Hauskaa viikonloppua!

LÄHES kaikki odottavat sitä innokkaasti, ja kun se koittaa, se on usein myös viikon kohokohta. Toiset lähtevät silloin matkoille, toiset taas pelaavat; jotkut harjoittavat silloin uskontoaan, toiset ovat kotona ja nukkuvat.

Kyse on kahden työ- tai kouluviikon väliin jäävästä ajasta – viikonlopusta. Länsimaissa viikonloppu alkaa johonkin aikaan perjantaista ja jatkuu sunnuntaihin. Mutta mistä viikonlopun ajatus on peräisin? Entä millä hyödyllisillä tavoilla sen voi käyttää maissa, joissa on viisipäiväinen työviikko?

Lepopäivästä viikonloppuun

Israelin kansakunnalle 3500 vuotta sitten annetuissa sapattilaeissa määrättiin: ”Kuusi päivää voidaan tehdä työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on täyden levon sapatti. Se on Jehovalle pyhä. Jokainen, joka tekee työtä sapattipäivänä, surmataan ehdottomasti.” (2. Mooseksen kirja 31:15.) Sapatti tarjosi israelilaisvanhemmille myös tilaisuuden huolehtia perheensä hengellisistä tarpeista.

Juutalaisten sapatti kesti perjantain auringonlaskusta lauantain auringonlaskuun. The World Book Encyclopedian mukaan kristityiksi tunnustautuvat ”valitsivat jumalanpalveluspäiväksi sunnuntain, koska he uskoivat Jeesuksen saaneen ylösnousemuksen sinä päivänä. 300-luvulla sekä kirkko että valtio tunnustivat sen virallisesti lepopäiväksi Euroopassa.”

Yhtä päivää pitempi lepo on suhteellisen uusi keksintö. Britanniassa omaksuttiin 1870-luvulla sellainen käytäntö, että työviikko päättyi lauantaina puoleltapäivin. Iltapäivän puolikas vapaapäivä ja sunnuntai muodostivat yhdessä viikonlopun. Lauantai-iltapäivä alkoi perheen yhteisellä aterialla, jonka jälkeen Atlantic Monthly -lehden mukaan ”mentiin usein viikkokylpyyn lähikulmien saunaan”.

Yhdysvalloissa viikonloppu pidennettiin kahdeksi kokonaiseksi päiväksi. Erään lähteen mukaan viisipäiväinen työviikko otettiin käyttöön ensimmäiseksi eräällä tehtaalla Uudessa-Englannissa vuonna 1908. Järjestely sopi niin juutalaisille kuin ”kristityillekin”, sillä molemmilla ryhmillä oli oma lepopäivänsä – juutalaisilla lauantai ja ”kristityillä” sunnuntai. Viisipäiväinen työviikko tuli nopeasti suosituksi. Sitä pyrki edistämään autotehtailija Henry Ford, joka terävänäköisesti päätteli, että perheiden viikonloppuretket lisäisivät autojen kysyntää.

Millaisia viikonloppusuunnitelmia?

Nykyään kaksipäiväinen viikonloppu on erottamaton osa länsimaista elämäntyyliä. Jos asut jossain länsimaassa, viikon loppupuolella työtoverit voivat hyvinkin alkaa kysellä: ”Mitä aiot tehdä viikonloppuna?” Tarjolla on jännittäviä vaihtoehtoja.

Kun työnantaja on määrännyt ajan käytöstä koko viikon, viikonloppu antaa kenties  mahdollisuuden tuntea jälleen, että on oman elämänsä herra. Se saattaa katkaista viikon rutiinin. Silloin voi ehkä kerätä voimia tai viettää aikaa läheisten kanssa – tai vain tehdä niin kuin lukemattomat muutkin: lähteä kiertelemään kauppoja. ”Shoppailu on todella kivaa”, sanoo Saksassa asuva Brigitte.

Tutkimuksissa on tullut esiin, että monet haluavat käyttää vapaa-aikansa pelkästään rentoutuen. Viikonlopun kotikissoilla ei ole pulaa ajanvietteestä: he voivat vaikkapa hoitaa kasveja, järjestellä postimerkkikokoelmaansa, soittaa tai kuunnella musiikkia, katsella videoita, laittaa ruokaa, kirjoittaa kirjeitä, lukea, ommella, neuloa, harrastaa liikuntaa tai maalata. Jotkut viettävät aikaa mielellään lastensa ja puolisonsa kanssa esimerkiksi palapelin tai lautapelien äärellä. *

Tuomitaanko Raamatussa tällainen köykäiseltä näyttävä ajanvietto? Ei välttämättä. Salomo kirjoitti: ”Parempi on kourallinen lepoa kuin kahmalollinen kovaa työtä ja tuulen tavoittelua.” (Saarnaaja 4:6.) Kohtuullisella pelaamisella, lepäämisellä ja rentoutumisella on varmasti oma paikkansa kristityn elämässä.

Äärimmäisyyksiä

Toisaalta liian suuri määrä sinänsä hyvää ajanvietettä voi vaikuttaa toisin kuin on tarkoitus tai jopa vahingollisesti. Esimerkiksi liikunnasta on hyötyä (1. Timoteukselle 4:8). Mutta jotkut viikonloppukuntoilijat urheilevat lähes uskonnollisella kiihkolla. He uskovat voittavansa, jos vain oppivat oikean tekniikan, ja käyttävät siksi valtavasti aikaa ja rahaa kursseihin ja huipputason välineisiin.

