Maailman pisin maantietunneli

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA NORJASTA

JOS haluat nähdä vaikuttavia vuoria ja vuonoja, tule Länsi-Norjaan! Siellä sinut valtaa syvä kunnioitus! Siellä on myös kapeita, mutkittelevia teitä ja lukuisia tunneleita, jotka todistavat ihmisen nerokkuudesta. Äskettäin saatiin valmiiksi uusi tunneli – insinööritaidon saavutus, joka on lajissaan vailla vertaa. Kyseessä on Lærdalin tunneli, maailman pisin maantietunneli: kallioon on porattu 24,5 kilometriä valtatietä! Kuvittele ajavasi tunnelin suusta sisään tietoisena siitä, että vain muutaman minuutin kuluttua päälläsi on kilometrin paksuudelta kalliota!

Miksi näin pitkää tunnelia tarvittiin? Se on olennainen osa Norjan kahden suurimman kaupungin, pääkaupungin Oslon (idässä) ja Bergenin (lännessä), välistä pääväylää. Muut näiden kaupunkien väliset vuoristotiet ovat talvella vaikeakulkuisia lumen ja tuulen vuoksi. Siksi tarvittiin kipeästi uutta reittiä, joka olisi luotettava huonolla säällä. Vuonna 1992 Norjan parlamentti päätti, että uutta valtatietä varten rakennettaisiin tunneli pienten Aurlandin ja Lærdalin kuntien välille. Viisi vuotta kestäneiden rakennustöiden jälkeen tunneli avattiin virallisesti vuoden 2000 marraskuussa. Miten tähän insinööritaidon saavutukseen päästiin? Miten turvallinen tunneli on? Millaista on ajaa sen läpi? Otamme asiasta selvää.

Rakentamisessa kohdattuja ongelmia

Tunneli yhdistää toisiinsa Lærdalin ja Aurlandin, mutta todellisuudessa työntekijät aloittivat työt samanaikaisesti kolmesta kohdasta. Kummastakin päästä aloitti yksi työryhmä, ja kolmas ryhmä alkoi rakentaa kaksi kilometriä pitkää ilmanvaihtotunnelia, jonka oli tarkoitus yhtyä päätunneliin 6,5 kilometrin päässä Lærdalin puoleisesta suuaukosta. Miten kolme ryhmää voisivat koordinoida porauksia siten, että ryhmät kohtaisivat vuoren sisällä? Jokaisen ryhmän tarkka aloituskohta määritettiin satelliittinavigointijärjestelmien avulla, ja porauksen suuntaa ohjattiin lasersäteillä. Ne säätelivät porauslaitteiston liikkeitä, jotta reiät olisi porattu juuri oikeisiin paikkoihin räjähteitä varten.

Jokaista räjäytystä varten porattiin noin sata viiden metrin reikää ja reikiin sullottiin noin 500 kiloa räjähteitä. Jokaisessa räjäytyksessä syntyi suunnilleen 500 kuutiometriä kivimurskaa, joka täytyi kuljettaa pois kuorma-autolla. Ennen kuin poraamista voitiin jatkaa, tunnelin seinät ja katto täytyi vahvistaa kiinnittämällä niihin pitkiä teräspultteja ja ruiskuttamalla pinnoille kuitulujitettua ruiskubetonia. Kukin ryhmä eteni 60–70 metriä viikossa. Viimeinen osuus räjäytettiin syyskuussa 1999, ja työryhmät kohtasivat toisensa. Poikkeama oli vain noin puoli metriä! Tunneli avattiin aikataulun mukaisesti vuosi ja kaksi kuukautta myöhemmin. Siihen mennessä kustannukset olivat nousseet 140 miljoonaan euroon.

 Miten ilmanvaihto järjestettiin?

Hyvän ilmanlaadun takaaminen on ollut aina haaste tunneli-insinööreille. Ajo Lærdalin tunnelin läpi kestää suunnilleen 20 minuuttia, joten on erityisen tärkeää, että ilma on riittävän puhdasta hengitettäväksi. Miten tähän päästiin?

