Ahkerat krainilaiset mehiläiset

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Sloveniasta

MEHILÄISET tunnetaan ahkeruudestaan. Yksi mehiläisrotu on kuitenkin tässä suhteessa ylitse muiden: krainilaiset mehiläiset. Nämä hunajamehiläiset ovat saaneet nimensä Krainin alueen mukaan, joka sijaitsee Länsi-Sloveniassa. Alun alkaen niitä oli ainoastaan Balkanin niemimaalla pohjoisessa kohoaville Karpaateille asti. Nykyään niiden maine mehiläishoitajien suosikkina – ja sen myötä tuo hyönteinen itsekin – on levinnyt ympäri maapallon.

Miksi krainilainen mehiläinen on niin suosittu? Se valmistaa runsaasti korkealaatuista hunajaa, kestää hyvin tauteja ja kylmyyttä ja on vielä kaiken lisäksi lauhkea eikä lainkaan aggressiivinen. Sillä on taipumus parveutua, mikä voi vaikeuttaa suurimittaista mehiläishoitoa, mutta tätä ominaisuutta on saatu vähemmän hallitsevaksi jalostamalla. Entä miksi krainilaisia mehiläisiä pidetään vielä ahkerampina kuin muita mehiläisiä? Yksi syy on se, että ne lähtevät pesästä aamulla aikaisemmin kuin muut mehiläiset. Siksi ne ehtivät tuoda kotipesään hunajanvalmistuksessa tarvittavaa mettä enemmän ja pitemmän matkan takaa.

”Mehiläishoitajien kansa”

Mehiläishoidolla on Sloveniassa pitkä ja värikäs historia. Slovenialainen biologi Janez Gregori kuvailee maanmiehiään jopa ”mehiläishoitajien kansaksi”. Sloveenit tunnettiinkin alan asiantuntijoina jo 700-luvulla. Noista ajoista aina 1800-luvulle asti mehiläispesiä tehtiin onttoihin puunrunkoihin. Ne tunnettiin joillakin alueilla nimellä korita eli ’kaukalo’.  Kun 1400-luvun vaiheilla alettiin rakentaa sahalaitoksia, vanhat puunrunkokaukalot korvattiin vähitellen laudoista tehdyillä pesillä. Nämä pitkulaiset rakennelmat saivat lempinimekseen truge eli ’ruumisarkku’.

Hunajan ja mehiläisvahan suuri kysyntä teki mehiläishoidosta niin tärkeän elinkeinon, että siihen kiinnittivät huomiota maan hallitsijatkin, ja he myönsivät suosimilleen henkilöille yksinoikeuden harjoittaa tuota ammattia. Tämä korkean tason kiinnostus on ymmärrettävää, sillä mehiläisvahasta valmistettiin kynttilöitä etenkin kirkkoihin ja luostareihin ja hunaja oli entisaikoina ainoa makeutusaine. Kun tattari yleistyi viljakasvina 1500-luvulla, mehiläiset saivat uuden ravintolähteen syksyksi ja hunajantuotanto nousi uusiin lukemiin. Ei aikaakaan, kun Krain vei hunajaa ja mehiläisvahaa muualle suurina määrinä. Krainissa 1600-luvulla elänyt oppinut Valvasor kirjoitti, että 1600-luvun puolivälissä Krainista vietiin vuosittain ”tuhansia sentaaleja” * hunajaa pelkästään Salzburgiin Itävaltaan.

Maine kiirii

Krainissa on aikojen saatossa kehitetty mehiläishoitoa monilla merkittävillä tavoilla. Jo vuonna 1770 keisarinna Maria Teresia nimitti Ylä-Krainista kotoisin olevan Anton Janšan ensimmäiseksi opettajaksi mehiläishoitajien kouluun, joka oli juuri perustettu Wieniin. 1800-luvun lopulla tutkijat havaitsivat, että sitkeä krainilainen rotu soveltui mehiläistarhoihin monilla alueilla. Näihin aikoihin rotu sai nimensä ja alkoi levitä ympäri maailman. 1900-luvulle tultaessa Krainista vietiin junalla ”vaunulasteittain mehiläispesiä”, joista kussakin asui yksi yhdyskunta.

Samoihin aikoihin perinteinen laudoista rakennettu pesä sai nimen kranjič eli ’krainilainen mehiläispesä’. Nämä pesät ovat kiinnostavia erityisesti siksi, että ne maalattiin aivan erityisellä tavalla (ks. tekstiruutua ”Mehiläispesien maalaukset” s. 24). Nykyään Sloveniassa on runsaat 7000 mehiläishoitajaa ja yli 160000 pesää. Radovljican kaupungissa on vieläpä museo, joka on omistettu slovenialaisen mehiläishoidon historialle.

