”Turkkiin” sonnustautuneita taloja

Herätkää!-lehden kirjoittajalta Ukrainasta

KAIKKIALLA Ukrainassa kaupat, kodit ja toimistorakennukset päällystetään koristeellisella šuballa, ’turkilla’. Šubaksi kutsutaan perinteisellä stukkotekniikalla tehtyä rappauspintaa, joka muistuttaa lammasnahkatakin turkisvuorta. Sen kauneutta arvostavat loistoasuntojen omistajat ja jopa maanviljelijät, jotka käyttävät vähiä rahojaan pukeakseen tupansa tuollaiseen ”turkkiin”.

Tämän rappaustekniikan oppii tavallisesti parissa vuodessa. Ammattimiehen työkalut ovat vähät ja yksinkertaiset: ämpäri, johon pannaan märkää laastia, sekä lyhyt harja ja puu- tai metallikeppi. Šuba-rappauksen teko ei silti ole mitenkään yksinkertaista.

Šuba ei ole pelkkää stukkorappausta, vaan siinä on hallittava mallit, kuviot, värit ja eripaksuisten seosten käyttö. Vasta silloin kun ammattimies pystyy näkemään tarkasti kaikki edessään olevaan rakennukseen liittyvät taiteelliset mahdollisuudet, talo voi saada ylleen upean šuban.

Eri kuviot voidaan hahmotella seinään ennen kuin sitä ryhdytään rappaamaan. Kuviot saadaan esiin, kun käytetään eripaksuisia tummia ja vaaleita laasteja. Kuivumisen jälkeen šuba ruiskumaalataan, jolloin sen kauneus ja sen erilaiset kuviot ja pinnat korostuvat.

Rappaajalla on kädessään harja, jonka hän upottaa laastiin. Sitten hän läiskäyttää harjaa rivakasti keppiä vasten, joka hänellä on toisessa kädessään. Laasti irtoaa harjasta ja läjähtää seinään. Tasaista vauhtia työskentelevä rappaaja voi käsitellä 20–25 neliömetriä seinäpintaa päivässä.

Vaikka rappaaminen tällä tekniikalla on työlästä, šuballa käsitellyt pinnat vaativat vain vähän hoitoa. Talonomistajan täytyy vain kerran vuodessa poistaa pöly suihkuttamalla seinät kevyesti vedellä ja maalata sitten haalistuneet kohdat uudelleen. Näin šuba säilyy hyvänä pitkään. Monet talot näyttävät itse asiassa aivan uusilta vielä parikymmentä vuotta vanhoissa ”turkeissaan”.

Eräällä alan ammattimiehellä on ollut tilaisuus näyttää taitojaan ulkomailla. Kun hän oli käymässä ystävänsä luona Balingenissa Saksassa, tämä pyysi häntä rappaamaan šuballa hänen talonsa. Vaikka šuba-rappaus on yleinen Ukrainassa, tässä saksalaiskaupungissa se oli jotain aivan uutta.

Kun taloa päällystettiin šuballa, koko naapuruston mielenkiinto heräsi. Muuan rakennusurakoitsija katseli silmät ymmyrkäisinä eikä ollut uskoa, miten niin yksinkertaisilla välineillä syntyi niin kaunista jälkeä. Hiljaa ohi ajavissa autoissa päät kääntyivät, kun ihmiset halusivat edes vilaukselta nähdä, mitä talolle tehtiin. Jopa muuan paikallisen sanomalehden toimittaja tuli kuvaamaan taloa. Kun työ valmistui, talo sai kaupungilta palkinnon.

Näyttäisikö šuba hyvältä sinun asuinympäristössäsi? Ehkäpä sinunkin taloasi pukisi kaunis uusi ”turkki”.

 [Kuva s. 23]

Palkittu ”šuballa” rapattu talo Balingenissa Saksassa

[Kuva s. 23]

Rappaajan työkalut: lyhyt harja ja puukeppi

[Kuva s. 23]

”Šuballa” rappaaminen vaatii melkoisesti taitoa