Mistä uusi tuleminen johtuu?
Mistä uusi tuleminen johtuu?
NOIN 40 vuotta sitten ajateltiin, että perinnäiset hyönteisten levittämät taudit kuten malaria, keltakuume ja denguekuume oli lähes hävitetty suuresta osasta maailmaa. Mutta yllättäen ne alkoivat lisääntyä uudelleen.
Mistä tämä johtui? Ensinnäkin jotkin hyönteiset ja niiden välittämät mikrobit ovat muuttuneet vastustuskykyisiksi hyönteismyrkyille ja lääkkeille, joilla niitä yritetään torjua. Tätä luonnollista sopeutumista on vauhdittanut paitsi hyönteismyrkkyjen liikakäyttö myös lääkkeiden väärinkäyttö. Kirjassa Mosquito sanotaan: ”Liian monissa köyhissä perheissä lääkettä käytetään vain sen verran, että oireet helpottavat, ja loppu säästetään seuraavaa sairastumisaaltoa varten.” Kun kuuri jätetään kesken, vahvemmat mikrobit saattavat jäädä elimistössä eloon ja tuottaa uuden polven mikrobeja, jotka ovat vastustuskykyisiä lääkkeille.
Ilmastonmuutos
Tärkeä syy hyönteisten levittämien tautien uuteen tulemiseen on olosuhteiden muuttuminen luonnossa ja yhteiskunnassa. Hyvä esimerkki on maailmanlaajuinen ilmastonmuutos. Jotkut tiedemiehet odottavat, että ilmaston lämpenemisen myötä tauteja kantavat hyönteiset leviävät seuduille, jotka toistaiseksi ovat olleet viileämpiä. Tästä näkyy jo merkkejä. Harvardin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan terveys- ja ympäristökeskuksessa toimiva tri Paul R. Epstein sanoo: ”Raporttien mukaan sekä hyönteisiä että niiden levittämiä tauteja (muun muassa malariaa ja denguekuumetta) esiintyy nykyään jo korkeammilla alueilla Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.” Costa Ricassa denguekuume on levinnyt koko maahan vuorten yli, jotka vielä hiljattain pitivät taudin Tyynenmeren rannikon tuntumassa.
Lämpimämpi ilmasto voi vaikuttaa muillakin tavoin. Joillakin seuduilla joet kuivuvat pelkiksi lätäköiksi, ja toisaalla saadaan sateita ja tulvia, jotka jättävät jälkeensä vesialtaita. Kummassakin tapauksessa seisova vesi on täydellinen lisääntymispaikka hyttysille. Lisäksi lämpimämpi ilmasto lyhentää hyttysten sikiämiskiertoa, jolloin ne lisääntyvät nopeammin, ja pidentää kautta, jolloin niitä on runsaammin. Lämpö lisää hyttysten aktiivisuutta. Lämpö vaikuttaa jopa niiden sisuksiin
ja nopeuttaa taudinaiheuttajien lisääntymistä, minkä vuoksi tartunnan saa todennäköisemmin jo yhdestä puremasta. Mutta huolenaiheet eivät jää tähän.Esimerkkitapaus
Yhteiskunnallisetkin muutokset voivat edistää tautien leviämistä. Voimme ymmärtää tämän, kun katsomme lähemmin hyönteisten osuutta tautien levittämisessä. Monissa tapauksissa hyönteinen saattaa olla vain yksi lenkki pitkässä ketjussa. Nisäkäs tai lintu voi toimia isäntänä, jos siinä on hyönteisiä tai sen verenkierrossa on mikrobeja. Mikäli isäntä pysyy tästä huolimatta elossa, siitä voi tulla taudinkantaja.
