Kertakäyttöyhteiskunta – miten vastustaa vaikutusta?

”LUONTO ei tuota jätettä.” Tätä mieltä on eräs Time-lehden lainaama arvostettu kierrätyksen asiantuntija. Hän viittaa siihen suurenmoiseen tapaan, jolla yhdessä ekosysteemin osassa kuollut tai hylätty materiaali käytetään aina muiden osien hyödyksi. Hänen mielestään ”ihmiskunta voi yrittää jäljitellä luonnon jätteettömiä menetelmiä, mutta siihen vaaditaan uudenlaista tekniikkaa ja suurta asennemuutosta”.

Useimmat meistä eivät luultavasti voi kehitellä uutta tekniikkaa. Mutta me kaikki voimme valvoa asenteitamme! Se taas, että asennoidumme oikein joihinkin hyviä tapoja koskeviin perusperiaatteisiin, auttaa meitä selviytymään paremmin  ongelmista, joita kertakäyttöyhteiskunnassa eläminen tuo tullessaan.

Karta tuhlausta

Joka viides maapallon asukas menee nukkumaan nälkäisenä. Tämän tiedon pitäisi juurruttaa mieleemme, että ruokaa pitää arvostaa ja sen tuhlausta pitää karttaa. Muuan Eurooppaan palannut pariskunta, joka oli ollut 28 vuotta lähetystyössä Afrikassa, kertoi, että suurimpia ongelmia, joita he kohtasivat totutellessaan elämään jälleen kotimaassaan, oli kestää ihmisten tapaa haaskata ruokaa.

Viisaat vanhemmat opettavat lapsilleen, että näiden tulee ottaa lautaselle ruokaa vain sen verran kuin voivat syödä. Näin syntyy vähemmän jätettä. Aluksi on hyvä ottaa vähän, ja sitten voi pyytää lisää. Vanhempien on tietysti oltava esimerkkinä lapsilleen. Jeesus näytti meille kaikille mallia arvostamalla aidosti sitä, mitä Jumala antaa, olipa se sitten aineellista tai hengellistä. Raamattu kertoo, että Jeesus varoi huolellisesti tuhlaamasta ruokaa – silloinkin, kun sitä oli saatu runsaasti ihmeen avulla! (Johannes 6:11–13.)

Tuhlaamisen karttamista koskevaa periaatetta voidaan soveltaa myös vaatteisiin, huonekaluihin ja laitteisiin. Kun pidämme ne hyvässä kunnossa ja käytämme niitä niin pitkään kuin on käytännöllistä, osoitamme arvostavamme sitä, mitä meillä on. Meidän ei tarvitse joutua mainosmaailman uhreiksi, kun se yrittää herättää meissä tyytymättömyyttä sitä kohtaan, mitä meillä on, tarjoamalla suurempaa, parempaa, nopeampaa ja vahvempaa. Meillä voi tietysti olla täysi oikeus hankkia käyttökelpoisten tavaroiden tilalle uusia. Mutta ennen kuin teemme niin, haluamme ehkä punnita asenteitamme ja vaikuttimiamme.

Vältä ahneutta

Kun israelilaiset kulkivat erämaan halki matkallaan Luvattuun maahan, heille annettiin  ruoaksi mannaa. Raamattu kertoo, että sitä annettiin riittävästi. Heitä kuitenkin varoitettiin ahneudesta; he saivat kerätä mannaa vain senhetkisiä tarpeita varten. Ne jotka eivät totelleet, havaitsivat, ettei kannattanut olla ahne, sillä yli jääneeseen mannaan kasvoi matoja ja se alkoi löyhkätä. (2. Mooseksen kirja 16:16–20.) Raamattu ei jätä asiaa epäselväksi: se tuomitsee ahneuden voimakkaasti ja toistuvasti (Efesolaisille 5:3).

