Onko Jumala vastuussa?

”JUMALA on rakkaus”, sanoo Raamattu (1. Johanneksen kirje 4:8). Hän on myös oikeudenmukainen ja armollinen. ”Hän on Kallio, täydellistä on hänen työnsä, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeutta. Uskollisuuden Jumala, jossa ei ole epäoikeudenmukaisuutta, vanhurskas ja oikeamielinen hän on.” (5. Mooseksen kirja 32:4.)

Luojana Jehova Jumalalla on kyky nähdä ennalta kaikki, mikä voi aiheuttaa vahinkoa, ja hänellä on myös voimaa puuttua asioihin. Kun lisäksi ajatellaan niitä hyviä ominaisuuksia, joita Raamattu kuvailee hänellä olevan, monet ihmiset ymmärrettävästikin miettivät, miksi hän sallii luonnononnettomuuksia. * Miljoonat vilpittömät kyselijät ovat havainneet, että Jumala itse on antanut tähän kysymykseen hyvin järkevän vastauksen kirjoitetussa Sanassaan (2. Timoteukselle 3:16).

Jumalan rakkaus torjutaan

Raamattu kertoo, että Jumala antoi ensimmäiselle ihmisparille kaiken tarvittavan, jotta he voisivat elää onnellisina ja turvassa. Jos he ja heidän jälkeläisensä – koko kasvava ihmisperhe – noudattaisivat Jumalan käskyä ”olla hedelmälliset ja lisääntyä ja täyttää maa”, he voisivat luottaa siihen, että hän pitäisi heistä jatkuvasti huolta (1. Mooseksen kirja 1:28).

Ikävä kyllä Aadam ja Eeva käänsivät selkänsä Luojalleen, kun he tieten tahtoen kieltäytyivät tottelemasta häntä ja valitsivat riippumattomuuden (1. Mooseksen kirja 1:28; 3:1–6). Valtaenemmistö heidän jälkeläisistään on seurannut heidän askeliaan (1. Mooseksen kirja 6:5, 6, 11, 12). Lyhyesti sanottuna ihmiskunta kokonaisuutena on päättänyt olla oman itsensä herra ja vallita kodikseen saamaansa maapalloa ilman Jumalan ohjausta. Jehova on kuitenkin rakkauden Jumala, joka kunnioittaa tahdonvapauden periaatetta, ja siksi hän ei pakota ihmisiä alistumaan suvereeniuteensa, vaikka heidän valintansa aiheuttaisikin heille vahinkoa. *

 Jehova ei kuitenkaan hylännyt ihmisperhettä. Vielä nykyäänkin ”hän antaa aurinkonsa nousta pahoille ja hyville ja antaa sataa vanhurskaille ja epävanhurskaille” (Matteus 5:45). Lisäksi hän antoi ihmisille kyvyn hankkia tietoa maapallosta ja sen kiertokuluista, ja tämä tietämys on vaihtelevassa määrin auttanut heitä ennakoimaan äärimmäisiä sääilmiöitä ja muita mahdollisia vaaroja kuten tulivuorenpurkauksia.

Ihmiset ovat myös saaneet selville, missä osissa maailmaa seismisiä ja ilmastollisia ääri-ilmiöitä esiintyy erityisen herkästi. Tämän tiedon perusteella joissakin maissa on valistettu yleisöä ja kehitetty parempia rakennusmenetelmiä ja varoitusjärjestelmiä, mikä on osaltaan säästänyt ihmishenkiä. Vuosittain raportoitujen luonnononnettomuuksien määrä kasvaa silti tasaista tahtia. Syyt ovat moninaiset.

Asutus vaaravyöhykkeillä

Katastrofin vakavuus ei aina riipu luonnonilmiön voimakkuudesta. Suurempi vaikutus on usein sillä, minkä verran alueella on asutusta. Maailmanpankin julkaiseman raportin mukaan yli 160 maassa runsas neljännes väestöstä asuu alueilla, joilla riski kuolla luonnononnettomuudessa on suuri. ”Kun vaaravyöhykkeillä on yhä enemmän ihmisiä, normaali luonnonilmiö muuttuu katastrofiksi”, sanoo yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston tutkija Klaus Jacob.

Tilannetta pahentavat myös nopea, hallitsematon kaupungistuminen, metsien hävittäminen ja laajojen maa-alojen peittäminen betonilla, jolloin sadevesillä on vähemmän pinta-alaa imeytyä maaperään. Varsinkin kaksi viimeistä tekijää saattavat aiheuttaa tuhoisia mutavyöryjä ja suuria tulvia.

Ihmisten oma toiminta voi muuttaa myös maanjäristyksen suuronnettomuudeksi, sillä eniten kuolemantapauksia ja loukkaantumisia ei aiheuta purkautuva energia vaan sortuvat rakennukset. Seismologeilla onkin tapana sanoa, että ihmisiä eivät tapa maanjäristykset vaan rakennukset.

