Tarkkailemme maailmaa

Puut vähentävät saasteita

”Tiedemiehet ovat kyenneet ensi kertaa mittaamaan, miten paljon eri puulajit voivat vähentää saasteita”, kerrotaan lontoolaisessa The Sunday Times -lehdessä. Kolmivuotisessa tutkimuksessa, joka tehtiin West Midlandsin kreivikunnassa, englantilaiset ja skotlantilaiset tiedemiehet tutkivat maaperänäytteitä, jotka oli otettu noin 32000 puun läheltä, saadakseen selville, mitkä lajit imivät eniten haitallisia hiukkasia. He mittasivat lisäksi, kuinka paljon ilmassa oli hiukkasia ja otsonia. Listan kärkeen nousivat saarni, lehtikuusi ja mänty; heikoiten selvisivät tammi, paju ja poppeli. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ”puut poistavat ilmasta saasteita kolme kertaa tehokkaammin kuin ruohoalueet”. Tietokonemallinnus osoitti, että jos vain 50 prosentille West Midlandsin aukeista alueista istutettaisiin puita, ilman hiukkassaaste vähenisi 20 prosenttia.

 Uusia lajeja

Primatologi Marc van Roosmalen on törmännyt Amazonin sademetsässä kahteen uuteen apinalajiin. Alueelta on jo ennestään tullut päivänvaloon vuoden 1990 jälkeen kahdeksan uutta lajia. Van Roosmalen sanoi National Geographic Today -lehden haastattelussa: ”Ennen kuin aloin löytää näitä uusia lajeja, en tiennyt, että Amazon tunnetaan näin huonosti.” Ennestään tuntemattomien lajien etsinnällä ”ei ole mitään tekemistä kokemuksen kanssa”, lisää van Roosmalen, jonka ansioksi luetaan viiden uuden kädellisen löytyminen vuoden 1996 jälkeen. Monia lajeja on löydetty yksinkertaisesti siten, että on käyty syrjäisissä intiaanikylissä ja tutustuttu intiaanien lemmikkeihin. Käsitellessään tuoreinta löytöä eläintieteilijä Anthony Rylands sanoo brasilialaisessa Folha de S. Paulo -lehdessä: ”On hyvin mahdollista, että sitä mukaa kuin elinalueita tuhoutuu Amazonin alueella, lajeja kuolee sukupuuttoon ennen kuin niitä edes ehditään löytää.”

Uskonnollinen suvaitsemattomuus voimistuu Georgiassa

”Jehovan todistajat olivat aikoneet viettää tänään erään joen lähellä olevalla niityllä uskonnollista kesäjuhlaa, mutta paikalle tuli juhlan alkua edeltävänä iltana mellakoiva väkijoukko”, kerrotaan The New York Times -lehdessä. ”Paikalle saapui busseilla parisenkymmentä miestä, joiden vaatteissa oli Georgian ortodoksisen kirkon ristejä, ja he penkoivat tontin omistajan Ušangi Bunturin talon. He kasasivat pihalle Raamatut, uskonnolliset lehdet ja Bunturin henkilökohtaiset tavarat ja polttivat ne – –. He täyttivät kastealtaan dieselöljyllä. Paikalle saapui myös poliisi, muun muassa paikallinen poliisipäällikkö – –. Ketään ei pidätetty. – – Tuntui siltä kuin hyökkäykset olisivat noudattaneet ennalta laadittua käsikirjoitusta.” Lehdessä kerrotaan, että uskonnollista jännitystä on esiintynyt ”monissa entisissä neuvostotasavalloissa, muun muassa Venäjällä”, mutta ”Georgiassa uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja viranomaisten osallistuminen hyökkäyksiin on vailla vertaa. Georgia sisällytti uskonnonvapauden perustuslakiinsa, joka laadittiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Väkivallan lisääntyminen on kuitenkin näkynyt lukuisina väkijoukkojen hyökkäyksinä, tuhopolttoina ja pieksemisinä.”

Nuoret kokoontuvat ”huvikirkkoon”

Saksalaisessa Nassauische Neue Presse -lehdessä kerrottiin otsikon ”Nuoret hyväksyvät ’huvikirkon’” alla ensimmäisistä Hessenin ja Nassaun protestanttisen kirkon järjestämistä kirkon nuorisopäivistä. Viisipäiväiseen tapahtumaan osallistui noin 4400 nuorta. Ohjelmassa oli ryhmätyötä ja ryhmäkeskusteluja, yöjumalanpalveluksia kynttilöineen ja lauluineen sekä paljon urheilua, juhlia ja elävää musiikkia. ”Yli 220 tapahtuman joukosta puuttuivat tyystin tavanomaiset raamattupiirit ja perinteiset jumalanpalvelukset”, lehdessä kerrottiin. Muuan nuorisopastori oli ällistynyt siitä, että ”jotkut nuoret kyselivät nimenomaan raamattupiireistä, joita pidetään yleensä kuivina”. Eräs teini-ikäinen nuori sanoi: ”Itse asiassa ohjelmalla on hyvin vähän tekemistä kirkon kanssa, mutta ilmapiiri on mukava.”