Esimerkiksi Lymen tauti tunnistettiin vuonna 1975 ja nimettiin sen yhdysvaltalaisen kaupungin mukaan, jossa se ensi kertaa todettiin (Lyme, Connecticut). Tuota tautia aiheuttava bakteeri on saattanut tulla Pohjois-Amerikkaan Euroopasta sata vuotta sitten laivassa rottien tai karjan mukana. Kun pieni Ixodes-suvun puutiainen imee verta tartuntaa kantavasta eläimestä, bakteeri jää sen sisuksiin pysyvästi. Kun puutiainen myöhemmin puraisee toista eläintä tai ihmistä, bakteeri voi siirtyä uhrin verenkiertoon.
Lymen tauti on Yhdysvaltain koillisosassa endeeminen, eli sitä on esiintynyt jo kauan paikallisesti. Bakteereja on siellä eniten peurahiirissä, joissa elää myös etenkin eri kehitysvaiheissa olevia puutiaisia. Täysikasvuiset puutiaiset asettuvat mieluummin peuroihin, joissa ne syövät ja parittelevat. Kun täysikasvuinen naaraspuutiainen on täynnä verta, se pudottautuu maahan laskemaan munansa, joista pian kuoriutuu toukkia, ja kierto alkaa alusta.
Olosuhteiden muutos
Nisäkkäissä ja hyönteisissä on ollut taudinaiheuttajia vuosikausia ihmisten saamatta niistä tartuntaa. Mutta olosuhteiden muuttuessa jokin paikallisesti esiintynyt tauti voi levitä laajemmalle ja tarttua moniin ihmisiin. Mikä muuttui Lymen taudin tapauksessa?
Aiemmin petoeläimet harvensivat peurakantaa, minkä vuoksi puutiaiset ja ihmiset joutuivat harvoin kosketuksiin toistensa kanssa. Kun varhaiset eurooppalaiset uudisasukkaat raivasivat metsää pelloiksi, peurat vetäytyivät kauemmas ja niiden perässä
lähtivät myös niitä saalistavat pedot. Mutta 1800-luvun puolivälissä monet maatilat hylättiin, kun maatalouden harjoittaminen siirtyi lännemmäksi, ja pellot alkoivat metsittyä uudelleen. Peurat palasivat mutta pedot eivät. Peurakanta kasvoi räjähdysmäisesti, ja puutiaiset lisääntyivät samaa vauhtia.Jonkin ajan kuluttua ilmaantuivat Lymen tautia aiheuttavat bakteerit, ja ne asuivat isäntäeläimissä vuosikymmeniä uhkaamatta ihmisiä. Kun sitten metsän reunalle alettiin rakentaa lähiöitä, puutiaisten elinalueelle tuli paljon aiempaa enemmän ihmisiä. Puutiaisia alkoi tulla sekä lapsiin että aikuisiin, ja he saivat Lymen taudin.
Maailman epävakaus
Edellä kuvailtu tapahtumaketju on vain yksi esimerkki sairauksien monista leviämistavoista ja ihmisen toiminnan vaikutuksesta niiden ilmaantumiseen. ”Lähes kaikissa tapauksissa sairauksien uusi tuleminen entistä pahempina johtuu ihmisen sekaantumisesta asioihin”, kirjoittaa ympäristönsuojelija Eugene Linden kirjassaan The Future in Plain Sight. Muutama lisäesimerkki: Ihmiset matkustavat nykyään paljon ja nopeasti, ja heidän mukanaan taudinaiheuttajat ja -kantajat pääsevät leviämään ympäri maapallon. Suurten ja pienten eläinten elinalueiden vahingoittaminen uhkaa biodiversiteettiä eli luonnon
monimuotoisuutta. ”Ilma ja vesi saastuvat”, sanoo Linden, ”ja se heikentää niin eläinten kuin ihmistenkin vastustuskykyä.” Hän lainaa Epsteinin päätelmää: ”Ihminen on ekosysteemiä peukaloimalla heikentänyt maapallon vastustuskykyä ja edistänyt siten mikrobeille edullisia olosuhteita.”Poliittisen epävakauden aiheuttamat sodat vahingoittavat ekosysteemejä ja tuhoavat infrastruktuuria, johon perustuvat terveydenhuolto ja ruoanjakelu. Lisäksi ”aliravitut ja heikot pakolaiset tungetaan usein leireihin, joissa ahtaus ja hygienian puute altistavat ihmiset monenlaisille tartunnoille”, kuten Amerikan luonnonhistorian museon julkaisussa Biobulletin todetaan.
