Yhä enemmän lapsia hedelmöityshoidoilla

25. heinäkuuta 1978 Oldhamissa Englannissa syntyi maailmaan poikkeuksellinen tyttövauva: Louise Joy Brown oli historian ensimmäinen koeputkilapsi.

YHDEKSÄN kuukautta aiemmin Louise oli saanut alkunsa laboratoriossa äitinsä elimistön ulkopuolella. Äidistä otettu munasolu oli hedelmöitetty siittiöllä viljelymaljassa. Kaksi ja puoli päivää myöhemmin, kun solu oli jakautunut kahdeksaksi mikroskooppisen pieneksi soluksi, tuo pieni jakautuvien solujen rykelmä siirrettiin äidin kohtuun, jossa se sitten kehittyi normaaliin tapaan. Louisen syntymästä alkoi kokonaan uusi aikakausi lapsettomuuden hoidossa.

Koeputkihedelmöitys antoi vauhtia niin sanottujen keinoalkuisten lisääntymismenetelmien kehitykselle. Näihin kuuluu monenlaisia lapsettomuushoitoja, joissa käsitellään sekä munasoluja että siittiöitä. Esimerkiksi vuonna 1984 eräs nainen synnytti Kaliforniassa lapsen, joka oli kehittynyt toisen naisen luovuttamasta munasolusta. Samana vuonna Australiassa syntyi lapsi, joka oli saanut alkunsa pakastetusta alkiosta. Vuonna 1994 muuan 62-vuotias italialainen nainen synnytti lapsen, joka oli pantu alulle käyttämällä luovutettuja munasoluja ja naisen aviomiehen siittiöitä.

Edistysaskelia

Nyt 26 vuotta Louise Joy Brownin syntymän jälkeen tarjolla on monenlaisia lääkkeitä sekä huipputekniikkaa hyödyntäviä menetelmiä, jotka ovat mullistaneet lapsettomuuden hoidon (ks. tekstiruudut ”Hedelmöityshoitoja” ja ”Riskejä”). Läpimurtojen johdosta tällä tavoin alkunsa saaneiden lasten määrä on kasvanut valtavasti. Esimerkiksi vuonna 1999 pelkästään Yhdysvalloissa heitä syntyi yli 30000. Suomessa syntyi vuosina 1992–2002 hedelmöityshoitojen avulla lähes 13000 lasta. Koko maailmassa koeputkilapsia syntyy vuosittain noin 100000, ja kaikkiaan heitä on  vuoden 1978 jälkeen syntynyt arviolta miljoona.

Lapsettomuushoitoja tehdään lähinnä vauraammissa maissa. Jokainen hoitokierto eli -jakso maksaa tuhansia euroja, eikä yleinen tai yksityinen sairausvakuutus tai työnantajan tarjoama terveydenhuolto yleensä korvaa kustannuksia. * Time-lehdessä kerrottiin, että ”45-vuotias nainen, jolla on takanaan seitsemän jaksoa koeputkihedelmöityshoitoa, on hyvinkin saattanut käyttää hoitoon satatuhatta dollaria”. Hoidot antavat kuitenkin toivoa monille lapsettomille pariskunnille, joiden ainoa keino saada lapsia oli aiemmin adoptio. Nyt eri hedelmöityshoidoilla voidaan puuttua moniin hedelmättömyyden syihin, johtuipa se naisesta tai miehestä. *

Mistä suosio johtuu?

Yksi syy lapsettomuushoitojen yleistymiseen on nykyinen elämäntyyli. Yhdysvaltain lisääntymislääketieteen yhdistyksen (ASRM) julkaisemassa raportissa sanotaan: ”Keskimääräinen lastensaanti-ikä on kuluneiden 30 vuoden aikana noussut, kun entistä useammat naiset ovat kouluttautuneet pitemmälle, luoneet uraa ja lykänneet  avioitumista. Samaan aikaan huomattava osa korkean syntyvyyden aikana (1946–64) syntyneistä naisista on saavuttanut hedelmällisen ikänsä loppuvaiheen, ja monet tämän ikäluokan naisista hakeutuvat hedelmöityshoitoon.”

