Tarkkailemme maailmaa

Virtahepojen aurinkovoide

”Virtahevot suojaavat karvatonta ihoaan auringolta erittämällä samankaltaista ainetta kuin ovat ihmisten käyttämät kaupalliset aurinkovoiteet”, kertoo lontoolainen lehti The Independent. Japanissa kiotolaiset tiedemiehet tutkivat eräässä Tokion eläintarhassa olevan yksilön erittämää nestettä ja saivat selville, miten se suojasi virtahevon ihoa trooppista auringonpaahdetta ja likaa vastaan. Tahmea, väritön erite muuttuu vähitellen punaiseksi ja sitten ruskeaksi ja muovimaiseksi. Samalla se muuttuu emäksisestä hyvin happamaksi, jolloin se on voimakkaasti antiseptista. Ruskea kalvo toimii aurinkosuojana imemällä itseensä ultraviolettivaloa aurinkovoiteiden tavoin. Todennäköisesti kosmetiikkayhtiöt eivät kuitenkaan lähitulevaisuudessa ala markkinoida virtahepoaurinkovoidetta, sanoo lehti loppukaneetiksi, koska ensinnäkin virtahepoja on maailmassa liian vähän ja toiseksi erite löyhkää.

 Painonnosto kohentaa eläkeläisten mielialaa

Eräs tutkimus osoittaa, että ”painonnosto voi vähentää iäkkäiden masennusta 50 prosenttia”, raportoi The Australian -lehti. Sydneyn Royal Prince Alfred -sairaalassa toimivan geriatri Nalin Singhin mukaan painonnosto saattaakin olla yhtä tehokasta kuin lääkehoito taisteltaessa eläkeläisten masennusta vastaan. Tutkimuksessa, johon osallistui 60 keskimäärin 72-vuotiasta miestä ja naista, jopa kevyitä harjoituksia tehneillä masennus lieveni ”30 prosenttia eli saman verran kuin niillä, jotka eivät nostaneet painoja mutta saivat normaalia hoitoa”, kerrotaan The Australian -lehdessä. Kaiken lisäksi painonnosto vahvistaa ”ikääntyviä luita ja lihaksia, mikä auttaa vanhuksia välttämään kaatumista. Siitä on apua myös niveltulehdukseen, diabetekseen ja korkeaan verenpaineeseen”, lehdessä jatketaan. Singh toteaa, että painonnostoa ”pitäisi tarjota pääasialliseksi hoidoksi masennukseen, erityisesti vanhuksille”.

Televisio opettaa aggressiivista käyttäytymistä

”Television saippuaoopperoiden katselu kannustaa lapsia monenlaiseen epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, esimerkiksi panetteluun, juoruamiseen, huhujen levittämiseen, toisten välien rikkomiseen ja sanalliseen kiusaamiseen”, osoittaa tutkimus, josta kerrotaan lontoolaisessa sanomalehdessä The Times. Lehden mukaan tässä Britannian psykologiselle seuralle esitellyssä tutkimuksessa havaittiin ”merkittävä yhteys” tällaisia epäsuoria aggressioita sisältävien televisio-ohjelmien katselemisen ja nuorten epäsosiaalisen käyttäytymisen välillä. Pahimmissa saippuaoopperoissa näytettiin keskimäärin 14 panettelukohtausta tunnissa. Englantilaisen Keski-Lancashiren yliopiston lehtori Sarah Coyne pelkää, että epäsuorien aggressioiden ”jatkuva ja yhtämittainen” esittäminen hyväksyttävänä, houkuttelevana tai palkittuna käyttäytymisenä, josta on myönteiset seuraukset, tarjoaa nuorille huonoja esikuvia.

Vähähiilihydraattisten ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutukset

Vähähiilihydraattisia ruokavalioita noudattavien paino voi pudota, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksista ei juuri ole tietoa. Jotkut tutkijat pelkäävät, että runsaasti proteiinia sisältävät ruokavaliot voivat johtaa maksa- ja munuaisvaivoihin, osteoporoosiin ja muihin vakaviin terveysongelmiin. ”Monet vähähiilihydraattisten ruokavalioiden herkkuruoat – esimerkkinä sisäfileepihvi béarnaisekastikkeen kera – sisältävät valtimoita tukkivia tyydyttyneitä rasvoja – – [jotka ovat] sydänsairauksille ja aivohalvaukselle altistava merkittävä riskitekijä”, sanoo Time-lehti. Toisaalta Yalen yliopiston kansanterveyden laitoksessa toimiva tri David Katz toteaa: ”Lukuisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että runsaasti kuituja ja pitkäketjuisia hiilihydraatteja (saadaan hedelmistä, vihanneksista, pavuista ja kokojyväviljasta) sisältävät ruokavaliot ovat yhteydessä pitkäikäisyyteen, kestävään painonhallintaan ja pienempään syöpäriskiin, pienempään sydän- ja verisuonitautien riskiin, pienempään diabeteksen riskiin, pienempään maha-suolikanavan häiriöiden riskiin ja yleiseen hyvinvointiin.”