Kaksi kilometriä pitkä ilmanvaihtotunneli, joka on 6,5 kilometrin päässä Lærdalin puoleisesta suuaukosta, ulottuu läheiseen laaksoon ja toimii savupiippuna eli poistokanavana. Tunneliin tulee raikasta ilmaa molemmista päistä, ja saastunut ilma poistuu ilmanvaihtotunnelin kautta. Ilmanvaihtotunneliin on asennettu kaksi tehokasta puhallinta, joiden huipputeho on yhteensä 1,7 miljoonaa kuutiometriä tunnissa. Niiden avulla ilmavirtausta voidaan tehostaa, kun tunnelin ilma on hyvin saastunutta. Tämän järjestelmän ansiosta tunnelin Lærdalin puoleinen osa saa riittävästi raikasta ilmaa. Mutta Aurlandin puoleinen osa on pitempi, ja siksi sen hyväksi oli tehtävä vielä jotain muuta. Tunnelin kattoon asennettiin 32 pienempää puhallinta, impulssipuhallinta, jotta ilma virtaisi nopeammin kohti ilmanvaihtotunnelia. Virratessaan Aurlandin puolelta ilmanvaihtotunnelin suulle ilma kuitenkin kulkee pitkän matkan ja muuttuu yhä saastuneemmaksi. Miten tämä ongelma ratkaistiin?

Vajaan kymmenen kilometrin päähän Aurlandin puoleisesta suuaukosta rakennettiin puhdistuslaitos. Se sijaitsee sata metriä pitkässä rinnakkaistunnelissa, joka on liitetty molemmista päistään päätunneliin. Päätunnelin ilma ohjataan rinnakkaistunneliin, jossa siitä poistetaan 90 prosenttia pölystä ja typpidioksidista.

Ilmanvaihtojärjestelmän ja puhdistusprosessin ansiosta Lærdalin tunneli kykenee suoriutumaan tyydyttävästi jopa 400 autosta tunnissa. Tunnelin sisällä olevat anturit mittaavat ilman laatua ja säätelevät ilmanvaihtojärjestelmän vaikutusta. Jos ilma muuttuu liian saastuneeksi, tunneli suljetaan liikenteeltä, mutta tähän mennessä se ei ole ollut tarpeellista.

Miten turvallinen se on?

Jotkut pelkäävät ajaa tunneleiden läpi. Tämän vuoksi ja Euroopan tunneleissa hiljattain sattuneiden onnettomuuksien ja tulipalojen vuoksi Lærdalin tunnelissa pantiin erittäin paljon painoa turvallisuudelle. Mitä tunnelin turvallisuuden hyväksi on tehty?

 Lærdalin valvontakeskus tarkkailee jatkuvasti tunnelin monia turvajärjestelmiä, ja jos turvallisuus vaarantuu, tunneli suljetaan. On ryhdytty moniin varotoimiin, jotta tunneli voitaisiin sulkea ja evakuoida nopeasti. Lisäksi hätäpuhelimia on 250 metrin välein ja sammuttimia pareittain 125 metrin välein. Jos jokin sammutin otetaan pois paikaltaan, tieto siitä tallentuu automaattisesti valvontakeskukseen. Tällöin punainen liikennevalo varoittaa autoilijoita menemästä tunneliin ja merkit ja valot ohjaavat tunnelin sisällä autoilijoita ajamaan ulos tunnelista turvalliseen suuntaan, vaara-alueelta poispäin. Autoilijat kykenevät kääntymään ympäri, sillä auton voi kääntää tulosuuntaan 500 metrin välein. Lisäksi tunnelissa on 15 kohtaa, joissa U-käännöksen voi tehdä raskailla ajoneuvoilla. Tunnelissa on myös antennijärjestelmä, jonka ansiosta autoilijoille voidaan antaa tietoa autoradion välityksellä. Laskenta- ja kameravalvontajärjestelmät seuraavat kaikkea sisään ja ulos menevää liikennettä. Tieviranomaiset pitävät turvallisuustasoa erittäin hyvänä, kun otetaan huomioon suhteellisen alhainen liikennetiheys.