Taloudellinen epävakaus pakottaa ihmiset muuttamaan maan sisällä tai pois maasta, pääasiassa ahtaisiin kaupunkeihin. ”Taudinaiheuttajat viihtyvät tiheään asutuissa paikoissa”, sanoo Biobulletin. Kun kaupunkien väkiluku kasvaa vauhdilla, ”kansanterveyttä edistävät perusasiat, kuten alkeisopetus, ravitsemus ja rokotusohjelmat, eivät useinkaan pysy perässä”. Liian tiheä asutus rasittaa myös vedenjakelua ja jätehuoltoa, ja sen vuoksi hygienia kärsii mutta hyönteisten ja muiden taudinlevittäjien olot paranevat. Tilanne ei silti ole toivoton, kuten näemme seuraavasta kirjoituksesta.
[Huomioteksti s. 11]
”Lähes kaikissa tapauksissa sairauksien uusi tuleminen entistä pahempina johtuu ihmisen sekaantumisesta asioihin”
[Tekstiruutu/Kuva s. 7]
Länsiniilinvirus leviää Yhdysvaltoihin
Länsiniilinvirus, joka leviää ihmisiin lähinnä hyttysten välityksellä, eristettiin ensi kertaa Ugandassa vuonna 1937 ja havaittiin sittemmin Lähi-idässä, Aasiassa, Tyynenmeren saarilla ja Euroopassa. Läntisellä pallonpuoliskolla sitä ei tavattu ennen kuin vuonna 1999. Sen jälkeen se on tarttunut Yhdysvalloissa yli kolmeentuhanteen ihmiseen, joista runsaat kaksisataa on kuollut.
Useimmat eivät tiedä tartunnastaan, vaikka joillekin tulee samanlaisia oireita kuin flunssassa. Pienellä osalla tartunta kehittyy vakavaksi sairaudeksi, johon liittyy aivotulehdus ja selkäydinkalvojen tulehdus. Virusta vastaan ei toistaiseksi ole ehkäisevää rokotetta eikä täsmähoitoa. Yhdysvaltain tautientorjuntakeskus (CDC) varoittaa, että länsiniilinviruksen voi saada myös elimen- tai verensiirron välityksellä, jos virus on ollut luovuttajalla. ”Länsiniilinvirusta ei osata vielä testata verestä”, kertoi Reutersin uutispalvelu vuonna 2002.
[Lähdemerkintä]
CDC/James D. Gathany
[Tekstiruutu/Kuvat s. 8, 9]
Miten välttyä tartunnalta? Ehdotuksia
Herätkää!-lehti pyysi ehdotuksia eri puolilla maailmaa eläviltä ihmisiltä, joiden kotiseudulla esiintyy paljon hyönteisten levittämiä tauteja. Heidän neuvoistaan saattaa olla hyötyä sinunkin asuinseudullasi.
Puhtaus – tärkein puolustuskeino
▪ Pidä koti puhtaana
”Peitä ruoka-astiat. Pidä kypsennetty ruoka peitettynä tarjoiluun asti. Puhdista ruokatahrat viipymättä. Älä jätä tiskiä odottamaan yön yli äläkä siirrä ruoanjätteitä ulos hävitettäväksi seuraavana aamuna. Peitä tai hautaa ne, sillä hyönteiset ja jyrsijät tulevat öisin etsimään ravintoa. Kun maalattia peitetään ohuella betonikerroksella, koti on helpompi pitää puhtaana ja hyönteisistä vapaana.” (Afrikka.)
