Mitä teet kun liikenneruuhkat koettelevat?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ESPANJASTA

OLET menossa lääkäriin, joten lähdet kotoa hyvissä ajoin. Et kuitenkaan ottanut huomioon sitä mahdollisuutta, että juutut liikenneruuhkaan. Kun kello tikittää ja jono matelee, tulet yhä levottomammaksi. Kun vihdoin ja viimein pääset perille, olet puoli tuntia myöhässä.

Kaupunkielämän suurimpia stressin aiheuttajia on liikenne, varsinkin silloin kun autot ryömivät puskuri puskurissa, niin että kadut ovat tukossa ja ilma on sakeana pakokaasusta. Valitettavasti tämä miljoonien kaupunkilaisten päivittäinen koettelemus ei osoita pienintäkään laantumisen merkkiä.

Texasin liikenneinstituutti kertoi Yhdysvaltojen tilanteesta: ”Ruuhkat ovat kasvaneet kaikenkokoisilla paikkakunnilla.” Raportissa jatkettiin, että viranomaiset eivät yksinkertaisesti keksi toimivia ratkaisuja kaupunkiliikenteen kasvaviin tarpeisiin. Tilanne on samankaltainen kaikkialla maailmassa. Kiinassa tuhannet autoilijat jäivät hiljattain kiinni sadan kilometrin pituiseen liikennesumaan, jonka purkaminen vei poliisilta useita päiviä. Méxicossa 20 kilometrin matka kaupungin keskustan läpi voi viedä yli neljä tuntia – kauemmin kuin saman matkan kulkeminen veisi keskivertojalankulkijalta.

Ruuhkautumisen syytä ei tarvitse hakea kaukaa. Kaupungit kasvavat kasvamistaan, ja nykyään niissä asuu jo likimain puolet maailman väestöstä. Kasvun tahdissa lisääntyy myös ajoneuvojen määrä. Eräs kirjoittaja ilmaisi asian seuraavasti: ”Liian monilla ihmisillä on liian monta autoa, ja he haluavat ajaa samalla suppealla alueella.”

Liikenneongelmia vaikea ratkaista

Ihmisten riippuvuus moottoriajoneuvoista merkitsee sitä, että kaupunkien on pakko ottaa huomioon niiden lisääntyminen. Noin neljän miljoonan asukkaan Los Angelesissa on nykyään autoja enemmän kuin ihmisiä! Muualla tilanne ei ehkä ole vielä näin pitkällä, mutta harva kaupunki on onnistunut ratkaisemaan liikenteen kasvusta johtuvat ongelmat. ”Kaupunkeja ei ole suunniteltu autoilua varten”, sanoo Madridin kaupunkisuunnitteluun osallistuvan toimikunnan puheenjohtaja Carlos Guzmán. Pahimmillaan ongelma on vanhoissa kaupungeissa, missä kadut ovat kapeita, mutta nykyaikaisissakin metropoleissa leveät ajoväylät tukkeutuvat herkästi etenkin aamu- ja iltaruuhkan aikaan. ”Suurissa kaupungeissa liikenne on nykyään ruuhkaista suurimman osan päivästä, ja sumat sen kuin pahenevat”, sanoo kaupunkiliikenteen ongelmia tutkinut tri Jean-Paul Rodrigue.

Koska autoja myydään paljon tiuhempaan tahtiin kuin teitä ehditään rakentaa, automäärän kasvu voi ylittää parhaankin tieverkoston kapasiteetin. Eräässä liikenneruuhkia käsittelevässä kirjassa arvellaan: ”Uusien teiden rakentaminen tai vanhojen leventäminen ei pitkällä aikavälillä helpota  ruuhka-aikojen liikennesumaa millään tavalla.” (Stuck in Traffic—Coping With Peak-Hour Traffic Congestion.)

Liikenne puuroutuu myös paikoitustilojen niukkuuden vuoksi. Minä tahansa kellonaikana kaduilla saattaa liikkua huomattavan paljon autoja, jotka vain etsivät pysäköintipaikkaa. Pääasiassa kaupunkiliikenteen tuottamien ilmansaasteiden arvellaan johtavan vuosittain noin 400000 ihmisen kuolemaan. Erään raportin mukaan Milanossa ilma on niin saastunut, että sen hengittäminen kadulla yhden päivän ajan vastaa 15 savukkeen polttamista.

Ruuhkien kustannuksiin on laskettava mukaan myös autoilijoilta hukkaan menevät tunnit ja heidän kokemansa stressi. Henkistä rasitusta on vaikea mitata, mutta liikenneruuhkien taloudelliset kustannukset olivat erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan maan 75 suurimmassa kaupungissa jopa 70 miljardia dollaria vuodessa. Onko tilanteen helpottamiseksi mitään tehtävissä?

Helpotusta tilanteeseen

Jotkin kaupungit ovat jo ryhtyneet radikaaleihin toimiin. Singaporessa autotiheys on suurempi kuin missään muualla maailmassa, ja siellä kaupunki säätelee sitä, kuinka monta autoa kuluttajat saavat hankkia. Eräissä historiallisissa kaupungeissa, muun muassa Italiassa, autoilu on kielletty keskustassa kokonaan suurimman osan päivästä.