Kuolonuhrien määrää saattaa lisätä viranomaistoimien riittämättömyys. Eräässä eteläamerikkalaisessa maassa maanjäristykset ovat tuhonneet pääkaupungin kolme kertaa kuluneiden 400 vuoden aikana. Viimeisin niistä sattui vuonna 1967, minkä jälkeen asukasluku on kaksinkertaistunut ja on nyt viisi miljoonaa. New Scientist -lehti kuitenkin kirjoittaa: ”Asukkaita suojelevat rakennusmääräykset puuttuvat tai niiden noudattamista ei valvota.”

Tilanne oli samanlainen Yhdysvalloissa New Orleansissa, joka on rakennettu alavalle, herkästi tulvivalle maalle. Padoista ja pumpuista huolimatta monien pelkäämä katastrofi sattui viimein vuonna 2005, kun hurrikaani Katrina pyyhkäisi kaupungin yli. USA Today -lehden mukaan ”pitkään nähtävissä olleet varoitusmerkit” joko sivuutettiin tai ”niihin suhtauduttiin laimeasti”.

Yhtä ponneton on ollut suhtautuminen ilmaston lämpenemiseen, joka monien tutkijoiden mielestä saattaa pahentaa säihin liittyviä katastrofeja ja nostaa merenpintaa. On siis selvästikin otettava huomioon poliittiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät – joilla ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa. Ihmisen toiminta tuo mieleen Raamatussa  mainitun tosiasian: ihminen ei kykene ohjaamaan askeleitaan (Jeremia 10:23). Vielä eräs inhimillinen tekijä on ihmisten asenne niin luonnon varoitusmerkkeihin kuin viranomaistenkin varoituksiin.

Opettele tunnistamaan varoitusmerkit

Heti kärkeen on tunnustettava, että luonnononnettomuudet eivät välttämättä ilmoita itsestään. ”Aika ja sattuma kohtaavat – – kaikkia”, sanotaan Saarnaajan 9:11:ssä. Usein uhkasta saadaan kuitenkin osviittaa jo etukäteen; siitä varoittavat joko luonto itse tai viranomaiset. Kun ihmiset tuntevat vaaran merkit, heillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä hengissä.

Kun tsunami hyökyi Simeuluen saareen Indonesiassa vuonna 2004, sen tuhansista asukkaista kuoli vain seitsemän. Paikalliset tiesivät, että meren vetäytyminen rannikolta poikkeuksellisella tavalla voi enteillä tsunamia, ja siksi useimmat heistä lähtivät pakoon, kun näin tapahtui. Vastaavasti monet ovat päässeet pois rajumyrskyjen ja tulivuorenpurkausten alta, kun he ovat kiinnittäneet huomiota varoituksiin. Joskus luonto ehtii varoittaa ennen viranomaisia, ja siksi on hyvä tuntea molemmat varoitustavat, varsinkin jos asuu vaaravyöhykkeellä.

Valitettavasti ihmisillä on kuitenkin ”taipumus sulkea silmänsä vaaralta, vaikka se olisi ilmeinen”, sanoi eräs vulkanologi. Tämä pitää paikkansa etenkin alueilla, joilla vääriä hälytyksiä sattuu usein tai edellisestä onnettomuudesta on kulunut pitkä aika. Joskus taas ihmiset eivät halua jättää omaisuuttaan, vaikka katastrofi olisi jo aivan nurkan takana.

Monilla seuduilla ihmiset ovat yksinkertaisesti liian köyhiä muuttaakseen turvallisempaan paikkaan. Köyhyys ei kuitenkaan ole Luojan syytä vaan seurausta ihmisten virheistä. Monesti hallitukset esimerkiksi ohjaavat rahavirrat aseistukseen mutta eivät juuri auta vähäosaisia.

Olosuhteista riippumatta jotain on silti useimmiten tehtävissä. Jumala on nimittäin kirjoituttanut Sanaansa, Pyhään Raamattuun, monia hyödyllisiä periaatteita, joita soveltamalla voidaan säästää ihmishenkiä.

Hyödyllisiä periaatteita katastrofin uhatessa

▪ Älä pane Jumalaa koetukselle. ”Ette saa panna Jehovaa, Jumalaanne, koetukselle”, sanotaan 5. Mooseksen kirjan 6:16:ssa. Tosi kristityt eivät ajattele taikauskoisesti, että Jumala suojelisi heitä aina fyysiseltä vahingolta. Siksi he vaaran uhatessa noudattavat henkeytettyä neuvoa: ”Terävänäköinen on se, joka on nähnyt onnettomuuden ja sitten kätkeytyy, mutta kokemattomat ovat kulkeneet edelleen, ja heidän on kärsittävä rangaistus.” (Sananlaskut 22:3.)

▪ Elämä on arvokkaampi kuin omaisuus. ”Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luukas 12:15.) Aineellistakin tarvitaan, mutta sillä ei ole mitään arvoa kuolleelle. Siksi ne, jotka rakastavat elämää ja arvostavat mahdollisuutta palvella Jumalaa, eivät ota turhia riskejä suojellakseen omaisuuttaan. (Psalmit 115:17.)