”Säilytä talon ulkopuolella hedelmiä ja muita ruoka-aineita, jotka vetävät hyönteisiä puoleensa. Pidä vuohet, siat, kanat ja muut kotieläimet poissa talosta. Kata ulkokäymälät. Hautaa eläinten jätökset viipymättä tai peitä ne kalkilla, jotta ne eivät houkuttele kärpäsiä. Vaikka naapurit eivät toimisi samalla tavalla, hyönteisten määrää voi ehkä vähentää näillä keinoin ja olla toisille hyvänä esimerkkinä.” (Etelä-Amerikka.)
[Kuva]
Peittämättömät ruoat tai tähteet ovat hyönteisille kuin kutsu yhteiselle aterialle
▪ Henkilökohtainen puhtaus
”Saippua on edullista, joten pese kädet ja vaatteet usein, varsinkin koskettuasi toisia ihmisiä tai eläimiä. Älä koske kuolleisiin eläimiin. Älä koskettele suuta, nenää tai silmiä. Vaatteet pitää pestä säännöllisesti, vaikka ne näyttäisivät vielä puhtailta. Jotkin tuoksut vetävät hyönteisiä puoleensa, joten älä käytä saippuoita ja muita hygieniatuotteita, jotka on hajustettu.” (Afrikka.)
Ehkäisytoimia
▪ Eliminoi hyttysten lisääntymispaikat
Peitä vesisäiliöt ja pesualtaat. Poista kaikki avoimet säiliöt, jotka keräävät vettä. Älä anna veden seistä kukkaruukuissa. Hyttyset voivat lisääntyä missä tahansa lätäkössä, jossa on vettä vähintään neljä päivää. (Kaakkois-Aasia.)
▪ Suojaudu hyönteisiltä
Varo hyönteisten suosimia ruokailuaikoja ja -paikkoja. Aurinko laskee tropiikissa aikaisin, joten useat askareet tehdään iltapimeällä, jolloin monet hyönteiset ovat erityisen aktiivisia. Istuminen ja nukkuminen ulkona lisäävät tartuntariskiä alueilla, joilla hyönteisten levittämät taudit ovat yleisiä. (Afrikka.)
[Kuva]
Ulkona nukkuminen seudulla, jolla on hyttysiä, on kuin tarjoutuisi itse niiden ruoaksi
Pukeudu mahdollisimman peittäviin vaatteisiin, erityisesti metsässä. Käytä hyönteiskarkotetta vaatteissa ja iholla, aina ohjeiden mukaisesti. Tarkasta itsesi ja lapsesi punkkien varalta oltuanne ulkona. Pidä lemmikkieläimet terveinä äläkä anna hyönteisten pesiytyä niihin. (Pohjois-Amerikka.)
Kosketa mahdollisimman vähän kotieläimiä, sillä taudit voivat tarttua niistä hyönteisten välityksellä ihmisiin. (Keski-Aasia.)
Kaikkien perheenjäsenten on hyvä käyttää moskiittoverkkoja, mieluiten hyönteismyrkyllä kyllästettyjä. Käytä hyttysverkkoja ikkunoissa ja pidä verkot kunnossa. Tuki räystään suojissa olevat aukot, joista hyönteisiä voi päästä sisään. Tällaiset ehkäisytoimet maksavat jonkin verran, mutta vielä kalliimmaksi tulee, jos lapsi täytyy viedä sairaalaan tai perheen elättäjä sairastuu eikä kykene työhön. (Afrikka.)
[Kuva]
Hyönteismyrkyllä kyllästetyt moskiittoverkot tulevat halvemmiksi kuin lääke- ja sairaalalaskut
Hävitä kodista hyönteisten piilopaikat. Rappaa seinät ja katto ja tuki reiät ja kolot. Peitä olkikaton alapuoli kankaalla, jonka läpi hyönteiset eivät pääse. Korjaa pois paperi- ja vaatekasat ja muut vastaavat äläkä laita seinille useita kuvia lähekkäin ryhmäksi, sillä tällaisiin paikkoihin hyönteiset piiloutuvat. (Etelä-Amerikka.)
