Palanen paratiisia

TOISTA

Palanen paratiisia

Palanen paratiisia

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Norsunluurannikolta

HALUAISITKO palata ajassa taaksepäin ja kurkistaa maapallon muinaisiin aarniometsiin, joissa kasvillisuus rehotti ja jotka kuhisivat elämää? Onko sellaisia paikkoja enää olemassa? Yksi tällainen suhteellisen koskematon palanen paratiisia on Taïn kansallispuisto, joka sijaitsee Norsunluurannikon lounaiskulmassa lähellä Liberian rajaa.

Tämä kansallispuisto on suurin jäljellä oleva saareke siitä koskemattomasta trooppisesta sademetsästä, joka joskus levisi nykyisen Norsunluurannikon, Ghanan, Liberian ja Sierra Leonen alueelle. Puisto käsittää yli puolet Länsi-Afrikan nykyisistä sademetsistä. Tämä kallisarvoinen alue on säästynyt niiden kekseliäiden suojelutoimien ansiosta, joihin ryhdyttiin jo vuonna 1926. Lähde kanssamme tutustumaan paremmin tämän puiston rikkaaseen luontoon.

Monimuotoinen sademetsä

Kävellessämme metsän siimeksessä linnunlaulun ja apinoiden huutojen saattelemana ihastelemme ikivanhojen puiden järeitä runkoja, jotka ulottuvat yli 60 metrin korkeuteen. Oppaamme kertoo, että yli puolet tämän 3500 neliökilometrin suuruisen puiston 1300 kasvilajista on sellaisia, joita kasvaa ainoastaan tällä seudulla.

Kasvillisuus on rehevää ja erittäin monimuotoista. Tässä sankassa metsässä kasvaa monia sahapuuna käytettäviä puulajeja. Näitä ovat muun muassa mahonki, eebenpuu, dabéma ja Thieghemella heckelii. Meidän on harpottava puunjuurien yli, joista jotkin ovat metrin verran koholla maasta ja levittäytyvät 15 metrin säteelle. Joskus jotkin eläimet pakenevat petoja näihin juurakoihin tai hakevat niistä suojaa myrskyiltä ja kaatosateilta.

Puiden ylimmät oksat muodostavat yhtenäisen katoksen, joka estää valon pääsyn maanpinnalle ja pienten kasvien kasvun. Puuvartisia liaaneja ja metsän päällyskasveja se ei kuitenkaan näy haittaavan. Jotkin köynnökset hakevat tukea puista, kiertyvät niiden rungon ympärille ja toisinaan jopa tukehduttavat ne. Oppaamme näyttää meille niin sanotun kuristajaviikunan, joka on kietoutunut tiukasti jykevän puunrungon ympärille. Ajan mittaan isäntäpuu joutuu kokonaan viikunan armoille ja kuolee.

Puisto on todellinen rohtojen ja ruoan aarreaitta. Oppaamme kertoo, että kru-heimo käyttää erään puun kaarnaa malarian hoidossa. Muuan toinen puu sisältää proteiinia, joka on tuhansia kertoja makeampaa kuin sokeri.

Kuhisee elämää

Yhtäkkiä kuulemme korkealta yläpuoleltamme lehtien kahinaa, jonka aiheuttaa suuri lauma diana- ja monamarakatteja. Ne päästelevät varoittavia kirahduksia ja loikkivat oksalta toiselle. Muuan monamarakatti, jonka naamassa on lystikkäät valkoiset laikut, tiirailee meitä yhtä tarkkaavaisesti kuin me sitä! Simpanssit ja muut apinat sekä linnut herkuttelevat lehvistön lukuisilla hedelmillä ja pähkinöillä. Monesti pääsee tarkkailemaan apinoiden ja lintujen äänekkäitä pitoja, kun ne ruokailevat samassa hedelmäpuussa.

Taïn luonnonpuistossa elää 50 nisäkäslajia, joista monia esiintyy yleisesti tällä seudulla. Täällä asuu kafferipuhveleita ja metsänorsuja sekä bongoja (antilooppeja), pensselisikoja, sukeltaja-antilooppeja, jättiläismetsäkarjuja, leopardeja ja kääpiövirtahepoja. Pienempiä asukkeja ovat muun muassa sivettikissa, afrikankultakissa, genetteihin kuuluva Genetta pardina samoin kuin mangusti, muurahaiskäpy ja öiseen aikaan liikkuva korvamaki.

Oppaamme tunnistaa monien eläinten jäljet, esimerkiksi pienten sukeltaja-antilooppien. Tässä metsässä asustaa seitsemän sukeltaja-antilooppilajia, muun muassa harvinainen jentinkinsukeltaja-antilooppi ja juovasukeltaja-antilooppi sekä laji nimeltä Cephalophus ogilbyi. Näemme jättiläismetsäkarjujen jälkiä, kun ne ovat tonkineet ruoakseen juuria, ja tutkimme suomupeitteisen jättiläismuurahaiskävyn asuinpaikkaa. Muurahaiskäpypariskunta on kaivanut itselleen maahan onkalon, jossa on kaksi kammiota. Nuo maanalaiset käytävät ovat jopa noin 40 metriä pitkiä ja kulkevat jopa 5 metrin syvyydessä. Muurahaiskäpy syö öisin, ja se vaeltelee kilometrikaupalla etsimässä muurahaisia ja termiittejä ja palaa pesäkoloonsa vasta vähän ennen päivänkoittoa. Haravamaisilla kynsillään se riipii termiittikekoja ja poimii hyönteisiä tahmealla kielellään.