Yleinen vertauskuva

Sloveenit ovat jo kauan pitäneet mehiläistä ahkeruuden ja käytännöllisen viisauden vertauskuvana. Kun Slovenian ensimmäinen tiedeseura perustettiin vuonna 1693, se sai nimekseen ”Ahkerien seura” ja sen tunnuksena oli mehiläinen. Jäsenet jopa kutsuivat itseään latinankielisellä nimellä apes, joka merkitsee ’mehiläisiä’. Mehiläinen on sloveeneille myös säästäväisyyden vertauskuva, ja siksi se on löytänyt tiensä rahamaailmaan: sen hahmon voi nähdä joidenkin pankkikirjojen kannessa ja eräissä paikallisissa kolikoissa.

Sloveenit tunnetaan työteliäinä ihmisinä, ja tämänkin vuoksi he tuntevat mehiläisen omakseen. Täkäläinen sanonta kuuluu: ”Katso mehiläistä ja tee perässä.” Kun siis näet ahkeria mehiläisiä tai maistat hunajaa – niiden vaivannäön makeaa tuotetta – saatat muistaa ahkeria krainilaisia mehiläisiä.

[Alaviite]

 [Tekstiruutu/Kuvat s. 24]

Mehiläispesien maalaukset

Tyypillisessä slovenialaisessa mehiläistarhassa pesät ovat suuressa, suorakulmaisessa rakennelmassa päällekkäin kuin vetolaatikot, kapeat päädyt etupuolelle päin. Päätylautojen koristelu öljymaalauksin eli kukoistuskauttaan 1700-luvun alusta 1900-luvulle. Jäljellä on vielä kolmisentuhatta tällä ainutlaatuisella tavalla maalattua pesää, mutta ne edustavat vain murto-osaa vuosikymmenien varrella rakennetuista ja koristelluista pesistä.

Maalausten aiheet ovat enimmäkseen uskonnollisia; pyhimysten kuvat ja Raamatun kertomusten kuvitukset ovat tavallisia. Mutta joukossa on myös eläinten hahmoja ja tuokiokuvia ihmisistä työnsä ääressä sekä kuvitteellisia ja humoristisia näkymiä. Osa maalauksista liittyy perhe-elämään. Esimerkiksi joissakin kuvissa kaksi demonia pyörittää tahkoa teroittaakseen panettelevan naisen kieltä, toisissa taas vaimo raahaa miestään pois oluttuvasta.

Mehiläispesien maalauksia on sanottu ”slovenialaisen kulttuuriperinnön helmiksi”, ”yksinkertaiseksi kansanviisauden tietosanakirjaksi” ja ”kenties kaikkein aidoimmaksi slovenialaiseksi taiteeksi”. Niillä oli kuitenkin myös käytännöllinen tarkoitus. Kun samalla seudulla sijaitsi lukuisia pesiä, mehiläinen saattoi tehdä kohtalokkaan virheen ja mennä väärään pesään, jolloin se tuhottiin ei-toivottuna tunkeilijana. Mehiläishoitajat uskoivat, että päätyjen värikkäät kuvat, joita ei ollut kahta samanlaista, ohjasivat mehiläiset takaisin omaan pesäänsä.

[Kuvat]

”Aadam ja Eeva”

”Joosef myydään Egyptiin”

”Jeesus saapuu Jerusalemiin”

Tyypillinen slovenialainen mehiläispesä jossa on perinteiset maalatut etupaneelit

[Lähdemerkintä]

Kaikki kuvat mehiläistarhasta: Z dovoljenjem upravitelja rojstne hiše pisatelja Josipa Jurčiča

[Kartta s. 21]

(Ks. painettu julkaisu)

ITÄVALTA

ITALIA

SLOVENIA

Krain

KROATIA

ADRIANMERI

[Lähdemerkintä]

Kartta: Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, Inc.

[Kuva s. 22]

Slovenialainen kolikko jossa on kuuluisan krainilaisen mehiläisen kuva

 [Kuva s. 23]

Krainilainen mehiläinen on lauhkea eikä lainkaan aggressiivinen

[Kuva s. 23]

Toukkia

[Kuva s. 23]

Kuningatar nuorten työläisten keskellä

[Lähdemerkintä]

Kuva: Janez Gregori