Jotkut ajattelevat, että joka kodissa on auttamatta hyönteisiä ja jyrsijöitä. Ei ole! Pidä ne poissa. Käytä karkotteita ja hyönteismyrkkyjä, ohjeiden mukaisesti. Käytä kärpäsnauhoja ja -lätkiä. Ole kekseliäs: eräs nainen ompeli kangaspalasta putken, täytti sen hiekalla ja asetti sen lattialle ovenrakoon, jotteivät hyönteiset pääse sisään. (Afrikka.)
[Kuva]
Hyönteiset eivät kuulu kotiin. Häädä ne pois!
▪ Ehkäisevä terveydenhoito
Pidä vastustuskyky hyvänä syömällä oikein sekä lepäämällä ja liikkumalla riittävästi. Vältä stressiä. (Afrikka.)
Matkalla: Hanki etukäteen ajantasaiset tiedot terveysriskeistä. Tietoa saa terveyskeskuksista ja valtioiden virallisilta Internet-sivuilta. Huolehdi tarvittavista rokotuksista ja muusta mahdollisesta ennaltaehkäisystä ennen matkaa.
Jos olo alkaa tuntua huonolta
▪ Hakeudu lääkärinhoitoon nopeasti
Useimmat sairaudet on helpompi hoitaa alkuvaiheessaan.
▪ Varo väärää diagnoosia
Hakeudu sellaisen lääkärin hoitoon, joka tuntee hyönteisten levittämiä tauteja ja trooppisia tauteja, jos tämä on tarpeen. Kuvaile kaikki oireet ja kerro, missä olet matkustanut, myös aiemmin. Käytä antibiootteja vain todelliseen tarpeeseen ja syö kuuri loppuun.
[Kuva]
Hyönteisten levittämät sairaudet voivat muistuttaa muita sairauksia. Kerro lääkärille kaikki paikat, joissa olet käynyt
[Lähdemerkintä]
Maapallo: Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, Inc.
[Tekstiruutu/Kuva s. 10]
Levittävätkö hyönteiset HI-virusta?
Hyönteistutkijat ja lääkärit eivät ole yli kymmenen vuotta kestäneissä tutkimuksissa havainneet viitteitä siitä, että hyttyset tai jotkin muut hyönteiset levittäisivät HI-virusta, joka aiheuttaa aidsia.
Esimerkiksi hyttysten suuosat eivät muistuta ruiskua, jossa on vain yksi putki, niin että veri pääsisi samaa reittiä pitkin toiseen ihmiseen. Hyttyset imevät verta imukärsän kautta ja erittävät sylkeä toisen tiehyen kautta. Ruoansulatuselimet hajottavat veren ja virus tuhoutuu, selittää Sambian terveydenhuollon piirissä toimiva HIV-spesialisti Thomas Damasso. HI-virusta ei ole hyönteisten ulosteissa, ja toisin kuin malarialoiset HIV ei mene hyttysen sylkirauhasiin.
HIV-tartunta edellyttää altistumista suurelle määrälle noita viruksia. Jos hyttysen ruokailu keskeytyy ja se lentää suoraan toisen ihmisen iholle, sen suuosiin mahdollisesti jäänyt verimäärä on joka tapauksessa liian pieni aiheuttaakseen tartunnan. Asiantuntijoiden mukaan tartuntaa ei voi saada, vaikka nitistäisi avohaavan kohdalla olevan hyttysen, joka on täynnä HIV-positiivista verta.
[Lähdemerkintä]
CDC/James D. Gathany
[Kuvat s. 7]
Puutiainen (suurennettuna oikealla) levittää ihmisiin Lymen tautia
Vasemmalta oikealle: täysikasvuinen naaras, täysikasvuinen koiras sekä toukka, kaikki luonnollisessa koossa
[Lähdemerkintä]
Kaikki punkit: CDC
[Kuvat s. 10, 11]
Tulvat, epähygieeniset olot ja muuttoliike edistävät hyönteisten välittämien tautien leviämistä
[Lähdemerkintä]
FOTO UNACIONES (U.S. Army)