Oppaamme näkee simpanssilauman, joka liikuskelee 20 neliökilometrin suuruisella alueella. Puistossa on yli 2000 simpanssia. Olemme kuulleet, että ne kantavat mukanaan kiviä tai oksia, joilla ne rikkovat pähkinöitä. Riemuksemme onnistummekin näkemään simpanssin, joka istuu maassa noin viiden metrin päässä meistä ja paukuttaa oksanpätkällä pähkinänkuorta.

Lintuharrastajan paratiisi

Seuraavana päivänä liikumme kanootilla Hanajoella. Samalla kun oppaamme melovat verkalleen eteenpäin, he mainitsevat nimeltä monia näkemiämme lintulajeja. Kuulemme pussisarvinokan tunnusomaisen läpitunkevan kutsuhuudon ja äänen, joka kuuluu sen siivistä, kun se lentää. Taïn luonnonpuistossa elää seitsemän monista sarvinokkalajeista. Täältä löytyy kaikkiaan yli 200 lintulajia, muun muassa kuusi kuningaskalastajalajia, jalohaukkoja, turakoja, papukaijoja, kyyhkysiä, kanalintuihin kuuluvia frankoliineja sekä medestäjiä ja sieppoja. Täällä on tavattu myös harvinainen, monivärinen afrikantrogoni. Koiras koreilee vihreillä helmiäishohtoisilla siivillä, punaisella rinnalla ja valkoisilla pyrstösulilla. Näemme monia silmiinpistävän värikkäitä lintuja, kuten sinisen keisariturakon, madagaskarinviherkyyhkyn, harmaapapukaijan, sinirintakalastajan sekä hadadaiibiksen, jonka höyhenpuku hohtaa metallinvihreänä. Taïn luonnonpuisto on lintuharrastajan paratiisi!

Joentörmällä on vielä lisää eläinten jälkiä, muun muassa kääpiövirtahevon jäljet. Se on suunnilleen suuren sian kokoinen, mutta muuten se näyttää tavalliselta virtahevolta. Kääpiövirtahepo oleilee vedessä vähemmän aikaa kuin kookkaampi serkkunsa, eikä se koskaan kulje laumassa. Sitä tavataan ainoastaan Länsi-Afrikassa. Näemme myös niilinvaraanin, suuren kirjavan liskon, joka muistuttaa krokotiilia vaikka onkin paljon pienempi. Täällä sademetsän suojissa viihtyy lisäksi kolme krokotiililajia sekä 34 käärmelajia, lukuisia erilaisia liskoja ja runsas hyönteiskanta. Monia hyönteisiä ei ole vielä edes tunnistettu.

Maapallon sademetsät häviävät valitettavasti hälyttävää vauhtia. Niitä uhkaavat varsinkin viljelymaiden leviäminen ja metsäteollisuus. On kuitenkin lohdullista tietää, että planeettamme tulevaisuus on itse Luojan kyvykkäissä käsissä (Psalmit 96:12, 13).

[Kartat s. 14]

(Ks. painettu julkaisu)

Sierra Leone

Liberia

Norsunluurannikko

Taïn kansallispuisto

Ghana

[Kuva s. 15]

Ulkonevaa juurakkoa

Mahonkia

[Kuva s. 15]

Norsunpoikanen

[Kuva s. 15]

Afrikankultakissa

[Kuva s. 15]

Sukeltaja-antilooppeihin kuuluva ”Cephalophus dorsalis”

[Kuva s. 15]

Juovasukeltaja-antilooppi

[Kuva s. 15]

Kafferipuhveli

[Kuva s. 16]

Afrikantrogoni

[Kuva s. 16]

Länsiafrikkalainen kiljumerikotka

[Kuva s. 16]

Keisariturakoja

[Kuva s. 16]

Hadadaiibis

[Kuva s. 16]

Sinirintakalastaja

[Kuva s. 16]

Pitkähäntämuurahaiskäpy

[Kuva s. 16]

Kääpiövirtahepo

[Kuva s. 16]

Ruokosammakkoihin kuuluva ”Hyperolius nienokouensis”

[Kuva s. 16]

Niilinvaraani

[Kuva s. 16]

Mangusteihin kuuluva mango

[Kuva s. 17]

Monamarakatti

[Kuva s. 17]

Ruostegueretsa

[Kuva s. 17]

Simpanssi

[Kuva s. 17]

Lyhytnenämarakatti

[Kuva s. 17]

Leopardi

[Kuva s. 17]

Pensselisika

[Kuva s. 16, 17]

Sivettikissa

[Kuvan lähdemerkintä s. 14]

Parc National de Taï

[Kuvien lähdemerkinnät s. 15]

[Kuvien lähdemerkinnät s. 16]

Iibis: © Joe McDonald/Visuals Unlimited; kuningaskalastaja: Keith Warmington; virtahepo: © NHPA/Anthony Bannister; trogoni: © P&H Harris; kaikki muut kuvat: Parc National de Taï

[Kuvien lähdemerkinnät s. 17]

HERÄTKÄÄ!