Akanien sananlaskut – sosiaalisten normien peili

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA GHANASTA

MIKÄ on sananlasku? Erään sanakirjan mukaan se on ”lyhyt lausuma, jota usein lainataan ja joka sisältää neuvon tai opettaa jotain elämästä”. Nigerian jorubat määrittelevät sen hieman värikkäämmin: ”Hevonen joka voi kantaa ihmisen nopeasti ajatusten luo.”

Sananlaskujen tärkeys kiteytyy seuraavassa sananlaskussa, jonka Ghanan akan-kansa tuntee hyvin: ”Viisaalle puhutaan sananlaskuin, ei suorasanaisesti.” Ajatuksena on se, että viisas ymmärtää usein ilman pitkiä saarnoja, miten pitää toimia. Osuva sananlasku panee ajattelemaan, opettaa ja voi antaa kimmokkeen toimia oikein.

Ghanassa sananlaskuja viljellään häissä ja hautajaisissa ja ne ovat tärkeällä sijalla kansanmusiikissa. Ne kuuluvat myös ehdottomasti diplomaattisiin neuvotteluihin. Edustajat ja lähettiläät turvautuvat usein taitavasti sananlaskuihin.

Akanien yhteisöissä sananlaskujen taitaminen kertoo viisaudesta. On kiinnostavaa, että Raamattu sanoo kuningas Salomon – viisaudestaan, oppineisuudestaan ja diplomaattisuudestaan kuulun miehen – tunteneen kolmetuhatta sananlaskua. Raamatun sananlaskut ovat tietenkin syntyneet Jumalan hengen vaikutuksesta ja pitävät poikkeuksetta paikkansa toisin kuin ihmisen kokemukseen ja ymmärrykseen perustuvat sananlaskut. Olivatpa nämä miten viisaita hyvänsä, niitä ei koskaan tulisi nostaa Raamatun sananlaskujen tasalle. Luodaanpa nyt silmäys akanien sananlaskuihin.

Jumalakuva

Ghanassa sananparsista heijastuu usein usko Jumalan olemassaoloon, ja tämä pätee moniin akanien sananlaskuihin. Ateistisilla ajatuksilla ei ole sijaa heidän elämänkatsomuksessaan. Esimerkiksi eräs sananlasku sanoo: ”Kenenkään ei tarvitse näyttää Jumalaa lapselle.” Jumalan olemassaolo on päivänselvää jopa lapselle. Sanontaa käytetään usein viitattaessa johonkin sellaiseen, minkä oppimisessa lapsi ei juuri tarvitse apua.

Akanit sanovat myös: ”Vaikka juokset Jumalaa pakoon, olet yhä hänen alaisuudessaan.” On itsepetosta yrittää kieltää Jumala. Raamattu esitti kauan sitten samanlaisen ajatuksen sanoessaan, että Jumalan silmät ”ovat joka paikassa, vartioimassa pahoja ja hyviä” (Sananlaskut 15:3). Jokainen meistä on tilivelvollinen Kaikkivaltiaalle.

Sosiaalisten normien ja arvojen peili

Akanien sananlaskuihin on tallennettu sosiaalisia normeja ja arvoja, aivan kuten muidenkin kulttuurien sananlaskuihin. Esimerkiksi puhutun sanan voima käy hyvin ilmi seuraavasta sananlaskusta: ”Pahempi kuin askeleen lipsahdus on kielen lipsahdus.” Kuriton kieli voi tosiaan aiheuttaa suurta vahinkoa ja tehdä jostain asiasta jopa elämän ja kuoleman kysymyksen (Sananlaskut 18:21).

Toisaalta hallittu kieli voi rakentaa rauhaa, kuten osoittaa sanonta ”hampaat eivät käräjöi kielen läsnä ollessa”. Riita voidaan vaikkapa puolisoiden välillä ratkaista sovinnollisessa hengessä keskustelemalla siitä tyynesti. Ja ellei tämä toimi, taitavan välimiehen kieli voi laukaista kireän tilanteen.