Japanilainen Tadashi pakeni kotoaan heti kun alueella sattui maanjäristys vuonna 2004 ja ennen kuin viranomaiset ehtivät antaa evakuointimääräyksen. Hänen henkensä oli hänelle kalliimpi kuin asunto ja tavarat. Samalla seudulla asuva Akira kirjoittaa: ”Vahinkojen todellinen suuruus ei riipu aineellisista menetyksistä vaan omasta asenteesta. Minulle tämä katastrofi tarjosi oivan tilaisuuden yksinkertaistaa elämääni.”

▪ Kuuntele viranomaisten varoituksia. ”Olkoon jokainen – – alamainen esivalloille.” (Roomalaisille 13:1.) Kun viranomaiset antavat evakuointimääräyksen tai muita turvallisuuteen liittyviä toimintaohjeita, niitä on viisasta noudattaa. Tadashi pysyi poissa vaaravyöhykkeeltä määräysten mukaisesti eikä siksi loukkaantunut tai menettänyt henkeään jälkijäristyksissä.

Silloin kun uhkaavasta vaarasta ei ilmoiteta virallisesti, ihmisten on päätettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella itse, milloin ja miten he ryhtyvät toimiin. Joillakin alueilla saattaa paikallisilla viranomaisilla olla hyödyllisiä ohjeita onnettomuuksien varalle. Jos tällaista informaatiota on saatavissa omalla asuinseudullasi, oletko tutustunut siihen? Entä oletko keskustellut asiasta perheesi  kanssa? (Ks. oheinen tekstiruutu.) Jehovan todistajien seurakunnissa on monissa maissa laadittu paikallisen haaratoimiston johdolla toimintaohjeet hätätilanteita varten, ja ne ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi.

▪ Ilmaise kristillistä rakkautta. ”Minä annan teille uuden käskyn”, sanoi Jeesus, ”että rakastatte toisianne – – niin kuin minä olen rakastanut teitä.” (Johannes 13:34.) Ne jotka ilmaisevat samanlaista uhrautuvaa rakkautta kuin Kristus, tekevät kaiken, mikä inhimillisesti katsoen on mahdollista, auttaakseen toisia varautumaan luonnononnettomuuteen tai selviytymään siitä. Jehovan todistajien seurakuntien vanhimmat pyrkivät hellittämättä saamaan yhteyden kaikkiin seurakuntansa jäseniin varmistaakseen, että nämä ovat turvassa tai pääsevät turvaan. He myös tarkistavat, että jokaisella on elämän välttämättömyydet, kuten puhdasta juomavettä, ruokaa, vaatteita ja välttämättömiä lääkkeitä. Turvallisilla alueilla asuvat todistajat puolestaan avaavat kotinsa ovet evakuoitujen joukossa oleville uskonveljilleen. Tällainen rakkaus on todellakin ”täydellinen yhdysside” (Kolossalaisille 3:14).

Tulevatko luonnononnettomuudet vielä pahenemaan, kuten jotkut ennustavat? Kenties, mutta vain joksikin aikaa, sillä ihmiskunnan traaginen riippumattomuuden aika on päättymäisillään. Pian koko maapallo ja sen asukkaat palautetaan täysin Jehovan rakkaudellisen suvereeniuden alaisuuteen. Se merkitsee suurenmoisia siunauksia, kuten seuraava kirjoitus osoittaa.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 7]

OLETKO VARAUTUNUT SIIRTYMÄÄN TURVAAN?

Pelastusviranomaiset suosittelevat, että kotitaloudet varautuisivat evakuointiin pakkaamalla jo ennalta hätätilanteessa tärkeät tarvikkeet kestävään laukkuun, jonka saa säilytyspaikastaan nopeasti mukaan ja jota on helppo kantaa. Laukussa voisi olla esimerkiksi seuraavat tarvikkeet: *

▪ Kopiot tärkeistä asiakirjoista vedenpitävässä säilytyskotelossa

▪ Auton ja kodin vara-avaimet

▪ Luotto- tai pankkikortit sekä käteistä

▪ Pullotettua vettä ja pilaantumattomia elintarvikkeita

▪ Taskulamppu(ja), AM/FM-radio, matkapuhelin, varaparistoja

▪ Vähintään yhden viikon lääkkeet sekä niiden annostusohjeet ja reseptit; lääkäreiden nimet ja puhelinnumerot (vaihda lääkkeet ennen niiden viimeistä käyttöpäivää)

▪ Ensiapulaukku

▪ Tukevat, mukavat kengät, sadevarusteet

▪ Tiedot siitä, miten perheenjäsenet ottavat toisiinsa yhteyden ja missä he tapaavat, sekä alueen kartta

▪ Lastenhoitotarvikkeita

[Alaviite]

[Kuvan lähdemerkintä s. 4]

USGS, David A. Johnston, Cascades Volcano Observatory