Maalattuja veistoksia

”Arkeologit ja taidehistorioitsijat ovat haluttomia hylkäämään käsityksensä marmorinvalkoisista uljaista muinaisjäännöksistä”, kuten antiikin Kreikan patsaista, kerrotaan saksalaisessa Spektrum der Wissenschaft -lehdessä. ”Totuus on, että ne olivat kirkkaanvärisiä.” Vaikka maalatuista patsaista on olemassa kirjallisia mainintoja ja veistoksista on löytynyt pieniä määriä väriä, aihe ei ole saanut suurta huomiota tutkijoiden keskuudessa. Viime aikoina väriaineiden kulumista koskevissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu epäsuoria todisteita siitä, että patsaat oli maalattu. Väriaineet hajoavat eri tahtia, jolloin toiset patsaan pinnan alueet paljastuvat ja jäävät säiden armoille aiemmin kuin toiset, ja näin patsaan eri osat kuluvat eri tavalla. Tämä osoittaa, että patsas oli maalattu eri väreillä. Näyttää siltä, että veistos oli ”kreikkalaisten ja roomalaisten käsityksen mukaan valmis vasta värin lisäämisen jälkeen”, todetaan artikkelissa.

Nopeakieliset kameleontit

Miten kameleontti pystyy sinkoamaan kielensä ulos niin vikkelästi saadakseen saaliinsa? ”Salaisuus on jousimekanismi, joka varastoi energiaa katapultin kimmoisan jousen tavoin ennen vapautumistaan”, kertoo New Scientist -lehti. Tiedemiehet tietävät, että kameleontin kielessä on tuppia, joita ympäröi ”kiihdyttäjälihas”. Nyt hollantilaiset tutkijat ovat hidastetun videokuvan avulla saaneet selville, että vain 0,2 sekuntia ennen kuin kieli iskee, ”kameleontti lataa kiihdyttäjälihaksen avulla kielen sisällä oleviin tuppeihin energiaa pakkaamalla ne teleskooppisesti sisäkkäin. Kun kameleontti iskee, varastoitunut energia voi vapautua jopa 0,02 sekunnissa singoten kielen ulos” sieppaamaan lounaan.

Epäuskoiset britit

Kymmenen maata ja 10000 ihmistä käsittäneessä mielipidetutkimuksessa havaittiin, että Britannia on yksi ”maallistuneimmista maista, joissa uskonnollinen vakaumus ja toiminta ovat alhaisimmalla tasolla”, sanoo lontoolaislehti The Times. Briteistä 46 prosenttia sanoi, että he olivat aina uskoneet Jumalaan, mutta vain kaksi maata, Venäjä ja Etelä-Korea, ilmoitti niissä olevan vähemmän uskovia. Yli 90 prosenttia nigerialaisista, indonesialaisista ja libanonilaisista uskoi, että heidän jumalansa oli ainoa tosi Jumala, mutta vain kolme kymmenestä britistä ajatteli samoin omasta jumalastaan. Useimmissa maissa yli 80 prosenttia sanoi, että usko Jumalaan vaikuttaa ihmiseen myönteisesti, mutta vain 56 prosenttia briteistä oli tätä mieltä. Yhdysvalloissa 85 prosenttia, Indonesiassa 99 prosenttia ja Meksikossa 83 prosenttia uskoi Jumalan luoneen maailmankaikkeuden, kun taas Britanniassa siihen uskoi vain 52 prosenttia. Kun tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, olisiko maailma rauhallisempi ilman uskontoa, niin 6 prosenttia yhdysvaltalaisista, 9 prosenttia intialaisista ja 11 prosenttia israelilaisista vastasi myöntävästi, mutta Britanniassa vastaava luku oli 29 prosenttia.