirroksissa toistuvat samanlaiset aiheet. Tämä todistaa ihmisen synnynnäisestä halusta ilmaista itseään ja uskoa itseään korkeampiin yliluonnollisiin voimiin.

[Kuvat s. 26]

Auringonsäteet kulkevat Concarenavuoren halkeaman läpi

Val Camonica on maailmanperintöalue

Kalliokaiverruksia, joiden tarkoitus on ollut varmistaa metsästysonni

Kuva ihmisestä rukoilemassa kädet kohotettuina

[Lähdemerkinnät]

Concarenavuori: Ausilio Priuli, ”IL Mondo dei Camuni”; kalliokaiverrukset ja ihmishahmo: Parco nazionale delle incisioni rupestri: su concessione del Ministero per i Beni e le Attività Culturali. Ogni riproduzione è vietata