Käytännön viisautta

Tarkkanäköisyyden ja harkitsevuuden arvo ilmaistaan elävästi useissa sananparsissa, joissa tähdennetään käytännön  viisautta. Hetken mielijohteesta toimiva, tyhmänrohkea ihminen, joka ei liiemmin mieti tekojensa seurauksia, voisi ottaa varteen seuraavan neuvon: ”Varmista pakoreitti ennen kuin härnäät kobraa.”

Isä tai äiti, joka näkee lapsessaan huonoja taipumuksia, voisi toimia seuraavan sananlaskun hengessä: ”Jos huomaa verson, joka voi pistää silmään, sitä ei teroiteta vaan se juuritaan pois.” Kaikki huonot piirteet pitäisi tosiaan kitkeä ripeästi pois ennen kuin ne alkavat rehottaa ja tuottaa todellisia ongelmia.

Viittauksia kulttuurisidonnaisiin tapoihin

Joskus sananlaskujen ymmärtäminen vaatii sen kulttuurin tuntemusta, jossa ne ovat syntyneet. Esimerkiksi akanien parissa on huonoa käytöstä tehdä vasemmalla kädellä eleitä toisten ihmisten ja eritoten itseään vanhempien seurassa. Tähän käyttäytymissääntöön viittaa sananlasku ”kotikaupunkiin ei näytetä tietä vasemmalla kädellä”. Ihmisen tulisi toisin sanoen pitää arvossa sitä, mitä hänellä on, muun muassa syntyperäänsä.

Seuraava sananlasku viittaa akanien ikivanhaan ruokailutapaan: ”Lapsi, joka oppii pesemään kätensä, ruokailee aikuisten kanssa.” Perheenjäsenet jaetaan aterioilla ryhmiin iän perusteella. Hyväkäytöksinen lapsi, joka varsinkin osaa pitää itsensä puhtaana, voi päästä syömään isänsä ja muiden aikuisten seuraan. Sananlaskun opetus on se, että ihmisen arvon määrää pikemminkin käytös kuin ikä.

Harkitsetko naimisiinmenoa? Silloin voisit miettiä tätä akanien lauselmaa: ”Avioliitto ei ole palmuviiniä, josta saa maistiaisia.” Palmuviiniä valmistetaan käymismenetelmällä palmun mahlasta, ja sen myyjät antavat asiakkaiden usein maistaa juomaa ennen kuin nämä päättävät, paljonko ostavat sitä vai ostavatko lainkaan. Avioliittoa ei kuitenkaan voi maistella etukäteen. Sananlasku korostaa aviositeen pysyvyyttä ja koeavioliittojen tuomittavuutta.

Tarkkoja havaintoja

Lukuisat sananlaskut osoittavat, että akanien esi-isät osasivat tehdä tarkkoja havaintoja ihmisistä ja eläimistä. Esimerkiksi kanan ja sen poikasten toimien tutkailu tuotti seuraavan sananlaskun: ”Emon lähellä pysyttelevä poikanen saa heinäsirkan koiven.” Mitä tämä voisi tarkoittaa? Eristäytyvä ihminen jää helposti unohduksiin silloin kun jotain hyvää on jaossa.

Seuraavan sanonnan todenmukaisuuden tajuaa jokainen, joka on nähnyt kuolleen sammakon: ”Sammakon koko pituus paljastuu sen kuoltua.” Tätä lainataan usein silloin, kun jonkun arvoa ei ymmärretä. Aliarvostettu voi lohduttautua sillä, että hänen hyvät ominaisuutensa saattavat valjeta täydessä mitassaan muille, kun hän on poissa.