Jotkut naiset eivät ehkä tajuakaan, miten nopeasti hedelmällisyys heikkenee iän myötä. Yhdysvaltain tautientorjuntakeskuksen mukaan 42-vuotiaan naisen todennäköisyys saada omasta munasolusta kehittyvä lapsi on alle kymmenen prosenttia. Siksi sitä vanhempien naisten hoidossa käytetään usein luovutettuja munasoluja.

Uusi ilmiö on se, että jotkut lapsettomat parit ”adoptoivat” alkion, joka on jäänyt yli toisen pariskunnan hedelmöityshoidossa. Yksistään Yhdysvalloissa säilytetään arviolta noin 200000:ta alkiota pakastettuna. CBS-televisioyhtiön uutisraportissa kerrottiin hiljattain: ”Alkioita on luovutettu jonkin verran kaikessa hiljaisuudessa useiden vuosien ajan.”

Lapsettomuushoitojen kehitys on ymmärrettävästikin herättänyt monia kysymyksiä. Millaisia eettisiä ja moraalisia näkökohtia tällaiseen lasten hankkimiseen liittyy? Mitä Raamattu sanoo asiasta? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 4]

HEDELMÖITYSHOITOJA

KEINOSIEMENNYS (AI). Siittiöt viedään naisen sukupuolielimiin muulla kuin luonnollisella tavalla. Tätä keinoa kokeillaan usein ennen seuraavaksi kuvailtuja menetelmiä.

KOEPUTKIHEDELMÖITYS (IVF). Naisen munasarjoista kerätään munasoluja, jotka hedelmöitetään elimistön ulkopuolella. Alkiot siirretään kohtuun emättimen kautta.

MIKROHEDELMÖITYS (ICSI) (suurennos vasemmalla). Siittiö ruiskutetaan suoraan munasoluun.

SUKUSOLUJEN SIIRTO MUNANJOHTIMEEN (GIFT). Naisen munasarjoista irrotetaan munasoluja, jotka saatetaan yhteen siittiöiden kanssa. Hedelmöitymättömät munasolut sekä siittiöt siirretään vatsaontelontähystimen välityksellä naisen munanjohtimeen vatsanpeitteisiin tehtyjen pienten viiltojen kautta.

HEDELMÖITYNEIDEN MUNASOLUJEN SIIRTO MUNANJOHTIMEEN (ZIFT). Naisen munasarjoista kerätään munasoluja, jotka hedelmöitetään elimistön ulkopuolella. Hedelmöitynyt munasolu siirretään munanjohtimeen vatsanpeitteisiin tehdyn pienen viillon kautta.

[Lähdemerkinnät]

Lähteet: Reproductive Health Information Source, U.S. Centers for Disease Control and Prevention

University of Utah Andrology and IVF Laboratories

[Tekstiruutu/Kuva s. 5]

RISKEJÄ

INHIMILLINEN EREHDYS. Yhdysvaltojen, Alankomaiden ja Britannian lapsettomuusklinikoilla on siittiöitä ja alkioita sekoitettu vahingossa keskenään. Eräs pariskunta sai kaksoset, jotka olivat eri rotua kuin he itse, ja muuan nainen synnytti kaksoset, jotka olivat keskenään eri rotua.

MONISIKIÖRASKAUS. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monisikiöraskauksissa (jotka johtuvat siitä, että kohtuun viedään useita alkioita) ovat ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino, kuolleena syntyminen ja vammaisuus keskimääräistä todennäköisempiä.

SYNNYNNÄISET KEHITYSHÄIRIÖT. Erään tutkimuksen mukaan koeputkilapsilla on suurempi riski saada kehityshäiriöitä. Näitä ovat sydän- ja munuaisviat, suulakihalkio ja piilokiveksisyys.

ÄIDIN TERVEYS. Äitien riskejä lisäävät hormonihoidon ja monisikiöraskauden komplikaatiot.