Uskonto ja sota

”Nykypäivän verisimmät ja vaarallisimmat kiistat – – ovat sidoksissa uskontoon”, sanotaan USA Today -sanomalehdessä. Niitä on myös hyvin vaikea ratkaista. ”Diplomatian tavanomaisia keinoja – esimerkiksi halukkuutta tehdä myönnytyksiä ja antaa anteeksi vanhat vääryydet – voi olla vaikeampi hyödyntää, kun sotivat osapuolet väittävät Jumalan olevan heidän puolellaan”, lehdessä sanotaan. ”Tämä pitää paikkansa myös silloin, kun uskonto on ennemminkin keino haalia kannatusta kuin selkkauksen syy, esimerkiksi kun käydään vähemmän uskonnollisia taisteluja maasta tai vallasta.” Uskonnolliset erot vaikeuttavat jopa aselevon aikaansaamista. Esimerkistä käyvät äskeiset Kosovon taistelut. Pääsiäiseksi harkittiin tulitaukoa, mutta sitä ei saatu voimaan, koska katolilaiset ja ortodoksit viettävät pääsiäistä eri päivinä. ”Loppujen lopuksi tulitaukoa ei tullut”, USA Today -lehdessä sanotaan.

HIV-aids-epidemia ”riistäytynyt käsistä”

”Kautta maailman HIV-tartunnan on saanut 40 miljoonaa ihmistä, aidsiin on kuollut 20 miljoonaa ihmistä ja vuosittain syntyy 750000 lasta, joilla on HI-virus”, kerrotaan brittiläisessä The Lancet -lääkärilehdessä. Yksistään vuonna 2001 uusia tartunnan kantajia ilmeni viisi miljoonaa ja aidsiin kuoli kolme miljoonaa. Yhdistyneiden kansakuntien aidsohjelman UNAIDSin pääjohtaja Peter Piot on sanonut, että epidemia ”on riistäytynyt käsistä” ja että se on silti vasta ”alullaan”. Hän arvioi, että seuraavien 20 vuoden aikana aidsiin kuolee 70 miljoonaa ihmistä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa HIV-positiivisia on joidenkin kaupunkien asukkaista 30–50 prosenttia. Koska näin monet nuoret aikuiset ovat kuolemassa aidsiin, pelkona on, että vuoteen 2020 mennessä työvoimasta on menetetty yli 25 prosenttia. ”Merkittävimmät seuraukset tulevan taloudellisen elpymisen kannalta on lapsiin kohdistuvilla vaikutuksilla”, sanotaan The Lancet -lehdessä. Zimbabwessa ”joka viides lapsi menettää ainakin toisen vanhemmistaan siihen mennessä, kun hän saavuttaa varhaisnuoruuden”.

Imetyksen edut

Rintamaitoa ”parempaa ravintoa ei vastasyntyneille yksinkertaisesti ole”, kirjoittaa neurokirurgi, tri Sanjay Gupta Time-lehdessä. ”Imetetyt lapset joutuvat harvemmin sairaalahoitoon, kärsivät vähemmän korvatulehduksista, ripulista, ihottumasta, allergioista ja muista terveysongelmista kuin pulloruokitut lapset.” Rintaruokinnan kerrotaan suojelevan lasta myös hengityselinsairauksilta. Eräässä tanskalaistutkimuksessa todettiin, että ”aikuisilla, joita imetettiin lapsena seitsemästä yhdeksään kuukautta, oli korkeampi älykkyysosamäärä kuin niillä, joita imetettiin enintään kaksi viikkoa”. Yhdysvaltalainen lastenlääkärijärjestö American Academy of Pediatrics suosittaa, että lasta imetettäisiin ainakin puoli vuotta ja jos mahdollista vuosi tai pitempään. ”Lapset eivät todellisuudessa ole ainoita, jotka hyötyvät imetyksestä”, sanotaan U.S. News & World Report -lehdessä. Tutkimuksessa, johon osallistui 150000 naista 30 maasta, kävi ilmi, että ”jokainen vuosi, jonka nainen imettää, pienentää hänen elinikäistä rintasyöpäriskiään 4,3 prosenttia”. Silti ”lastaan imettää yhdysvaltalaisäideistä vain puolet, ja keskimääräinen imetysaika on kahdesta kolmeen kuukautta”.

Perhe-elämä ja huumeiden käyttö

Eräs teini-ikäisiä koskenut tutkimus, joka tehtiin Alankomaissa, Britanniassa, Irlannissa, Italiassa ja Saksassa, ”osoitti, että perhe-elämän luonne tai pikemmin perhe-elämän puute on länsimaissa monen nuoren huumeongelman ydin”, sanoo englantilaisen Newcastlen yliopiston tohtori Paul McArdle. Lontoolaisessa The Daily Telegraph -lehdessä kerrottiin, että kun nuorella oli molemmat vanhemmat ja hyvät suhteet perheensä jäseniin, varsinkin äitiin, huumeita alkoi käyttää vain 16,6 prosenttia. Mutta kun näin ei ollut, luku oli 42,3 prosenttia. ”Me kerromme televisiossa lapsille juurta jaksain huumeiden vaaroista ja esitämme aloitteita siitä, miten huumeita voitaisiin torjua kouluissa, mutta näyttää siltä, ettei kukaan käy tosissaan käsiksi vanhempien vastuuta koskevaan kysymykseen”, sanoi McArdle. ”Uskon, että eniten tehokkaaseen huumeiden käytön torjuntaan vaikuttavat perheenjäsenten väliset suhteet.”