Joissakin kaupungeissa on harkittu ruuhkamaksua, joka autoilijoiden olisi maksettava päästäkseen keskustaan. Lontoossa tällä ratkaisulla on onnistuttu vähentämään ruuhkautumista 30 prosenttia, ja eräät muut kaupungit näyttävät olevan kiinnostuneita seuraamaan sen esimerkkiä. Méxicossa keskustaan pääsee autolla vain tiettyinä päivinä rekisterinumeron mukaan.

Viranomaiset ovat lisäksi sijoittaneet suuria summia julkisen liikenteen nykyaikaistamiseen, maanteiden parantamiseen ja kehäteiden rakentamiseen. Tietokonejärjestelmät ohjaavat liikennevaloja ja ilmoittavat poliisille nopeasti onnettomuuksien aiheuttamista liikenteen pullonkauloista. Sujuvuutta parantavat myös bussikaistat ja kaistat, joilla kulkusuunta vaihtuu liikenteen tarpeiden mukaan. Onnistuminen riippuu kuitenkin pitkälti liikkujien yhteistyöstä.

Mitä itse voimme tehdä?

Jeesus Kristus kehotti: ”Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” (Matteus 7:12.) Tämä viisas neuvo voisi lievittää joitakin liikenteen pahimmista ongelmista. Jos toisaalta jokainen ajattelee vain omaa mukavuuttaan, parhaatkin suunnitelmat voivat kangerrella. Seuraavassa muutama ehdotus siitä, miten voimme paremmin selviytyä kotikaupunkimme liikenneruuhkista.

Lyhyet matkat voi olla parasta kävellä tai pyöräillä. Monesti jompikumpi näistä on autoilua nopeampi, vaivattomampi ja terveellisempi liikkumistapa. Pitemmillä matkoilla saattaa paras vaihtoehto olla julkinen liikenne. Monet kaupungit yrittävät kehittää bussi-, metro- ja junaliikennettä saadakseen ihmiset käyttämään niitä henkilöautojen sijasta. Näiden palvelujen käyttö voi myös merkitä rahansäästöä. Vaikka joutuisikin ajamaan itse osan matkasta, on ehkä mahdollista jatkaa keskustaan julkisilla kulkuvälineillä.

Jos oman auton käyttö on välttämätöntä, voitaisiin harkita kimppakyytiä. Se on tehokkaimpia tapoja vähentää ruuhka-aikojen liikennettä. Yhdysvalloissa 88 prosenttia kaikista työmatkalaisista käyttää autoa, ja heistä noin  kaksi kolmasosaa matkustaa yksin. Jos merkittävä osa ihmisistä saataisiin ajamaan työmatkat yhteisellä kyydillä, ”viivytykset ja sumat voisivat vähetä pahimpina ruuhka-aikoina olennaisesti”, sanotaan liikennettä käsittelevässä teoksessa Stuck in Traffic. Monissa paikoissa on lisäksi erityisiä nopeita kaistoja niitä autoja varten, joissa matkustaa vähintään kaksi henkilöä. Muut eivät saa ajaa niillä.

Jos on mahdollista valita, milloin ollaan liikkeellä, voitaisiin yrittää välttää ruuhka-aikoja. Se helpottaisi muidenkin autoilijoiden tilannetta. Ja jos pysäköidään sääntöjen mukaan, ajokki ei haittaa muuta liikennettä. Parhaatkaan suunnitelmat eivät tietenkään takaa sitä, ettei juutu ruuhkaan. Jos näin käy, oikea asenne voi vähentää paljon turhautuneisuutta (ks.  tekstiruutu).

On selvää, että liikenneruuhkilta ei voida välttyä suurissa kaupungeissa. Mutta jos jokainen toimii liikenteessä vastuuntuntoisesti ja on kohtelias ja kärsivällinen muita kuljettajia kohtaan, on mahdollista oppia tulemaan toimeen koettelevien liikenneruuhkien kanssa.

[Tekstiruutu/Kuva s. 23]

 Rauhallisena liikennekaaoksessa

Madridissa taksinkuljettajana toimivalla Jaimella on kokemusta liikennesumista yli 30 vuoden ajalta. Seuraavassa hänen keinojaan säilyttää maltti hermoja koettelevissa tilanteissa:

▪ Pidän mukana jotain luettavaa. Jos jonot eivät liiku lainkaan, se ei harmita niin paljon.

▪ Kun liikenne matelee, kuuntelen radiouutisia tai raamattukasetteja. Silloin minulla on jotain muuta ajateltavaa kuin liikenne.

▪ Yleensä en käytä äänitorvea ollenkaan, sillä se vain häiritsee muita eikä poista ongelmaa. Olemalla kohtelias toisia kuljettajia kohtaan säästyn stressiltä ja autan toisiakin välttämään sitä.

▪ Yritän pysyä tyynenä, kun kohtaan aggressiivisia kuljettajia, ja kierrän heidät kaukaa. Kärsivällisyys on valttia.

▪ Vaikka yritän käyttää vaihtoehtoisia reittejä, kerron asiakkaille, että vilkas liikenne aiheuttaa joskus viivytyksiä. Kaupunkiajo ei aina käy käsi kädessä täsmällisyyden kanssa.