Oman kunnon ylittäviin liikuntasuorituksiin liittyy myös terveysriskejä. Eräässä uutislehdessä kerrottiin keski-ikäisistä ”urheilun viikonloppusotureista”, jotka yrittävät kaikin keinoin saada takaisin nuoruutensa mutta tuloksena onkin venähdyksiä, nyrjähdyksiä, haavoja ja mustelmia. Toiset vaarantavat terveytensä ja henkensä niin sanotuissa extreme-lajeissa. * Raamattu on järkevä neuvoessaan ’kohtuullisuuteen’ (Titukselle 2:2). Liikunnan tulisi olla virkistävää, ei uuvuttavaa eikä vaarallista.

Näistä syistä jotkut harrastavat mieluummin maltillisempaa liikuntaa. Esimerkiksi kävely ja vaeltaminen ovat erittäin suosittuja Saksassa. Euroopassa on noussut suosioon kävely, jossa ei kilpailla toisten ihmisten vaan kellon kanssa. Ideana on kävellä tietty maaseutureitti tietyssä ajassa. Se on hyvin miellyttävä tapa harrastaa liikuntaa ja nauttia samalla kauniista maisemista. Siihen voi myös osallistua koko perhe.

Liian täysiä viikonloppuja

Joskus viikonloppua varten suunnitellaan niin paljon ohjelmaa, että siitä ehtii toteuttaa vain osan, jos sitäkään. Uuden viikon alkaessa olo on kaikkea muuta kuin pirteä. Saksalaisessa Focus-lehdessä kerrottiin tutkimuksesta, jossa 27 prosenttia haastatelluista oli sitä mieltä, että heidän vapaa-aikansa oli liian kiireistä ja stressaavaa.

”Lepo on tehokkuuden vartija”, kirjoitti  Time-lehti. Jeesus Kristuskin ymmärsi levon ja rentoutumisen tarpeemme. Markuksen 6:31:n mukaan hän sanoi opetuslapsilleen: ”’Tulkaa te erilleen syrjäiseen paikkaan ja levähtäkää vähän.’ Sillä oli monia tulijoita ja menijöitä, eikä heillä ollut vapaata aikaa edes aterian syömiseen.” Vaikka liikunnalla, ostosten tekemisellä ja muulla sellaisella on oma paikkansa, on hyvä varata aikaa rauhalliseen lukemiseen, lepäämiseen ja nukkumiseen, sillä ne voivat todella virkistää. Viikonloppuun voi tuoda mieluista sisältöä vielä eräs asia.

Hengelliset tarpeet

Jeesus sanoi vuorisaarnassa: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matteus 5:3.) Alkuperäisen sapatinlevon yksi tarkoitus oli antaa ihmisille mahdollisuus huolehtia hengellisistä tarpeistaan. Voivatko viikonloput palvella samaa tarkoitusta nykyään? Otetaan esimerkiksi Jehovan todistajat. Useimmat seurakunnat pitävät tärkeimmät kristilliset kokouksensa joko lauantaina tai sunnuntaina. Viikonloppuisin järjestetään myös konventteja. Monet todistajat käyvät viikonloppuisin puhumassa ihmisille Raamatusta ovelta ovelle.

Jehovan todistajien on tietysti hoidettava ansiotyönsä, kotinsa ja perheensä niin kuin muidenkin. Siksi he mahdollisuuksiensa mukaan järjestävät myös vapaa-ajan toimintaa itselleen ja perheelleen. Mutta tärkeimmällä sijalla ovat hengelliset asiat. Tuottaako se heille hankaluuksia? Mietitäänpä muutamien todistajien kokemuksia.

Saksalainen pariskunta Jürgen ja Doris käyttivät viikonloppunsa kuntokeskuksessa ennen kuin heistä tuli todistajia. Melle ja Helena kiertelivät taidegallerioita. Helmutin viikonloput menivät luonnossa liikkumiseen, ja Silvia kävi diskoissa. Kaikkien vapaa-ajanvietto muuttui olennaisesti sen jälkeen kun heistä tuli todistajia.

Jürgen ja Doris kertovat: ”Aiemmin harrastukset kyllä estivät meitä ikävystymästä mutta eivät juuri rikastuttaneet elämäämme. Nykyään autamme ihmisiä ymmärtämään Raamattua, ja se antaa merkitystä ja tarkoitusta paitsi heidän elämäänsä myös omaan elämäämme.” Entä Melle ja Helena? ”Raamattu viitoittaa kaikkein parhaan elämäntavan, ja saamme paljon iloa, kun kerromme siitä toisille.” Miksi Helmutin elämä on nykyään paljon antoisampaa? ”Tiedän, että se, mitä teen julkisessa sananpalveluksessa, on tärkeää Jehovalle”, hän sanoo. Ja Silvia kertoo: ”Saarnatessa tapaa ihmisiä ja saa keskustella kiinnostavista asioista, ja minä pidän molemmista.”

Mitä jos jäisit juttelemaan Jehovan todistajien kanssa, kun he seuraavan kerran tulevat ovellesi? Lyhyt keskustelu heidän kanssaan saattaa olla ensimmäinen askel sitä kohti, että elämäsi on tarkoituksellisempaa, ei pelkästään viikonloppuisin vaan joka päivä!

Halusitpa viettää vapaa-aikasi millä tavalla tahansa, pidä huoli siitä, että viikonloppusi on rakentava ja virkistävä. Jos asut saksankielisessä maassa, toivotamme sinulle ”schönes Wochenende”. Jos puhut espanjaa, sanomme ”¡Buen fin de semana!” Ukrainaksi taas voisimme toivottaa ”Бажаю вам приємно провести вихідні”. Asutpa missä tahansa ja teetpä mitä tahansa, hauskaa viikonloppua!

[Alaviitteet]

[Huomioteksti s. 13]

Onnistunut viikonloppu on sopiva yhdistelmä lepoa, vapaa-ajan toimintaa ja hengellistä toimintaa