Sananlaskuja kuvina

Akanien sananlaskut ovat välittyneet polvesta polveen suusanallisesti, mutta monia niistä on kuvattu myös taiteessa. Tällaisia kuvia näkee puukaiverruksissa, sauvoissa, kultapainoissa sekä perinnäisissä kankaissa ja uusissa tekstiileissä. Ghanalaisissa taidegallerioissa saattaa nähdä kuvia, joissa mies kapuaa puuhun toisen miehen auttaessa. Ne perustuvat sananlaskuun ”jos kiipeät hyvään puuhun, joku voi tukea sinua”. Sanoma on  selvä: jos pyrit arvokkaisiin päämääriin, saatat saada toisilta apua.

Etenkin hautajaiset tarjoavat tilaisuuden ”puhua tekstiilein”, kuten muuan kirjoittaja asian ilmaisi. Surun ilmapiiri suorastaan pakottaa pohtimaan elämää. Hautajaisvaatteiden kuoseissa onkin hyvin syvällinen sanoma. Esimerkiksi tikapuut tai portaat palauttavat mieleen sananlaskun ”ei yksi ihminen kuoleman tikapuille kiipeä”. * Tämä muistuttaa kaikkia siitä, että tulee suhtautua itseensä nöyrästi eikä elää sillä tavalla kuin olisi immuuni kuolemalle. (Saarnaaja 7:2.)

Akanien yhteisöissä perinnäisten hallitsijoiden lähettiläät ja edustajat käyttävät erittäin taitavasti vaikuttavia sananparsia, ja heidän virkasauvassaan on johonkin kansan vaalimaan arvoon perustuvia kuvia. Esimerkiksi käärmeen päähän tarttunut lintu palauttaa mieleen sanonnan ”jos saat otteen käärmeen päästä, loppu on pelkkää köyttä”. Mikä sanoma tähän sisältyy? Tartu ongelmiin päättäväisesti – käy käsiksi suoraan pääasiaan.

Sananlaskuetiketti

Sananlaskun – kuten minkä tahansa kuvauksen – lausumisajankohta ja esittämistapa riippuvat sekä yleisöstä että siitä, minkä tueksi se esitetään. Väärä sananlasku voi himmentää muuten hyvää perustelua. Ja koska sananlaskut ovat joissakin kulttuureissa tärkeä tapa viestiä, niiden taitamaton käyttö voi vaikuttaa kielteisesti ihmisten näkemykseen puhujasta.

Ghanassa yhteisön vanhimpia jäseniä pidetään sananlaskujen tekijöinä ja suojelijoina. Siksi ennen sananparsia sanotaan usein: ”Vanhimpamme sanovat...” Jos puhuu huomattavasti itseään vanhemmalle yleisölle, on kohteliasta johdatella sananlaskuun sanomalla: ”Te vanhimmat sanotte...” Kunnioituksesta vanhimpia kohtaan nuorempi puhuja ei halua antaa itsestään sellaista kuvaa, että hän opettaisi heitä sananlaskun viisain sanoin.

Muutama tärkeä huomio

Sananlaskut voidaan lausua joko ennen tai jälkeen väitteen. Ne voidaan myös punoa perustelun kudelmaan niin taitavasti, että kuulijan täytyy tuntea sananlaskuja havaitakseen viittauksen. Akan voi sanoa esimerkiksi nöyrästä ja rauhaa rakastavasta ihmisestä: ”Jos se hänestä riippuisi, tässä kylässä ei ammuttaisi.” Tämä viittaa sananlaskuun ”jos se vain etanasta ja kilpikonnasta riippuisi, viidakossa ei ammuttaisi”. Nämä molemmat ovat sävyisiä ja vaatimattomia eläimiä, jotka eivät herkästi rupea tappelemaan. Ihmiset, joilla on samanlaisia ominaisuuksia, edistävät rauhaa.

Jos kuitenkin yrität saada akanin esittämään kokonaisen sikermän sananlaskuja, saatat saada hänestä irti vain yhden: ”Ei unia ilman unta.” Sananlaskuja ei siis voi esittää ilman sopivaa asiayhteyttä sen enempää kuin unia voi nähdä valveilla. Niitä käytetään tilanteen mukaan.

[Alaviite]