Pitkä taistelu orjuutta vastaan
Pitkä taistelu orjuutta vastaan
”Orjuus on tätä: olla hyväksikäytetty ja sietää sitä, kärsiä vääryyttä väkivallan uhalla.” (400-luvulla eaa. elänyt kreikkalainen näytelmäkirjailija Euripides)
ORJUUDELLA on pitkä ja monelta osin vastenmielinen historia. Egyptin ja Mesopotamian varhaisimmista kulttuureista lähtien ovat voimakkaat kansat orjuuttaneet heikompia naapureitaan. Näin on syntynyt yksi ihmisten aiheuttaman epäoikeudenmukaisuuden surullisimmista kertomuksista.
1000-luvulla eaa. Egypti orjuutti kokonaisen kansan, joka koostui mahdollisesti useasta miljoonasta ihmisestä (2. Mooseksen kirja 1:13, 14; 12:37). Kun Kreikka hallitsi Välimeren aluetta, monilla kreikkalaisilla perheillä oli vähintään yksi orja, aivan kuten nykyajan perheillä on joissakin maissa auto. Kreikkalainen filosofi Aristoteles perusteli tuota tapaa väittämällä, että ihmiskunta on jakautunut kahteen luokkaan, isäntiin ja orjiin, ja että isännillä on luonnollinen oikeus käskeä kun taas jälkimmäiset ovat syntyneet vain tottelemaan.
Roomalaiset suosivat orjuutta vielä enemmän kuin kreikkalaiset. Apostoli Paavalin aikana kenties puolet Rooman kaupungin asukkaista – ilmeisesti sadattuhannet – oli orjia. Lisäksi Rooman maailmanvallan on ilmeisesti täytynyt hankkia joka vuosi puolisen miljoonaa * Orjiksi joutuivat usein sotavangit, joten uusien orjien kyltymätön tarve on varmastikin ollut Roomalle yksi painava syy käydä jatkuvasti sotaa.
orjaa rakentamaan monumentteja, työskentelemään kaivoksissa, viljelemään peltoja ja palvelemaan rikkaiden valtavissa taloissa.Orjien määrä väheni jonkin verran Rooman maailmanvallan kukistumisen jälkeen, mutta orjuus ei silti hävinnyt. Vilhelm Valloittajan maakirjan mukaan (vuodelta 1086) orjat muodostivat kymmenen prosenttia keskiajan Englannin työvoimasta. Orjia hankittiin edelleen valloitusten myötä. *
Nykyisen ajanlaskun aikana yksikään maanosa ei ole kärsinyt orjakaupasta yhtä pahoin kuin Afrikka. Jo ennen Jeesuksen aikaa muinaiset egyptiläiset kävivät kauppaa etiopialaisilla orjilla. Noin 1250 vuoden aikana arviolta 18 miljoonaa afrikkalaista vietiin Eurooppaan ja Lähi-itään tyydyttämään orjatyövoiman kysyntää. Sen jälkeen kun Amerikkaan alettiin perustaa siirtokuntia 1500-luvulta lähtien, avautui uusia orjamarkkinoita, ja Atlantin yli suuntautuvasta * Monet heistä myytiin orjamarkkinoilla.
orjakaupasta tuli pian maailman kukoistavimpiin kuuluvaa liiketoimintaa. Historiantutkijoiden arvioiden mukaan Afrikasta vietiin vuosina 1650–1850 yli 12 miljoonaa orjaa.Orjuudenvastaista taistelua
Sekä yksittäiset ihmiset että kansat ovat vuosisatojen varrella taistelleet vapautuakseen orjuuden kahleista. Ensimmäisellä vuosisadalla ennen Kristusta Spartacus johti 70000 roomalaisen orjan armeijan vapaustaistelua, joka epäonnistui. Noin kahdensadan vuoden takainen haitilaisorjien kapina onnistui paremmin, sillä se johti itsenäisen valtion syntymiseen vuonna 1804.
Orjuus jatkui tietysti paljon kauemmin Yhdysvalloissa. Jotkut orjat kamppailivat hellittämättä saadakseen itsensä ja omaisensa vapaiksi. Oli myös vapaita, jotka kävivät vilpitöntä taistelua orjuutta vastaan vaatimalla sen lakkauttamista tai auttamalla karanneita orjia. Silti vasta 1800-luvun lopulla orjuus kiellettiin lailla koko maassa. Mikä sitten on tilanne nykyään?
Onko taistelu ollut turhaa?
”Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä”, sanotaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Tämä tavoite, joka esitettiin innostuksen vallassa vuonna 1948, on varmasti jalo. Monet vilpittömät ihmiset ovat omistaneet aikaansa, voimiaan ja varojaan sen hyväksi. Tulokset ovat kuitenkin kiven takana.
Kuten edellisessä kirjoituksessa osoitettiin, miljoonat ihmiset uurastavat yhä ilmaiseksi äärimmäisen kurjissa oloissa, ja monet heistä on ostettu tai myyty vasten tahtoaan. Huolimatta hyvää tarkoittavista pyrkimyksistä lakkauttaa orjuus – ja sen kieltävistä kansainvälisistä sopimuksista – kaikkien ihmisten todellinen vapaus on edelleen saavuttamaton tavoite. Maailmantalous on tehnyt laittomasta orjakaupasta entistä tuottoisampaa. Näyttää pikemminkin siltä, että orjuus vain tiukentaa otettaan joistakin osista ihmiskuntaa. Onko tilanne toivoton? Pohdimme tätä seuraavassa kirjoituksessa.
[Alaviitteet]
^ kpl 5 Erään muinaisen lähteen mukaan rikkaimmilla roomalaisilla saattoi olla peräti 20000 orjaa.
^ kpl 6 ”Orjaa” vastaava englannin sana ”slave” tulee sanasta ”Slav”, ’slaavi’, sillä suuri osa Euroopan orjista koostui varhaiskeskiajalla slaaveista.
^ kpl 7 Eräät saarnaajat julkesivat väittää, että tällä julmalla ihmiskaupalla oli Jumalan tuki. Monilla ihmisillä on sen vuoksi edelleen se väärä käsitys, että Raamattu antaisi tällaiselle raakuudelle oikeutuksen. Ks. kirjoitusta ”Raamatun näkökanta: hyväksyikö Jumala orjakaupan?” Herätkää!-lehdestä 8.9.2001.
[Kuvat s. 4, 5]
Orjalaivoilla (yllä) tuotuja afrikkalaisia myytiin ennen yleisesti Amerikan orjamarkkinoilla
[Lähdemerkinnät]
Godo-Foto
Archivo General de las Indias