Erilainen ajokokemus

Millaista on ajaa tunnelin läpi? Insinöörit pitivät yhtenä keskeisenä tavoitteena sitä, että tunnelin läpi ajaminen olisi myönteinen kokemus ja että autoilijat tuntisivat olonsa turvalliseksi ja myös ajaisivat turvallisesti. Siksi tunnelin sisäosien suunnittelussa käytettiin apuna erään tutkimuslaitoksen liikennepsykologeja sekä valaistussuunnittelijoita ja ajosimulaattoria.

Tämä johti siihen, että tunneli ei ole aivan suora. Loivat mutkat estävät autoilijoita nukahtamasta, mutta silti he voivat nähdä eteensä kilometrin verran. Mutkat auttavat myös määrittämään etäisyyden vastaantulevaan autoon. Yksitoikkoisen matkanteon katkaisee kolme suurta luolamaista vuorihallia. Tästä syntyy sellainen vaikutelma, ettei ajettaisikaan yhden pitkän vaan neljän lyhyemmän tunnelin läpi. Hallien erikoisvalaistuksen vuoksi tuntuu siltä kuin sisään tulisi päivänvaloa ja aurinko olisi nousemassa, sillä lattialla on keltaisia ja vihreitä valoja ja yläpuolella sinistä valoa. Näiden tehokeinojen ja tunnelin hyvän valaistuksen ansiosta useimmat autoilijat tuntevat olonsa mukavaksi ja turvalliseksi.

Matkailijat voivat kokea ainutlaatuisen elämyksen, kun he kulkevat maailman pisimmän maantietunnelin läpi. Nykyaikaisen insinööritaidon avulla on saatu aikaan luotettava tieyhteys Itä- ja Länsi-Norjan välille. Tämä on voimakas todiste siitä, mihin ihminen pystyy, kun hän käyttää taitojaan ja nerokkuuttaan rakentavalla tavalla.

 [Kaavio/Kuva s. 25]

(Ks. painettu julkaisu)

Tunnelin reitti

Lærdal ← → Aurland

[Kaavio/Kartta s. 27]

(Ks. painettu julkaisu)

Lærdalin tunneli

Valtatiet

↑ Lærdaliin

→ E16 Osloon

* Näissä kohdissa on impulssipuhaltimet

Ilmavirran suunta

↓

vuorihalli

↓

Puhallinasema → ilmanvaihtotunneli

↑

*

↑

vuorihalli

↑

*

ilmankäsittelylaitos

↑

*

vuorihalli

*

↑

*

↑

Ilmavirran suunta

Aurland

↓ E16 Bergeniin

1 kilometri

[Lähdemerkintä]

Statens vegvesen, Sogn og Fjordane

[Kartta s. 24]

(Ks. painettu julkaisu)

NORJA

Lærdalin tunneli

Bergen E16 OSLO

[Kuva s. 25]

Lærdalin puoleinen suuaukko

[Kuva s. 25]

Luonnos ilmankäsittelylaitoksesta

[Kuva s. 25]

Tunnelin läpileikkaus, jossa näkyvät seiniä ja kattoa lujittavat teräspultit

[Kuva s. 26]

Tunnelissa on noin 100 hätäpuhelinta ja lähes 400 sammutinta

[Kuva s. 26]

Tunnelissa on kolme vuorihallia, joissa on erikoisvalaistus

[Kuvien lähdemerkinnät s. 24]

Ilmakuva: Leiv Bergum; ilmanpuhdistuslaitos: ViaNova A/S; muut valokuvat sivuilla 24–26: Statens vegvesen, Sogn og Fjordane