Raamattu ei ole ainoa, joka puhuu näin ahneudesta. Esimerkiksi ensimmäisellä vuosisadalla elänyt roomalainen filosofi ja näytelmäkirjailija Seneca havaitsi, että ahne ihminen ei saa koskaan tarpeekseen. Hän sanoi: ”Koko luontokaan ei voisi tyydyttää ahneutta.” Samaan tulokseen tuli 1900-luvulla elänyt filosofi Erich Fromm: ”Ahnaus on pohjatonta ja pakottaa henkilön jatkuvasti ja loputtomasti ponnistelemaan, jotta hän saisi tarpeensa tyydytettyä mutta ilman että hän koskaan saavuttaa tyydytystä.” Ahneuden ja tuhlaavaisuuden välttämisen lisäksi monet ovat päättäneet ryhtyä myönteiseen toimintaan.

Opettele antamaan

Ennen kuin heität pois hyväkuntoisia tavaroita, mieti, ottaisiko joku ne mielellään vastaan. Esimerkiksi kun lapset kasvavat ulos vaatteistaan, voisiko niistä olla muille lapsille vielä paljon hyötyä? Voisitko antaa toisille muitakin tavaroita, joilla on edelleen arvoa mutta joita et enää käytä yhtä paljon kuin ennen? Kun jokin tavara on tuottanut iloa itsellesi, anna se jollekulle toiselle, jotta hänkin voisi kokea saman ilon. Yhdysvaltalainen kirjailija ja humoristi Mark Twain kirjoitti kerran: ”Jotta ilosta saisi kaiken irti, se pitää jakaa jonkun kanssa.” Olet ehkä huomannut omasta kokemuksestasi, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Sitä paitsi näin taistelet myös kertakäyttöajattelun kielteisiä vaikutuksia vastaan.

Antamista pidetään Raamatussa erittäin suositeltavana hyveenä (Luukas 3:11; Roomalaisille 12:13; 2. Korinttilaisille 8:14, 15; 1. Timoteukselle 6:18). Miten paljon parempi maailma olisikaan, jos kaikki olisivat halukkaita jakamaan omastaan toisille!

Tyydy välttämättömyyksiin

Tyytyväinen ihminen on onnellinen ihminen. Tämä on yleispätevä totuus. Kreikkalainen sananlasku sanoo: ”Mikään ei tyydytä ihmistä, joka ei tyydy vähään.” Japanilaiset sanovat: ”Köyhä on se, joka ei ole tyytyväinen.” Raamattukin ylistää tyytyväisyyttä: ”Jumalinen antaumus tyytyväisyyden ohella onkin keino suuren voiton saamiseksi. Emme näet ole tuoneet maailmaan mitään emmekä voi mitään viedä pois. Kun meillä siis on elatus sekä vaatetus ja suoja, me tyydymme niihin.” (1. Timoteukselle 6:6–8; Filippiläisille 4:11.)

Tyytyminen siihen, mitä meillä on, voi kylläkin vaatia ”suurta asennemuutosta”. Nuori nainen nimeltä Susanne havaitsi äskettäin, että hänen oli tarpeen tehdä tällainen muutos. Hän sanoi: ”Tulin siihen tulokseen, että koska minulla ei voi olla kaikkea, mitä haluan, minun on opittava haluamaan sitä, mitä minulla on. Nyt olen onnellinen ja tyytyväinen.”

Tyytyväisyys tosiaankin johtaa onnellisuuteen. Bulgarialainen professori Aržir Hadžihristev, jonka erikoisalaa on ikääntyminen, sanoo: ”Pohjimmainen epäkohta on ensinnäkin se, että ihminen ei tyydy siihen vähään, mitä hänellä on.” Hän lisää tyytyväisyyden hyödyllisestä vaikutuksesta terveyteen: ”Ihminen, joka ei yritä ylittää naapurien elintasoa eikä yritä saada aina vain enemmän, elää vailla kilpailua ja siksi vailla stressiä. Ja se tekee hyvää hermoille.”

Onnellisuus ei voi koskaan löytyä kertakäyttöyhteiskunnasta, saati sitten kertakäyttöajattelusta. Näyttää siltä, että yhä useammat ihmiset alkavat ymmärtää tämän. Ymmärrätkö sinä?

[Kuva s. 9]

Lasten on opittava, miten olla tuhlaamatta ruokaa

[Kuva s. 9]

Jeesus näytti erinomaisella tavalla mallia karttamalla tuhlaavaisuutta

[Kuva s. 10]

Mikset antaisi toisille tavaroita, joita et enää käytä, sen sijaan, että heittäisit ne pois?